PÄIVITETTY: 13. huhtikuuta 2016 klo 12:21.
Porcellian Club, Harvardin vanhin finaalikerho, rikkoi tiistaina julkisen hiljaisuutensa ensimmäistä kertaa lähimuistiin kritisoidakseen kollegion ylläpitäjiä heidän viimeaikaisista pyrkimyksistään tehdä finaalikerhoista co-ed-kerhoja ja muuttaa jäsenyyskäytäntöjä.
The Crimsonille sähköpostitse lähettämässään lausunnossa 225 vuotta vanhan, pelkästään miehiä edustavan klubin johtokunnan puheenjohtaja Charles M. Storey ’82 kritisoi laajasti Collegen hallintoa seksuaalisten väkivaltaisuuksien ehkäisemisessä ja sen toimia finaalikerhoja kohtaan. Vaikka Porcellian on historiallisesti pitänyt matalaa profiilia, Storey kirjoitti, että nykyiset olosuhteet ajoivat klubin julkiseen lausuntoon.
”Tietääkseni tämä on ensimmäinen kerta, kun PC:n toimihenkilö on antanut sanomalehdelle virallisen lausunnon sitten perustamisemme vuonna 1791”, Storey kirjoitti sähköpostissa. ”Tämä kuvastaa sekä PC:n pysyvää kiinnostusta yksityisyyteen että tilanteen tärkeyttä.” The Crimson julkaisi vuonna 1984 artikkelin, joka sisälsi opiskelijoiden puheenjohtajan lyhyet kommentit.
Hillityn ja kärkevän välillä vaihtelevassa sävyssä Storeyn lausunnossa puolustettiin Porcellianin yksisukupuolisuutta, kerrottiin laajasti klubin taloudellisesta avustusohjelmasta ja jäsenistön moninaisuudesta ja kehotettiin Harvardin jäseniä ”kokoontumaan yhteen ja pyytämään kollegiota suojelemaan yhdistymisvapautta Harvardissa”.”
Storeyn lausunto tulee päivää ennen keskiviikoksi suunniteltua tapaamista kollegion dekaanin Rakesh Khuranan ja finaalikerhojen johtokunnan johtajien välillä, joka on ensimmäinen sen jälkeen, kun koko yliopiston kattavassa raportissa haukuttiin finaalikerhoja siitä, että ne ylläpitävät ”kulttuuria, joka on usein epäsuotuisa Harvardin tehtävälle”.”
Storeyn lausunnon kielenkäyttö oli ajoittain yhtä ankaraa.”
”Toivon vilpittömästi, että hallinto ei luo ennakkotapausta luomalla ’mustan listan’ järjestöistä, joihin opiskelijat eivät voi liittyä”, Storey kirjoitti. ”Tällainen mccarthyismi on vaarallinen tie, joka olisi isku akateemiselle vapaudelle, suvaitsevaisuuden hengelle ja kampuksen pitkälle yhdistymisvapauden perinteelle.”
Storey kirjoitti myös, että Porcellian uskoo, että sitä ”käytetään syntipukkina Harvardin seksuaalisesta hyväksikäyttöongelmasta huolimatta sen politiikasta, jonka tarkoituksena on auttaa välttämään seksuaalisen hyväksikäytön mahdollisuutta.”.”
Porcellianilla, jonka jäseninä ovat Yhdysvaltain presidentti Theodore Roosevelt ja korkeimman oikeuden tuomari Oliver Wendell Holmes, on pitkäaikainen vain jäsenille tarkoitettu politiikka, joka estää vieraita pääsemästä Massachusetts Avenuen klubitaloon. Tämä käytäntö, Storey kirjoitti, ”vähentää huomattavasti seksuaalisen väkivallan mahdollisuutta.”
Yliopiston seksuaalisten väkivaltaisuuksien ehkäisytyöryhmä kritisoi kuitenkin laadullisiin ja määrällisiin tietoihin vedoten jyrkästi miespuolisten lopullisten kerhojen korkeaa ”ei-suostumuksellisen seksuaalisen kontaktin” esiintyvyyttä. Yliopiston laajuisen seksuaalista ilmapiiriä koskevan kyselyn mukaan ”finaalikerhoihin osallistuvista” naispuolisista ylioppilaista – mukaan lukien naiset, jotka osallistuvat miesten finaalikerhojen tilaisuuksiin, ja ylioppilaat, jotka ovat naispuolisten finaalikerhojen jäseniä – 47 prosenttia ilmoitti kokeneensa ”ei-sensuaalista seksuaalista kanssakäymistä”.
Vaikka Storey kirjoitti kannattavansa yliopiston tavoitetta seksuaalisten väkivaltaisuuksien vähentämisestä kampuksella ”yksiselitteisesti”, hän lisäsi vielä, että parhaan tietämyksensä mukaan ”yhtään väitettä seksuaalisesta väkivallasta ei ole koskaan esitetty Porcellian-kerhoa vastaan”. ”Seksuaalinen väärinkäytös on ehdottomasti tuomittavaa kaikissa muodoissaan, mutta se ei ole ongelma Porcellian Clubissa”, hän lisäsi.”
Kaiken kaikkiaan Storey väitti, että raportissa sekoitetaan ”seksuaalisen hyväksikäytön, sukupuolten tasa-arvon ja yksinoikeuden kysymykset.”
Steven E. Hyman, raportin laatineen työryhmän puheenjohtaja, kieltäytyi kommentoimasta Storeyn kritiikkiä raporttia kohtaan.
