Kumpi on todellinen vuosituhannen vaihteen vuosi, lähtevä 2000 vai tuleva 2001? Huolimatta viime tammikuun 1. päivän maailmanlaajuisista juhlallisuuksista kiista todellisen kolmannen vuosituhannen alkamisesta ei ole läheskään ohi. RFE/RL:n kirjeenvaihtaja Eugen Tomiuc esittelee molempien osapuolten argumentteja.
Praha, 28. joulukuuta 2000 (RFE/RL) — Viime vuonna tähän aikaan ihmiskunta valmistautui historian ensimmäiseen maailmanlaajuiseen juhlaan sen kunniaksi, mitä suurin osa maailman ihmisistä kutsui kolmannen vuosituhannen alkamiseksi.
Tammikuun 1. päivään 2000 valmistautuminen oli ainutlaatuinen ajanjakso, kenties ensimmäinen kerta kirjatun historian aikana, kun päivämääristä ja yleismaailmallisesta kalenterista oli päästy yleiseen kansainväliseen sopimukseen. Historiallinen erimielisyys jatkui kuitenkin yhdestä asiasta, jota jotkut pitivät pelkkänä teknisenä yksityiskohtana mutta jota huomattava vähemmistö piti varsin tärkeänä. Vähemmistön mukaan kolmas vuosituhat alkaa maanantaina, 1. tammikuuta 2001.
Kumpikin osapuoli kiistassa siitä, mikä on todellinen kolmannen vuosituhannen vuosi, tarjoaa vahvoja argumentteja. Ja kumpikin vetoaa kuudennelle vuosisadalle Jeesuksen Kristuksen syntymän jälkeen perusteluinaan.
Kuudennella vuosisadalla Rooman katolisen kirkon päämies, silloinen paavi Johannes, pyysi historioitsijoiden mukaan Dionysos Exiguus -nimistä munkkia laskemaan pääsiäisen päivämäärän, jonka suurin osa kristityistä uskoi olevan Kristuksen ylösnousemuksen päivä. Pääsiäinen voi tapahtua milloin tahansa 22. maaliskuuta ja 25. huhtikuuta välisenä aikana. Se osuu ensimmäiseen sunnuntaihin sen täysikuun jälkeisen sunnuntain jälkeen, joka on kevätpäiväntasauksen aikaan tai lähinnä sitä – toinen niistä kahdesta päivästä vuodessa, jolloin päivä ja yö ovat täsmälleen yhtä pitkät.
Dionysos laski Kristuksen syntymävuoden ja ehdotti sitten, että kaikki myöhemmät vuodet numeroitaisiin yhtäjaksoisesti tuosta päivämäärästä alkaen ja nimettäisiin AD — Anno Domini eli Herran vuosi — kristillisen aikakauden merkiksi. Myöhemmin tutkijat havaitsivat, että Dionysos oli erehtynyt laskelmissaan ja että Kristuksen syntymä oli itse asiassa tapahtunut kolmesta kuuteen vuotta aikaisemmin kuin munkki uskoi. Tutkijoiden erimielisyydellä ei kuitenkaan koskaan ollut suurta vaikutusta roomalaiskatolisen kirkon kalenterin kehitykseen.
Aikakaudella, jolloin 12 kuukauden jaksoa kutsuttiin perinteisesti esimerkiksi tietyn hallitsijan kolmanneksi tai viidenneksi vuodeksi, katolinen kirkko piti Dionysoksen ehdotusta vuosien juoksevasta numeroinnista hyvin käytännöllisenä. Järjestelmä otettiin vähitellen käyttöön kristillisissä maissa seuraavien muutaman sadan vuoden aikana.
Vuoden todellisen alkamisajankohdan laskeminen tuotti kuitenkin toisen ongelman. Kyseinen päivämäärä määräytyi yleensä paikallisen perinteen mukaan. Joulukuun 25. päivä oli suosittu uudenvuodenpäivä joissakin paikoissa, mutta niin olivat myös maaliskuun 1. päivä ja maaliskuun 25. päivä toisissa paikoissa. Ateenassa vuosi alkoi juhannuksena, jolloin uudet virkamiehet astuivat virkaansa. Silti oli monia kristittyjä maita, joissa käytettiin nykyisin vakiintunutta tammikuun 1. päivää.
Ei-kristillisessä maailmassa oli kuitenkin muitakin komplikaatioita. Juutalaisille uusi vuosi tulee syyskuussa ja muslimeille heinäkuussa.
Kristillinen maailma itse toimi 1500-luvun loppupuolelle asti vielä Rooman keisari Julius Caesarin aikana perustetun maallikkokalenterin mukaan. Roomalainen kalenteri sisälsi kuitenkin virheitä, jotka ajan mittaan aiheuttivat ongelmia, jotka järkyttivät uskonnollista kalenteria ja aiheuttivat sen, että pääsiäistä vietettiin liian myöhään vuodessa. Niinpä katolinen kirkko päätti korjata Caesarin kalenterin.
Jesuiitta-astronomi Christopher Clavius teki suurimman osan laskelmista, ja vuonna 1582 paavi Gregorius antoi asetuksen, jolla perustettiin se, mikä tunnetaan nykyään Gregoriaanisena kalenterina. Aiempien virheiden korjaamiseksi torstain 4. lokakuuta jälkeisestä päivästä tuli perjantai 15. lokakuuta, ja tammikuun 1. päivästä tehtiin virallisesti uuden vuoden alku. Muutamia muita pieniä korjauksia tehtiin, ja tuloksena oli erittäin tarkka kalenteri.
