Hello! Olen Jordan Adelson, Senior Manager PwC:n kansallisessa toimistossa.
Osana leasing-videosarjaamme aion keskustella siitä, miten vuokralle ottajien tulisi kirjata;
- vuokrasopimusvelan ja käyttöoikeusomaisuuserän määrä sekä käyttöleasingsopimusten että rahoitusleasingsopimusten osalta; ja
- käyttöleasingsopimusten kirjanpitokäsittelyn
.
Kuvaus siitä, miten vuokralle ottaja kirjaa rahoitusleasingsopimuksen toisen päivän kirjanpidon…katso CFOdirect.comin leasing-sarjassa oleva vuokralle ottajan rahoitusleasing-video.
Yhteyden vuoksi 1. päivän kirjanpito viittaa vuokrasopimuksen alkuperäiseen kirjaamiseen vuokrasopimuksen alkaessa, kun taas 2. päivän kirjanpito viittaa vuokrasopimuksen kirjanpitokäsittelyyn sen jälkeen, kun vuokrasopimus on alun perin merkitty kirjanpitoon.
Aloitetaanpa esimerkillä. Oletetaan, että vuokrasopimuksen ehdot ovat seuraavat:
– Vuokrasopimuksen voimassaoloaika on 5 vuotta ja vuosittaiset maksut ovat 1.1 miljoonaa dollaria;
– Ensimmäinen vuokramaksu erääntyy vuokrasopimuksen alkamispäivänä, ja seuraavat vuokramaksut erääntyvät kunkin vuoden lopussa alkaen vuodesta yksi;
– Vuokranantaja on myöntänyt 100 000 dollarin suuruisen vuokrakannustimen;
– Ensimmäisestä vuokramaksusta vähennetään vuokrakannustin, jolloin vuokrasopimuksen alkaessa erääntyvä nettomäärä on miljoona dollaria;
– Vuokralle ottaja on määrittänyt koronlisäyskoroksi 5 prosenttia; ja
– Alkuvaiheen välittömiä kustannuksia ei ole.
Keskustellaan ensin siitä, miten vuokrasopimusvelka lasketaan. Tämä määrä määritetään laskemalla yhteen jäljellä olevat vuokramaksut vuokrasopimuksen alkaessa ja diskonttaamalla ne takaisin IBR:n avulla. Tässä esimerkissä jäljellä olevat vuokramaksut vuokrasopimuksen alkaessa ovat 4,4 miljoonaa dollaria, koska ensimmäisen vuoden vuokra on maksettu etukäteen. Diskonttaamalla takaisin 5 %:n IBR:llä saadaan vuokrasopimusvelaksi 3,9 miljoonaa dollaria.
Määritetään seuraavaksi käyttöoikeusomaisuuden määrä. Lähtökohtana käyttöoikeusomaisuuden määrän määrittämisessä on vuokrasopimusvelka. Tämän jälkeen vuokrasopimusvelkaa korotetaan vuokranantajalle alkamispäivänä tai sitä ennen suoritetuilla vuokramaksuilla ja vuokralle ottajalle aiheutuneilla alkuperäisillä välittömillä menoilla. Tästä määrästä vähennetään mahdolliset saadut vuokrasopimuskannustimet. Tässä esimerkissä, koska vuokralle ottaja maksoi ensimmäisen vuoden vuokran 1,1 miljoonaa dollaria vuokrasopimuksen alkaessa, tämä lisätään vuokravelkaan. Koska vuokralle ottaja sai 100 000 dollarin vuokrasopimuskannustimen, se olisi vähennettävä määrästä. Tuloksena on 4,9 miljoonan dollarin suuruinen käyttöoikeusomaisuuserä ensimmäisenä päivänä. Eli 3,9 miljoonan dollarin vuokrasopimusvelka lisättynä vuokrasopimuksen alkaessa maksetulla 1,1 miljoonalla dollarilla eli 5 miljoonalla dollarilla vähennettynä 100 tuhannen dollarin vuokrasopimuskannustimella.
Nyt kun olemme määritelleet vuokrasopimusvelan ja käyttöoikeusomaisuuserän määrät, kirjataan päiväkirjanpidon 1. päivän kirjaus. Sekä käyttö- että rahoitusleasingsopimuksessa päivän 1 kirjaus on sama. Vuokrasopimuksen alkaessa kirjaus olisi:
– Veloitetaan käyttöoikeusomaisuutta 4,9 miljoonalla dollarilla
– Hyvitetään vuokrasopimusvelkaa 3,9 miljoonalla dollarilla; ja
– Hyvitetään käteisvaroja 1 miljoonalla dollarilla
Nyt kun olemme kirjanneet 1. päivän kirjauksen, käydään läpi 2. päivän kirjanpito operatiivisen vuokrasopimuksen osalta. Havainnollistamistarkoituksessa olemme olettaneet, että yritys käsittelee vuokrasopimuksen kirjanpidossaan vuosittain.
Lasketaan ensin korkojen määrä, joka on keskeinen tekijä vuokrasopimusvelan kuoletuksen määrittämisessä. Korko mitataan efektiivisen koron menetelmää käyttäen. Tässä esimerkissä kerrotaan päivän 1 vuokrasopimusvelka 5 %:n IBR-korolla. Tuloksena on 195 000 dollarin korko. Vuokravastuun kuoletus lasketaan nyt vuokramaksun ja vuokrasopimuksen mukaisesti kertyneen koron erotuksena. Tässä esimerkissä yrityksellä on siis vuoden 1 lopussa 1,1 miljoonan dollarin vuosimaksu, josta on vähennetty 195 000 dollarin korko, jolloin leasingvelan poisto on 905 000 dollaria.
Lasketaan seuraavaksi leasingkulut, jotka määritetään lineaarisesti. Näin ollen yritys jakaisi vuokrasopimuksen voimassaoloaikana maksettavien nettomaksujen kokonaismäärän vuokrasopimuksen voimassaoloajalla. Tässä esimerkissä 1,1 miljoonan dollarin vuotuisten maksujen yhteismäärä on 5,5 miljoonaa dollaria. Tämä summa, josta on vähennetty 100 000 dollarin vuokrakannustimet eli 5,4 miljoonaa dollaria, jaetaan 5:llä eli vuokra-ajalla. Näin saadaan 1 080 000 dollarin vuotuiseksi vuokrakuluksi.
On mielenkiintoista huomata, että käyttöleasingsopimuksen 1 080 000 dollarin kokonaiskulu on pienempi kuin rahoitusleasingsopimuksen ensimmäisenä vuonna kirjattu 1 175 000 dollarin kulu olettaen, että sama tosiseikkamalli toteutuu. Vaikka kokonaiskulut koko vuokra-ajan ovat samat sekä käyttö- että rahoitusleasingsopimusten osalta, tasapoistomenetelmän käyttöleasingsopimukseen käyttäminen johtaa siihen, että vuokrakuluja kirjataan tasainen määrä joka vuosi. Sitä vastoin rahoitusleasingsopimuksen perusteella laskettu määrä johtaa korkojen vuoksi etupainotteiseen kulujen kirjaamiseen.
Loppujen lopuksi käyttöoikeusomaisuuserän kertyneiden poistojen muutos lasketaan 1 080 000 dollarin suuruisen tasapoistomenon ja 195 000 dollarin suuruisen vuokrasopimusvelan koron laskennan erotuksena. Tämä johtaa 885 000 dollarin muutokseen kertyneissä poistoissa.
Lisätään nyt palaset yhteen ja katsotaan päivän 2 vuotuinen päiväkirjamerkintä…