Lentoarvio: Icelandair (767-300ER) Economy, Reykjavikista New Yorkiin

Päivitys: Jotkin alla mainitut tarjoukset eivät ole enää saatavilla. Katso nykyiset tarjoukset täältä.

Tuoreella Islannin-matkalla päätin lentää eri lentoyhtiöillä kumpaankin suuntaan arvioidakseni, mikä on paras tapa päästä pohjoismaiselle saarelle. Olin lentänyt WOW:n uudella A330:lla San Franciscosta (SFO) Reykjavikiin (KEF) menomatkalla, mutta päätin ottaa Icelandairin lennon takaisin KEF:stä New Yorkiin (JFK). Ainoa muu lentoyhtiö, joka lentää nonstop Islantiin Yhdysvalloista, on Delta, joka liikennöi JFK:sta ja tarjoaa kausiluonteista palvelua Minneapolisista (MSP).

Icelandair liikennöi 13 reittiä USA:n ja Islannin välillä – toukokuussa 2018 aloitetaan liikennöinti myös Clevelandiin ja Dallas-Fort Worthiin – ja sen välilasku-ohjelma on suosittu tapa vaihtaa yhteyksiä Manner-Eurooppaan. Laivasto koostuu 26 Boeing 757 -koneesta ja neljästä laajarunkoisesta 767-koneesta. Olin onnekas, kun sain istumapaikan yhdessä sen hiljattain kunnostetuista 767-300ER-koneista. Tällaista se oli.

Varaus

Ensisuuntainen lentoni Icelandairilla Reykjavikista New Yorkiin oli suhteellisen halpa, vain 209 dollaria. Maksoin lennon Chase Sapphire Reserve -varauslomakkeellani, jolloin sain matkan ostosta 3x pisteitä eli tässä tapauksessa 627 Ultimate Reward -pistettä, joiden arvo on TPG:n viimeisimmän arvonmäärityksen mukaan noin 14 dollaria. Vaihtoehtoisesti olisin voinut tehdä varauksen American Expressin The Platinum Card -kortilla, jolla olisin saanut 5x pisteitä kaikista lennoista, jotka on varattu suoraan lentoyhtiön kautta, ja olisin saanut 1 045 Membership Reward -pistettä, jotka ovat arvoltaan noin 20 dollaria.

Toisin kuin WOW:lla, Icelandair ei ole halpalentoyhtiö, joten se ei veloita esimerkiksi käsimatkatavaroista, lähtöselvitettävistä matkatavaroista tai istumapaikan varaamisesta, joten minun ei tarvinnut huolehtia ylimääräisten maksujen maksamisesta varaukseni aikana. Kannattaa kuitenkin huomata, että tämän kesän lentoni jälkeen Icelandair on lanseerannut uuden turistiluokan nimeltä Economy Light, jonka ainoa ero on se, että se ei sisällä ruumaan menevää laukkua. Toivottavasti Economy Light tulee halvemmaksi kuin nykyiset economy-hinnat.

Icelandairin lennot voi varata myös Alaskan maililla, eivätkä lunastushinnat ole kovin huonoja. Pohjois-Amerikan ja Islannin välisillä lennoilla yhdensuuntainen lento turistiluokassa maksaa 22 500 Alaska-meiliä tai yhdensuuntainen lento bisnesluokassa 50 000 mailia, joskin siihen lisätään melko korkeat polttoainelisät. Voit ansaita mukavan määrän Alaska-meilejä juuri nyt, jos hankit Alaska Airlines Visa Signature -luottokortin, jolla saat 30 000 Alaska-meiliä, kun olet käyttänyt 1 000 dollaria ensimmäisten 90 päivän aikana tilin avaamisesta. Koska tämä oli tulolento, pystyin myös hyvittämään sen Alaska Mileage Plan -ohjelmaan.

Selvitys

Keflavíkin kansainvälinen lentoasema (KEF) on Islannin tärkein lentoasema, ja lähes kaikki kansainväliset lennot lähtevät sieltä. Se on suhteellisen pieni, eikä minulla ollut ongelmia suunnistaa siellä.

Jos olet matkalla lentokentälle Reykjavikin keskustasta, suosittelen ehdottomasti bussin käyttöä. Taksit keskustasta ovat tunnetusti kalliita – joskus yli 100 dollaria – ja monet bussit hakevat sinut hotellistasi tai sen läheltä. Valitsin FlyBusin, joka maksoi 28 dollaria yhdensuuntaisesta matkasta. Tässä bussissa oli ilmainen Wi-Fi-yhteys, ja se jätti minut suoraan terminaaliin. Minun ei tarvinnut tarkistaa laukkua, joten tein lähtöselvityksen itsepalveluterminaalissa, jossa pystyin vaihtamaan istumapaikkaa ja tulostamaan lippuni.

