Megger | Toimintaperiaate Tyypit Historia Meggerin käyttötarkoitukset

Meggerin historia

Laitetta on käytetty vuodesta 1889 lähtien, suosio nousi 1920-luvulla, koska pitkästä aikaa laite on sama sen käyttötarkoituksissa ja testaustarkoituksessa, muutama todellinen parannus ilmestyi viime vuosina sen suunnittelun ja testerin laadun kanssa. Nyt on saatavilla laadukkaita vaihtoehtoja, jotka ovat helppokäyttöisiä ja melko turvallisia.

Mikä on Megger?

Sähköjärjestelmän eristysresistanssi IR-laatu heikkenee ajan, ympäristön tilan eli lämpötilan, kosteuden, kosteuden ja pölyhiukkasten myötä. Se saa myös vaikuttaa negatiivisesti johtuen sähköisen ja mekaanisen rasituksen läsnäolosta, joten on tullut erittäin tarpeelliseksi tarkistaa laitteiden IR (eristysresistanssi) jatkuvasti säännöllisin väliajoin, jotta vältetään kaikki toimenpiteet, jotka ovat kohtalokkaita tai sähköiskuja.

Meggerin käyttötarkoitukset

Laite antaa meille mahdollisuuden mitata sähköistä vuotoa johdossa, tulokset ovat erittäin luotettavia, koska meidän on kuljettava sähkövirta laitteen läpi testaamisen aikana. Laitteita käytetään periaatteessa minkä tahansa laitteen, kuten moottoreiden, kaapeleiden, generaattoreiden, käämien jne. sähköeristystason tarkistamiseen. Tämä on hyvin suosittu testi, joka on suoritettu jo hyvin kauan sitten. Se ei välttämättä näytä meille tarkkaa sähköpunktion aluetta, mutta se osoittaa vuotovirran määrän ja kosteuden tason sähkölaitteessa/käämityksessä/järjestelmässä.

Meggerin tyypit

Tämä voidaan jakaa pääasiassa kahteen luokkaan:-

  1. Elektroninen tyyppi (paristokäyttöinen)
  2. Käsikäyttöinen tyyppi (käsikäyttöinen)

Mutta on olemassa myös toisenlainen megger, joka on moottorikäyttöinen tyyppi, joka ei käytä akkua tuottamaan jännitettä, vaan se vaatii ulkoista lähdettä, joka pyörii elektromoottoria, joka vuorostaan pyörii meggerin generaattoria.

Elektroninen Megger-tyyppi

Tärkeitä osia:-

  1. Digitaalinen näyttö :- Digitaalinen näyttö näyttää IR-arvon digitaalisessa muodossa.
  2. Johdinjohdot :- Kaksi johdinjohtoa Meggerin liittämiseksi testattavaan ulkoiseen sähköjärjestelmään.
  3. Valintakytkimet :- Valintakytkimiä käytetään sähköisten parametrien vaihteluvälien valitsemiseen.
  4. Indikaattorit :- Osoittaa eri parametrien tilan, esim. On-Off. Esimerkiksi Virta, pito, varoitus jne.

Huomautus: – Yllä oleva rakenne ei ole samanlainen jokaiselle meggerille, se ero näyttää valmistuksesta valmistukseen, mutta perusrakenne ja toiminta ovat samat kaikille.

Elektronisen meggerin edut

  • Tarkkuus on erittäin korkea.
  • IR-arvo on digitaalinen tyyppi, helppo lukea.
  • Yksi henkilö voi käyttää erittäin helposti.
  • Toimii täydellisesti jopa erittäin ahtaassa tilassa.
  • Erittäin kätevä ja turvallinen käyttää.

Elektronisen tyypin Meggerin haitat

  • Tarvitsee ulkoisen energialähteen energioihin eli kuivakennon.
  • Kalliimpi markkinoilla.

Hand Operated Megger


Tärkeitä osia:-
Analoginen näyttö:- Analoginen näyttö, joka on varustettu testerin etupuolella IR-arvon tallentamista varten.
Hand Crank:- Käsi kampi, jota käytetään pyörittämiseen, auttaa saavuttamaan halutun kierrosluvun vaaditun tuottamaan jännitettä, joka kulkee sähköjärjestelmän kautta.
Johtimet:- Käytetään samaa kuin elektronisessa testerissä eli testerin liittämiseen sähköjärjestelmään.

Käsikäyttöisen Meggerin edut

  1. Pitää edelleen tärkeänä tällaisessa huipputekniikan maailmassa, koska se on vanhin menetelmä IR-arvon määrittämiseksi.
  2. Ei ulkoista lähdettä tarvita toimimaan.
  3. Halvemmalla saatavilla markkinoilla.

Käsikäyttöisen Meggerin haitat

  1. Tarvitaan vähintään 2 henkilöä käyttämään eli yksi kampi pyörimään toinen liittämään Meggerin testattavaan sähköjärjestelmään.
  2. Tarkkuus ei ole tasoa, koska se vaihtelee kampi pyörimällä.
  3. Edellyttää erittäin vakaata sijoituspaikkaa toimintaa varten, jota on hieman vaikea löytää työmailla.
  4. Testerin epävakaa sijoituspaikka voi vaikuttaa testerin tulokseen.
  5. Tarjoaa analogisen näytön tuloksen.
  6. Edellyttää erittäin suurta varovaisuutta ja turvallisuutta sen käytön aikana.

