1620-luku: Saari oli palvellut monia vuosia nykyisen Manhattanin alkuperäisamerikkalaisia asukkaita. Saari oli tärkeä ravinnonlähde suuren osterikantansa ansiosta. Vuodesta 1609 alkaen Henry Hudsonin myötä hollantilaiset alkoivat saapua ja asuttaa maata, mukaan lukien satamaa ympäröivät pienemmät saaret – nimittäen niitä kolmeksi ”osterisaareksi”.
1667: Isaac Bedloe -niminen hollantilainen siirtolainen saa saaren omistukseensa.
1669: Siirtomaakuvernööri Francis Lovelace pyytää, että Isaacin omistusoikeus jatkuisi vain, jos saari nimettäisiin uudelleen Rakkauden saareksi.
1673: Isaac Bedloe kuolee ja hollantilaiset syrjäyttävät Lovelacen. Nimi muuttuu Love-saaresta Bedloen saareksi.
1732: Isaacin leski Mary Bedloe Smith myy saaren kahdelle newyorkilaiselle kauppiaalle välttääkseen konkurssin.
1738-1757: New Yorkin kaupunki ottaa saaren haltuunsa ja käyttää sitä karanteeniasemana tarkastaakseen saapuvat laivat tautien varalta. Se pysyy sellaisena vuoteen 1746 asti, jolloin Archibald Kennedy ostaa saaren loma-asunnokseen yhdeksi kesäksi. Sen jälkeen se palaa New Yorkin hallintaan ja karanteenitilaan isorokon puhjetessa vuonna 1755.
1759-1760: Saarelle rakennetaan sairaala.
1772-1794: Vallankumoussodan aikana saarta käytettiin turvapaikkana niille siirtolaisille, jotka pysyivät sodan aikana edelleen uskollisina Isolle-Britannialle. Siihen tehtiin suurhyökkäys, jossa monet rakennuksista tuhoutuivat. Ranskalaiset käyttivät sitä myöhemmin eristysasemana. Tämän jälkeen hallitus käytti rahaa linnoituksen rakentamiseen saarelle.
1807: Saari julistetaan sotilasasemaksi ja aloitetaan työt sotilaslinnakkeen rakentamiseksi, jonka oli tarkoitus suojella New Yorkin satamaa.
1811: Tähdenmuotoinen linnake valmistuu ja vartioi satamaa vuoden 1812 sodan aikana. Linnoitus nimetään myöhemmin uudelleen Fort Woodiksi.
1834: New Yorkin ja New Jerseyn välillä tehdään sopimus saaren omistuksesta. Itse maa on New Yorkin omistuksessa, kun taas New Jersey pitää hallussaan saarta ympäröivää vettä ja vedenalaista maata. Yhdysvaltain armeija toimii saarella vuoteen 1937 asti.
1871: Frederic Auguste Bartholdi kiertää Yhdysvaltoja etsimässä mahdollisia paikkoja Vapaudenpatsaalle. Hän valitsee Bedloen saaren ihanteelliseksi paikaksi ja nimeää sen patsaan sijoituspaikaksi.
1875: Edouard de Laboulaye pyytää virallisesti presidentti Ulysses S. Grantsilta lupaa käyttää Bedloe’s Islandia patsaan virallisena sijoituspaikkana. Grant allekirjoittaa tätä koskevan lakiesityksen 3. maaliskuuta 1877.
1881-84: Jalustan perustustyöt alkavat Bedloe’s Islandilla. Jalustan kulmakivi lasketaan.
1885: Patsas saapuu Bedloe’s Islandille ja sijoitetaan varastoon, kunnes jalustan rahoitus ja rakentaminen on saatu päätökseen.
1886: Jalusta valmistuu ja patsas kootaan uudelleen Bedloe’s Islandille ja vihitään käyttöön 28. lokakuuta.
1924: Presidentti Calvin Coolidge julistaa Vapaudenpatsaan kansalliseksi monumentiksi.
1937: Sotaministeriö luopuu Bedloe’s Islandin hallinnasta. Kansallispuistopalvelu alkaa kunnostaa saarta patsaan täydennykseksi.
1956: Bedloe’s Island nimetään uudelleen Liberty Islandiksi.
Haluatko kokea tämän upean historian läheltä ja henkilökohtaisesti? No tule mukaan kierrokselle!!