Jos haluat tarkistaa laukun tai puhua asiamiehelle, lähellä on myös suuri lähtöselvitysalue. Minulle se, mikä auttoi Icelandairia erottumaan WOW:sta, oli lisämaksujen puuttuminen. Economy-lippu oikeutti minut yhteen ilmaiseen täysikokoiseen kirjattavaan laukkuun, ilmaiseen käsimatkatavaraan ja ilmaiseen henkilökohtaiseen tavaraan. WOW sen sijaan antoi minulle vain yhden ilmaisen henkilökohtaisen esineen ja peri naurettavan korkeita maksuja kirjattavista laukuista tai täysikokoisista käsimatkatavaroista.

Viileä etu Islannissa matkustaessa on se, että olet oikeutettu saamaan rahaa takaisin veronpalautuksena, kun poistut maasta. Pistäydy ehdottomasti arvonlisäveron palautustiskillä ja täytä lomake, jos olet oikeutettu siihen – säästä kuitit, mutta huomaa, että tämä koskee oikeastaan vain yli 6 000 islantilaiskruunun (~57 dollarin) hintaisia ostoksia, jotka kohdistuvat tavaroihin, jotka tuot pois maasta.

Suuntauduttuani turvatarkastuksen läpi astuin Keflavíkin pääterminaaliin, jossa oli kaunis lasimaalauksin koristeltu ikkuna, joka päästi valoa valtavasti suurelle istuinalueelle. Keflavík on lentokenttä, jossa saatat joutua viettämään pitkän välilaskuajan, joten tutustu KEF-painoksemme Layover Lowdowniin. Huomaa, että vaikka ilmaista Wi-Fi:tä ja hyviä verovapaita ostosvaihtoehtoja oli saatavilla, ruokailuvaihtoehdot olivat mielestäni rajalliset.

Lautailu

Kun suuntasin portilleni, otin muutaman kuvan 767-koneesta, jolla lennän. Icelandairilla on tyylikkäät maalaukset, ja vilkaisin jopa sen revontuliaiheisen 757:n.

Kun saavuin D21:lle, se oli suhteellisen tyhjä, eikä siellä näkynyt edes henkilökuntaa. Icelandairin boarding-prosessi oli hieman kaoottinen. Kun boarding-aika lähestyi, kapea käytävä alkoi täyttyä. Portin läheisyydessä ei ollut varsinaista istumapaikkaa, joten käytävä tuli täyteen matkustajia, jotka myllersivät ympäriinsä kaikkien niiden matkustajien lisäksi, jotka yrittivät päästä käytävän varrella oleville muille porteille.

Kun portinvartijat aloittivat boarding-prosessin, tilanne paheni entisestään: Matkustajat tönivät toisiaan ja yrittivät päästä jonon eteen, mikä ei ollut lainkaan järjestyksessä. Henkilökunnalla ei tuntunut olevan mitään rytmiä tai syytä siihen, miten koneeseen noustiin, vaan he yksinkertaisesti pyysivät puolet matkustajista nousemaan koneeseen kerralla. Icelandairin työntekijät jopa päästivät koneeseen jonkun, jolla ei ollut asianmukaisia asiakirjoja, ja meitä oli muutama, jotka joutuivat ilmoittamaan työntekijälle, että heidän piti tarkistaa passinsa. Kun olimme näyttäneet asiakirjamme, kaikki matkustajat ahtautuivat pienelle odotustilalle noin 15 minuutiksi.

Päästyämme ulos odotustilasta kävelimme suihkukäytävää pitkin ja pääsimme lopulta lentokoneeseen. Huomasin koneen oven vieressä tarran, joka osoitti, että 767-koneellamme oli aivan oma nimensä, Gullborg, mikä oli mielestäni hieno yksityiskohta. Näet kaikki laivaston nimet täältä, ja mukana on kätevä opas siitä, miten ne lausutaan islanniksi.

Hytti ja istuinpaikka

Kuten jo aiemmin mainitsin, lensin yhdellä Icelandairin hiljattain jälkiasennetuista 767-koneista, joilla lentoyhtiö aloitti lentämisen helmikuussa. Sen edellinen omistaja, Air New Zealand, operoi konetta vuodesta 1997 heinäkuuhun 2016. Matkustamo tuntui superraikkaalta, ja hiljattain tehty jälkiasennus antoi sille uuden lentokoneen tuoksun.