Roomalaiskatoliset maat ottivat nopeasti käyttöön gregoriaanisen kalenterin, mutta muissa maissa se kesti paljon kauemmin. Amerikan siirtokunnat alkoivat käyttää uutta kalenteria vasta vuonna 1752 ja kutsuivat sitä ”New Style” -kalenteriksi. Venäjä otti gregoriaanisen kalenterin käyttöön vasta vuoden 1917 vallankumouksen jälkeen, ja Kreikka odotti vielä kauemmin.
Tänään lähes kaikki maailman kansat käyttävät gregoriaanista kalenteria, ainakin virallisiin tarkoituksiin. Uskonnollista toimintaa saatetaan kuitenkin edelleen ohjata muiden, vanhempien kalenterien mukaan. Joidenkin Itä-Euroopan maiden ortodoksikristityt viettävät edelleen joulua niin sanotun ”vanhan tyylin” kalenterin mukaan.
Nykyinen kiista todellisesta kolmannen vuosituhannen vuodenajasta ennakoitiin jo vuosisata sitten. Tuolloin, joulukuussa 1899, paavi Leo, Venäjän tsaari Nikolai ja vaikutusvaltainen yhdysvaltalainen päivälehti New York Times olivat yhtä mieltä siitä, että 20. vuosisata alkaisi vuonna 1901. Saksan keisari Wilhelm ja muutama muu merkittävä henkilö olivat kuitenkin julkisesti eri mieltä ja vaativat, että 1900-luvun pitäisi alkaa vuonna 1900. New York Times pilkkasi ironisesti keisaria, joka, kuten se kirjoitti, ”seisoo yksinäisessä loistossaan ainoana merkittävänä miehenä, joka ei osaa laskea sataan asti”.
Kolmannen vuosituhannen alku on kuitenkin huomattavasti merkittävämpi asia kuin pelkkä vuosisadanvaihde, kuten 100 vuotta sitten. Ja tämä ero näkyy tämänpäiväisen riidan laajuudessa.
Maailman väestön ylivoimainen enemmistö on jo hyväksynyt vuoden 2000 21. vuosisadan ja kolmannen vuosituhannen aluksi. Mutta jotkut arvostetut tiedemiehet, tieteelliset teokset ja instituutiot sijoittavat nämä kaksi tapahtumaa vakaasti 1. tammikuuta 2001. Niitä ovat muun muassa Encyclopedia Britannica, Websterin kolmas kansainvälinen sanakirja, Lontoon kuninkaallinen Greenwichin observatorio ja Yhdysvaltain laivaston observatorio. Heidän vahvin argumenttinsa on, että koska nollavuotta ei ollut olemassa, uuden vuosituhannen alkamisajankohdaksi asetettiin 1. tammikuuta 2000, jolloin lähtevästä toisesta vuosituhannesta puuttui yksi vuosi – eli se oli vain 999 vuotta vanha.
Yksi vuoden 2001 leirin äänekkäimmistä puolestapuhujista on tunnettu tieteiskirjailija Arthur C. Clarke. Vuonna 1968 elokuvaohjaaja Stanley Kubrick teki Clarken kirjasta ”Vartija” elokuvan ”2001: Avaruusodysseia”, joka on yksi kaikkien aikojen vaikutusvaltaisimmista tieteiselokuvista. Clarke on aina korostanut, että vuosi 2001 oli kolmannen vuosituhannen alku. Aiemmin tällä viikolla (keskiviikkona) hän kehotti uudenvuodenviestissään maailmaa juhlimaan vuosituhannen ”todellista alkua” maanantaina 1. tammikuuta. Clarke, joka täytti viime kuussa 83 vuotta, sanoi lausunnossaan, että ”tämän maailman älykkääksi vähemmistöksi” kutsuttu Clarke merkitsee tammikuun 1. päivää 2001 21. vuosisadan ja kolmannen vuosituhannen todellisena alkuna. Hän kuitenkin kehotti niitä, jotka olivat juhlineet kaksoistapahtumia ”vuotta liian aikaisin”, osallistumaan juhlallisuuksiin joka tapauksessa.
Kunnianarvoisten yksilöiden ja instituutioiden lisäksi myös eräät maat ovat puolustaneet vuoden 2001 asiaa. Tämän kuun alussa Japani ilmoitti, että uuden vuosisadan ja vuosituhannen virallinen alku on 1. tammikuuta 2001. Japanissa viime vuonna vuosituhannen vaihtumisen innostus oli muihin maihin verrattuna vaimeaa. Nyt Tokio kuitenkin laskuttaa kaikki viimeaikaiset ja tulevat tärkeät urheilu-, kulttuuri- tai poliittiset tapahtumat ”vuosisadan viimeisiksi”.
Kumpaa se sitten on, vuotta 2000 vai 2001? Kysymys on edelleen ratkaisematta, ja sen merkitys luultavasti vähenee ajan mittaan – kunnes tietysti saapuu neljäs vuosituhat.
Viime vuosituhannen vaihteeseen asti.