”Ottaen huomioon toimintatapamme, olemme ymmällämme siitä, miksi nykyinen hallinto katsoo, että kerhomme pakottaminen hyväksymään naispuolisia jäseniä vähentäisi seksuaalisten pahoinpitelyjen määrää kampuksella”, Storey kirjoitti. ”Yhden sukupuolen järjestöjen pakottaminen hyväksymään vastakkaista sukupuolta olevia jäseniä voisi mahdollisesti lisätä, ei vähentää seksuaalisten väärinkäytösten mahdollisuutta.”
Khurana kieltäytyi vastaamasta Storeyn kritiikkiin suoraan ja kirjoitti, että hän ”ei kommentoi suoraan lausuntoa, jota en ole nähnyt”. Silti hän toisti Collegen kritiikin yhden sukupuolen sosiaalisia kerhoja kohtaan.
”College on jo monien kuukausien ajan tehnyt selväksi, että Harvard Collegessa toimivien tunnustamattomien yhden sukupuolen sosiaalisten järjestöjen edustamat käyttäytymismallit ja asenteet ovat edelleen ristiriidassa sen 2000-luvun yhteiskunnan pyrkimysten kanssa, johon College toivoo ja odottaa opiskelijoidemme osallistuvan”, Khurana kirjoitti sähköpostitse lähettämässään lausunnossa.
”Lisäksi Harvard Collegen edunvalvojina ja luottamushenkilöinä sekä roolimalleina opiskelijoillemme Collegella on vastuu suojella arvojamme ja opiskelijoidemme hyvinvointia, vaikka status quo:n muuttamiseen liittyvät lyhytaikaiset haasteet koetaankin haasteellisiksi”, hän lisäsi.”
Porcellian oli lausunnossaan eri mieltä ja puolusti yhden sukupuolen järjestöjä. ”Uskomme miesten ja naisten yksisukupuolisten oppilaitosten tarpeellisuuteen ja arvoon täydennyksenä ja vaihtoehtona koedukatiivisille oppilaitoksille”, Storey kirjoitti.
Storey kirjoitti, että Porcellian ei ole täysin sulkenut pois koedukatiivista siirtymistä, mutta uskoo, että tällainen valinta ei kuuluisi Collegen hallintoviranomaisten toimivaltaan.
”Klubina, joka on täysin riippumaton Harvardista, joka ei ota vastaan rahoitusta Harvardilta, joka omistaa oman omaisuutensa ja joka uskoo kiihkeästi itsemääräämisoikeuteen, tämä päätös on meidän, ei Harvardin, tehtävä”, hän kirjoitti.
Storey puolusti myös kerhon jäsenkokoonpanoa ja kirjoitti, että jäsenet ”valitaan sosioekonomiseen taustaan, uskontoon, kansalliseen alkuperään, rotuun tai seksuaaliseen suuntautumiseen katsomatta” ja että Porcellian jäsenistö ”kuvastaa Harvard Collegen miesväestön monimuotoisuutta”.”
Porcellian tarjoaa Storeyn mukaan myös jonkinlaista taloudellista tukea – joka koostuu jäsenmaksujen lykkäysohjelmasta – lähes puolelle sen perustutkintoa suorittavista jäsenistä.
Porcellianin lausunto tulee aikana, jolloin Harvardin historiallisesti riippumattomat ja perinteisesti pelkästään miehistä koostuvat finaalikerhot ovat joutuneet kovaan hallinnolliseen tarkasteluun. A.D.-klubi, jossa on vain miehiä, otti hiljattain käyttöön samanlaisen vierailukieltopolitiikan kuin Porcellian.
Khurana on omaksunut paljon jyrkemmän sävyn klubeja kohtaan kuin edeltäjänsä sen jälkeen, kun hän aloitti toimikautensa syksyllä 2014. Viime lukukaudella sekä Spee-klubi että Fox-klubi lisäsivät naisia riveihinsä, vaikka Fox-klubin naisjäsenillä on edelleen ”väliaikainen” jäsenyys.
Hallinnollisen paineen lisääntymisestä huolimatta Khurana on pitkälti päättänyt pysytellä vaiti suunnitelmistaan yksisukupuolisten sosiaalisten järjestöjen suhteen, korostaen vain, että ”mikään ei ole poissa pöydältä”.
Storey kirjoitti, että Khurana on ollut yhtä epämääräinen vastatessaan gradu -tutkielmien puheenjohtajien kysymyksiin.
”Kuultuamme, että yliopisto harkitsee jonkinlaisia toimia itsenäisiä loppututkielmakerhoja vastaan… olemme ottaneet yhteyttä yliopiston virkamiehiin keskustellaksemme asiasta”, hän kirjoitti. ”Ponnisteluihimme ei ole vastattu. Hallinto on kieltäytynyt vastaamasta kaikkein perustavanlaatuisimpiin kysymyksiimme.”
Hän kirjoitti, että klubi oli kyseenalaistanut sen, sovellettaisiinko uusia sääntöjä ”tasapuolisesti” veljeskuntiin, sisarkuntiin, miespuolisiin finaaliklubeihin ja naispuolisiin finaaliklubeihin, ja tekisivätkö uudet säännöt eron järjestöjen välillä, jotka isännöivät juhlia, ja järjestöjen välillä, jotka, ”kuten Porcellian-klubi, AD:n järjestö ja sisarkunnat”, jotka eivät isännöi.
Storey ja muiden kerhojen päättäjäisjohto tapaavat Khuranan keskiviikkona, opiskelijaelämän apulaisdekaanin David R. Friedrichin sähköpostitse lähettämän kutsun mukaan.
Kirjoittaja C. Ramsey Fahsin tavoittaa osoitteesta [email protected]. Seuraa häntä Twitterissä @ramseyfahs.
Tämä artikkeli on korjattu seuraavalla korjauksella:
KORJAUS: 13. huhtikuuta 2016
.