Icelandairin bisnesluokka, jota lentoyhtiö kutsuu Saga-luokaksi, ei ole lähelläkään sitä ylellisyystasoa, jota löytyy muista kansainvälisistä bisnesluokkatuotteista. Kun kuljin sen läpi matkalla turistiluokkaan, huomasin 25 lepotuolipaikkaa, jotka oli sijoitettu porrastetusti 2-1-2-kokoonpanoon. Jokaisessa Saga-luokan istuimessa on 40 tuumaa istuinväliä ja se on 20 tuumaa leveä.

Talousluokan matkustamo oli myös melko siisti ja tuntui edelleen uudelta, ja sen värit olivat kauttaaltaan hillittyjä. Icelandairin 767:ssä oli 216 istumapaikkaa turistiluokassa ja 33 turistiluokan mukavuusluokassa – ne ovat periaatteessa samoja kuin turistiluokan istuimet, mutta niissä on hieman enemmän istuinväliä ja muutamia ekstroja, kuten etuoikeutettu lähtöselvitys ja ilmaiset ruoat ja juomat, muiden etuisuuksien ohella.

Kaikkiin istumapaikkoihin kuului tyynynpäällysteinen istuinpaikat, mitä en odottanutkaan, koska kyseessä ei ollut teknisesti yölento. Olin valinnut 11B:n, josta oli suora pääsy käytävälle ja joka oli lähellä uloskäyntiä. Se oli mielestäni melko mukava, ja siinä oli runsaasti pehmusteita ja säädettävät pääntuet. SeatGurun mukaan turistiluokan istuimissa on 32 tuumaa istuinväliä ja 17 tuumaa leveyttä. Istuimessa oli myös kohtuullinen kallistus, enemmän kuin monessa muussa lentokoneessa, jossa olen viime aikoina istunut.

Olen 6′ 1″, ja minusta tuntui, että minulla oli myös kohtuullisesti jalkatilaa, vaikkakin edessäni olevan istuimen alla näytti olevan lennon aikainen viihdelaatikko, joten se rajoitti hieman liikkumistani.

Talousmatkustajien käytössä oli neljä vessaa, joista kaksi sijaitsi keskellä ja kaksi takana. Ne kaksi, joissa kävin, olivat yksinkertaisia mutta siistejä.

Kokonaisuutena olin tyytyväinen istuimeen ja matkustamoon. Mielestäni istuimet olisivat ehdottomasti ok jollekin Icelandairin kaukoliikennereitille, mutta pyrkisin mahdollisuuksien mukaan välttämään istuimia, joiden edessä on IFE-laatikko, koska haluaisin kaiken mahdollisen jalkatilan. Istuimet eivät olleet super tilavat, mutta vaikuttivat mukavammilta kuin ne, joissa olin istunut WOW:lla ja joillakin yhdysvaltalaisilla lentoyhtiöillä.

Ruoka ja juomat

Olin vaikuttunut Icelandairin ruoka- ja juomavaihtoehdoista, vaikka niistä joutuukin maksamaan, toisin kuin muilla täyden palvelun lentoyhtiöillä, jotka yleensä tarjoavat ilmaiset ateriat turistiluokan matkustajille. Tarjolla oli hienoja paketteja, joiden avulla voit säästää muutaman taalan, kuten tapas-välipalalaatikko ja lasillinen viiniä, mikä merkitsee 21 %:n säästöä verrattuna näiden tuotteiden tilaamiseen erikseen. À la carte -tuotteiden hinnat olivat tyypillisiä lentokonehintoja, mutta ruoan laatu teki siitä ehdottomasti sen arvoisen. Virvoitusjuomat, mehu, vesi ja kahvi olivat kaikki talon tarjoamia.

Valitsin kanakordon bleun, jonka lisukkeena oli bataatteja ja tavallisia perunoita, ja se maksoi minulle 15 euroa (~18 dollaria). Ateria ei ollut mitään loistavaa, mutta mielestäni se maistui paremmalta kuin useimmat muut lentokoneruuat, joita olen syönyt. Cocktailkastike teki mureasta kanasta ehdottomasti paljon maukkaampaa.

Tilasin myös islantilaisesta vodkasta, raparperilikööristä ja kuohuvedestä tehdyn cocktailin. Jos lennät lähiaikoina Icelandairilla, suosittelen kokeilemaan sitäkin. Se oli makea, virkistävä ja täydensi ateriani hyvin.

