Lemuurit ovat nyt maailman uhanalaisin nisäkäsryhmä, sanovat luonnonsuojelijat, jotka antoivat varoituksen eläimistä tässä kuussa.
111 tunnetusta makilajista ja -alalajista ainakin 105-95 prosenttia katsotaan nyt uhanalaisiksi.
Kaikki makilajit ovat kotoisin Madagaskarin saarivaltiosta, jossa niitä uhkaavat elinympäristön häviäminen, metsien hävittäminen, lihan metsästys, laiton lemmikkieläinkauppa ja muut tekijät.
”Maailma rakastaa makeita, mutta Madagaskarin hallitus kiinnittää hyvin vähän huomiota”, sanoo Russ Mittermeier, Global Wildlife Conservation -järjestön suojelupäällikkö ja IUCN:n Species Survival Commissionin kädellisten asiantuntijaryhmän (Primate Specialist Group, IUCN Species Survival Commission Primate Specialist Group) puheenjohtaja, joka suoritti hiljattain järjestetyssä työpajassa uuden arvion makilajeista.
Analyysin mukaan ainakin 38 makilajia pitäisi nyt listata ”erittäin uhanalaisiksi”, kun niitä oli 24, kun kädellisiä arvioitiin edellisen kerran vuonna 2012. Muita 44:ää tulisi pitää ”uhanalaisina”, kun taas 23:aa pidetään hieman turvallisempana ja ne on luokiteltu ”sukupuuttoon kuolemisen vaarassa oleviksi”. Vain kaksi makilajia, molemmat laajalle levinneet hiirimakit, katsottiin ”vähiten huolestuttaviksi”, mikä on IUCN:n uhanalaisten lajien punaisen listan terveisin arviointiluokka.
Uhanalaisimpia näistä suosituista eläimistä ovat sekä suurin että pienin makilaji, kaksi metriä pitkä indri (Indri indri) ja Madame Berthen hiirimakki (Microcebus berthae), joka on noin yhden unssin painollaan myös maailman pienin tunnettu kädellinen. Harvinaisin maki on nyt pohjoinen urheilumakki (Lepilemur septentrionalis), jonka populaatio on arviolta vain 50 yksilöä.
Kuuluisa rengasselkämakki (Lemur catta), joka on maailman yleisin vankeudessa pidetty kädellinen, luokitellaan nyt todennäköisesti ”uhanalaiseksi”. Tuoreiden tutkimusten mukaan lajin populaatiot ovat laskeneet jopa 95 prosenttia vuoden 2000 jälkeen.
Näitä uusia arvioita pidetään alustavina, ja niiden viimeistelyyn menee vielä muutama vuosi, mutta Mittermeier sanoo, että makit tarvitsevat toimia nyt: ”
Mittermeier sanoo, että Madagaskarin hallitus on ollut viime vuosina liikaa vallankaappauksen ja muiden poliittisten kriisien piirittämä, jotta se olisi voinut saada paljon aikaan suojelun nimissä. Hänen mukaansa maan nykyinen presidentti Hery Rajaonarimampianina ”on hyvä tyyppi, mutta nyt meillä on tulossa uudet vaalit, ja ne keskittyvät vahvasti politiikkaan ja pääkaupunkiin ja muuhun maahan, mikä on todella huono juttu.”
Lemurit ovat olleet taantumassa jo kauan ennen vallankaappausta, mutta olemme myös oppineet niistä koko ajan lisää. Mittermeier huomauttaa, että tiede oli kuvannut vain 60 lemurilajia, kun ensimmäinen kenttäopas eläimistä julkaistiin vuonna 1994. Sen jälkeen on löydetty lähes yhtä monta uutta lajia, joista yksi kuvattiin juuri viime tammikuussa. Mittermeier odottaa kokonaismäärän kasvavan edelleen, sillä useat lajit odottavat nytkin virallista tieteellistä kuvausta. ”Lisäämme lajeja ainakin 5-10 prosenttia lähivuosina”, hän sanoo.
Valitettavasti parantunut tietämys on vastannut suuren osan Madagaskarin alkuperäismetsien tuhoutumista. ”Vaikka kuvaamme uusia lajeja, jokaisen lajin käytettävissä oleva levinneisyysalue on pienentynyt”, Mittermeier sanoo. ”Joillakin uusilla lajeilla ei ole minkäänlaista elinympäristön suojelua.”
Mitä siis voidaan tehdä makien auttamiseksi? ”Ekomatkailu on tällä hetkellä suojelun ykkösväline”, Mittermeier sanoo, koska se tukee sekä suojelualueita että niiden lähellä asuvia ihmisiä. ”Vastaus on yhteisöjen voimaannuttaminen ja se, että yhä useammat ihmiset käyvät siellä ja osoittavat suojelualueiden perustamisen hyödyt yhteisöille”, hän sanoo. ”Se on parasta, mitä voimme tehdä tässä vaiheessa.”
IUCN:n Species Survival Commission on kerännyt 8 miljoonaa dollaria makien suojelua varten ja jakaa parhaillaan apurahoja kentällä toteutettaviin toimiin. ”Se menee yhteisöille ja matkailutoiminnoille ja vastaaville”, Mittermeier sanoo.
Hän viittaa myös Lemur Conservation Network -verkostoon, joka yhdistää yli 50 luonnonsuojelujärjestön, tutkimusryhmän ja eläintarhan ponnistelut ja toteuttaa makien selviytymistä koskevaa toimintasuunnitelmaa.
Sen lisäksi Mittermeier sanoo toivovansa, että muut luonnonsuojeluryhmät ja hallitukset ryhtyvät samanlaisiin kohdennettuihin toimiin, kuten avustuspaketteihin, jotka vaativat Madagaskarin hallitusta sitoutumaan tiukasti luonnonsuojeluun ja auttamaan paitsi makeita myös lopettamaan hillittömän laittoman kilpikonnakaupan ja ruusupuun kaupan.
Miten Mittermeier itse suhtautuu lemureihin liittyviin yhä huonompiin uutisiin? ”Olen ikuinen optimisti”, hän sanoo. ”Jatkan vain ponnisteluja ja ponnisteluja. Jos epäonnistuu, ryhmittyy vain uudelleen. Jos eteen tulee este, sen joko kaataa tai kiertää sen. Nämä ovat ihania eläimiä, ja työskentelemme yhdessä pelastaaksemme ne.”
Tämä viesti ilmestyi alun perin The Revelator -lehdessä 9. elokuuta 2018
.