Meggerin rakenne

Piirin rakenneominaisuudet :-

  1. Ohjaus- ja ohjauskela : Kytketty generaattorin kanssa yhdensuuntaisesti, asennettu suorassa kulmassa toisiinsa nähden ja ylläpitävät polariteetit siten, että tuotetaan vääntömomentti vastakkaiseen suuntaan.
  2. Permanenttimagneetit : Tuottaa magneettikentän osoittimen poikkeuttamista varten pohjois- ja etelänapaisella magneetilla.
  3. Osoitin : Osoittimen toinen pää on kytketty käämiin ja toinen pää taipuu asteikolla äärettömästä nollaan.
  4. Asteikko : Meggerin etuosassa on asteikko, joka ulottuu alueelta ”nollasta” äärettömään ja jonka avulla arvo voidaan lukea.
  5. Tasavirtageneraattori tai paristokytkentä : Testausjännite tuotetaan käsikäyttöisellä tasajännitteisellä tasavirta-generaattorilla käsikäyttöiselle Meggerille. Automaattityyppiseen Meggeriin on saatavana akku/elektroninen jännitelaturi samaa tarkoitusta varten.
  6. Painekelan vastus ja virtakelan vastus : Suojaa laitetta vaurioilta, jotka johtuvat alhaisesta ulkoisesta sähköisestä resistanssista testattaessa.

Meggerin toimintaperiaate

  • Testausjännite tuotetaan käsikäyttöisellä meggerillä kampia pyörittämällä käsikäyttöisessä tyypissä, elektronisessa testerissä käytetään paristoa.
  • 500 voltin tasajännite riittää testauksen suorittamiseen laitteille, joiden jännitealue on enintään 440 volttia.
  • 1000 V – 5000 V käytetään korkeajännitteisten sähköjärjestelmien testaamiseen.
  • Häirintäkela tai virtakela on kytketty sarjaan ja sallii testattavan piirin ottaman sähkövirran virtaamisen.
  • Hallintakela, joka tunnetaan myös nimellä painekela, on kytketty piirin poikki.
  • Virtaa rajoittava vastus (CCR ja PCR) on kytketty sarjaan ohjaus- ja häirintäkelan kanssa suojaamaan vaurioita, jos ulkoisen piirin resistanssi on hyvin alhainen.
  • Käsikäyttöisessä meggerissä testijännitteen tuottamiseen käytetään sähkömagneettista induktiovaikutusta eli ankkuri liikkuu pysyvässä magneettikentässä tai päinvastoin.
  • Mikäli elektronisessa meggerissä testausjännitteen tuottamiseen käytetään paristoa.
  • Jännitteen kasvaessa ulkoisessa virtapiirissä osoittimen taipuma kasvaa ja osoittimen taipuma pienenee virran kasvaessa.
  • Siten tuloksena oleva vääntömomentti on suoraan verrannollinen jännitteeseen ja kääntäen verrannollinen virtaan.
  • Kun testattava sähköpiiri on auki, jännitekelan aiheuttama vääntömomentti on suurin ja osoitin näyttää ”ääretöntä”, mikä tarkoittaa, että koko piirissä ei ole oikosulkua ja että testattavan piirin resistanssi on suurin.
  • Jos on oikosulku, osoitin näyttää ’nollaa’, mikä tarkoittaa ’EI’ vastusta testattavan piirin sisällä.

Työfilosofia perustuu ohmimittariin tai suhdemittariin. Taipumismomentti syntyy megger-testerillä jännitteen ja virran synnyttämän magneettikentän ansiosta, samoin kuin ’Ohmin laki’.
Meggerin vääntömomentti vaihtelee suhteessa V/I:n kanssa, (Ohmin laki:- V = IR tai R = V/I). Mitattava sähkövastus kytketään generaattorin poikki ja sarjaan poikkeutuskelan kanssa.
Tuotettu vääntömomentti on vastakkaissuuntainen, jos kelaan syötetään virtaa.

  1. Suuri vastus = ei virtaa :- Virta ei kulje poikkeutuskelan läpi, jos vastus on hyvin suuri eli osoittimen ääretön asento.
  2. Pieni vastus = suuri virta :- Jos piiri mittaa pientä vastusta, poikkeutuskelan läpi kulkee suuri sähkövirta, eli tuotettu vääntömomentti, aseta osoitin asentoon ’NOLLA’.
  3. Keskimmäinen vastus = vaihteleva virta :- Jos mitattu vastus on keskimmäinen, tuotettu vääntömomentti kohdistetaan tai asetetaan osoitin alueelle ’NOLLASTA ÄÄRETTÖMÄTTÖMYYTTÖMYYTTÖMYYTTÖMYYTTÖMYYTTÖMYYTTÖMYYTTÖMYYTTÖMYYTTÖMYYTTÖMYYTTÖMYYTTÖMYYTTÖMYYTTÖMYYTÄ

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.