Viihde lennon aikana

Icelandair kunnostautui lentoviihteen osalta. Tarjolla oli monenlaisia vaihtoehtoja televisiosta, elokuvista, musiikista, äänikirjoista ja muusta.

Tarjonnassa oli paljon viimeaikaisia elokuvia ja tv-sarjoja, ja voit jopa katsoa Westworldin koko ensimmäisen kauden. Kosketusnäyttö toimi myös loistavasti; olen huomannut, että monissa IFE-järjestelmissä kosketusnäytöt eivät reagoi, joten tämä oli tervetullut muutos.

Talousluokassa ei ollut vaihtovirtapistorasioita, vaikka niitä oli saatavilla economy comfort- ja business-luokassa. Turistiluokassa oli vain USB-portti.

Icelandairilla oli täysi duty-free-myymälä koneessa, joten koneesta saattoi ostaa Icelandairin 757-leluleluja, hajuvesiä ja huiveja – jos olisin lentänyt Islantiin tällä reissulla, olisin voinut ostaa jopa kiertoajeluja tai bussilippuja. Ja sinulla on mahdollisuus maksaa Icelandairin Saga-pisteillä.

Lentoemännät olivat kaikki erittäin ystävällisiä ja suorittivat useita ruoka- ja juomapalveluja koko matkani ajan.

Icelandair tarjosi Wi-Fi-yhteyttä, mutta olisin joutunut yskimään 9,70 euroa (~11 dollaria) yhteyden muodostamisesta. Valitettavasti palvelu pätki jatkuvasti ja lentoemäntien piti jatkuvasti nollata se. Niinä muutamina kertoina, kun se toimi, nopeus oli riittävän hyvä internetin selaamiseen ja muutaman sähköpostin lähettämiseen.

Jonkin ajan kuluttua en kuitenkaan saanut yhteyttä tietokoneeseeni, vaan jouduin turvautumaan puhelimeeni. Sitten, kun aikaa oli jäljellä 90 minuuttia, palvelu meni kokonaan poikki, eikä miehistö pystynyt korjaamaan sitä. En ole varma, kuinka yleisiä nämä ongelmat ovat Icelandairilla, mutta lentoyhtiö ilmoitti hiljattain tarjoavansa ensimmäisenä nopeamman internetin uusissa Boeing 737 MAX -lentokoneissaan vuonna 2018.

Kokonaisvaikutelma

Vaikka koneeseen nousuun, Wi-Fi-yhteyteen ja edessäni olleen istuimen alla olevaan IFE-laatikkoon liittyi muutama kömmähdys, voin silti sanoa nauttineeni lennostani. 767:n sisustus oli raikas ja siisti, ja istuimet olivat mukavat, jopa economy-tuotteeksi. Ruoka, palvelu ja ilmainen lennon aikainen viihde olivat hyviä. Henkilökunta oli ystävällistä. Icelandair ansaitsee hyvät arvosanat myös siitä, että se ei peri lisämaksuja ja hinnat ovat kilpailukykyisiä.

Jos joskus lennän uudelleen Islantiin tai jatkolennolle Islannin kautta, valitsen ehdottomasti Icelandairin WOW:n sijaan. Paremmalla palvelulla, paikoilla ja hinnoilla – sen jälkeen kun WOW:n hullut maksut on otettu huomioon – Icelandair tarjoaa paremman kokemuksen milloin tahansa.

Jossain Grönlannin yllä | Taken on an @icelandair flight – stay tuned for the review on @thepointsguy

A post shared by Brendan Dorsey (@brendandorsey1) on Jun 26, 2017 at 1:23pm PDT

Oletko lentänyt turistiluokassa Islanninlentoyhtiö Icelandairin lentokoneella 767-300ER? Kerro kokemuksestasi alla.

Toimituksen vastuuvapauslauseke: Tässä esitetyt mielipiteet ovat vain kirjoittajan omia, eivät minkään pankin, luottokortin myöntäjän, lentoyhtiön tai hotelliketjun mielipiteitä, eikä mikään näistä tahoista ole tarkistanut, hyväksynyt tai muutoinkaan tukenut niitä.

Huomautuslauseke: Alla olevat vastaukset eivät ole pankin mainostajan antamia tai tilaamia. Pankin mainostaja ei ole tarkistanut, hyväksynyt tai muuten tukenut vastauksia. Pankin mainostaja ei ole vastuussa siitä, että kaikkiin viesteihin ja/tai kysymyksiin vastataan.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.