Tänään keskityn blogikirjoituksessani Harvardin ruokailuun, sillä me Harvard College Connectionissa olemme saaneet yllättävän paljon kyselyitä tästä aiheesta.
Ymmärrän kyllä – opiskelijoiden täytyy syödä! Joten ajattelin, että ottaisin aikaa kootakseni kaikki nämä kysymykset yhteen ja selitän perusteellisesti, miltä ruokailu kampuksella näyttää.
1) Ruokasalisi
Freshmeneillä on etuoikeus ottaa kaikki ateriansa Annenberg Hallissa, jonka olet todennäköisesti nähnyt jokaisessa yksittäisessä sisäänpääsyesitteessä. Se näyttää hyvin paljon Harry Potterin Suurelta salilta, paitsi että pöytämme kulkevat väärään suuntaan (odottelemme yhä tietoa siitä, onko se todella inspiroinut rouva Rowlingia hänen kirjoittaessaan).
The Berg (virallinen kielenkäyttö).
Annenberg vaikuttaa aluksi todella siistiltä, koska, kuten edellä mainittiin, se on periaatteessa Tylypahka. Se alkaa tuntua vähemmän siistiltä, kun viikot kuluvat ja olet pahaa aavistamatta painanut ateriaohjelman mieleesi. Se tapahtuu hyvin äkkiä. Yhtenä päivänä kiirehdit innoissaan tunnilta miettimään, mitä lounaaksi on, ja seuraavana päivänä ostat Qdobaa, koska et pidä ”punamaustetusta kanasta”. Mutta ei hätää, sillä Harvardin ruoka on itse asiassa aika hyvää moniin yliopistoihin verrattuna! Tässä muutamia syitä miksi:
– Se on rajaton. Jokainen ateria, jonka ikinä haluat syödä, sisältyy ateriaohjelmaasi. Muistan pre-frosh-matkanjohtajani kertoneen ryhmällemme, kuinka hän henkilökohtaisesti kumosi huhun, jonka mukaan ateriakorttimme oli rajattu 99 pyyhkäisyyn viikossa. Ei – se on todella all-you-can-eat.
– HUDS (Harvard University Dining Services) tykkää kokeilla. Joskus nämä ovat hyviä, joskus eivät ole hyviä. Mutta sehän on tieteellinen menetelmä, eikö? Ja he reagoivat hyvin herkästi opiskelijapalautteeseen, joten jos he ovat kokeilleet uutta etnistä ruokalajia ja tyrmänneet sen täydellisesti, muista kertoa heille!
– Kausikohtaiset ruokalistat. Harvard itse asiassa muuttaa opiskelijoille tarjoamiaan ruokia sen mukaan, mikä on tuoreinta ja sesongin mukaista. He myös tuovat suurimman osan tuotteistaan viidenkymmenen mailin säteeltä Bostonin ympäriltä ja pyrkivät ostamaan paikallisia tuotteita.
– Perusasiat. Jos et vain jonain päivänä jaksa syödä pääruokia, tarjolla on aina itse tehtyjä voileipiä ja salaattibaari. Voit myös tilata netistä peruspussilounaan edellisenä iltana, jos tiedät, että sinulla on vain muutama minuutti aikaa piipahtaa lounaalla.
2) Muut ruokalat
Väki on aina todella järkyttynyt, kun kerron, että Harvardissa on kolmetoista ruokalaa sekä Hilles (juutalainen kulttuurikeskus, joka on avoin kaikille opiskelijoille ja jossa tarjoillaan kosher-ruokaa). Annenbergin lisäksi jokaisella yläluokan talolla on oma ruokalansa. Fuksit pääsevät kuitenkin yleensä vain ylempien luokkien ruokasaleihin, jos he ovat kyseisen talon asukkaan mukana vieraana. Lisää kannustimia ystävystyä vanhempien kanssa! Fuksiystäväsi hämmästyvät, kun kerrot heille, kuinka söit päivällistä Matherissa katsellen auringonlaskua Charles-joen yllä (häpeämätön pubi omalle talolleni tuossa).
3) Kampuksen kahvilat
Ruokasaliemme lisäksi, jotka kaikki kuuluvat ateriakorttiisi, Harvardissa on myös joukko kahviloita, joissa ruokailu on maksullista. Näitä ovat muun muassa Greenhouse Cafe tiedekeskuksessa, CGIS Cafe hallituksen laitoksella, Barker Cafe englannin laitoksella ja Lamont Cafe perustutkintokirjastossa (muun muassa). Näissä kahviloissa on yleensä tarjolla tavanomaista kampusruokaa – pizzaa, salaatteja, voileipiä ja wrapseja – mutta toisinaan tarjolla on myös joitakin todella erikoisia ruokia. Esimerkiksi Science Centerin thaimaalainen ruoka on itse asiassa aika hyvää!
Lamont Cafe, jossa voit syödä kaikenlaista myöhäisillan ravintoa.
Vielä yksi juttu: tullaksesi aidoksi Harvardin opiskelijaksi et saa koskaan kutsua ruokalaa nimellä ”ruokala”. D-hall vain, jos haluat, että ihmiset ymmärtävät mistä puhut.
Se on kaikki mitä sinun tarvitsee tietää Harvardin ruokailusta! Onnea fuksi 15:n välttämiseen.