Lämpöstressi työpaikalla

Lämpöstressi käsittää joukon olosuhteita, joissa keho joutuu ylikuumenemisen aiheuttamaan stressiin. Lämpöön liittyviä sairauksia ovat lämpökrampit, lämpöuupumus, lämpöihottuma tai lämpöhalvaus, joilla kullakin on omat oireensa ja hoitonsa. Oireet voivat vaihdella runsaasta hikoilusta huimaukseen, hikoilun loppumiseen ja pyörtymiseen.

Hellehalvauksen suurimmassa vaarassa ovat vanhukset, lapset ja ihmiset, joilla on sairauksia, kuten sydänsairauksia. Kuitenkin myös nuoret ja terveet henkilöt voivat altistua kuumuudelle, jos he osallistuvat rasittaviin fyysisiin aktiviteetteihin kuumalla säällä.

Tietyt käyttäytymismallit altistavat ihmisiä myös suuremmalle riskille: alkoholin juominen, rasittaviin ulkoilmafyysisiin aktiviteetteihin osallistuminen kuumalla säällä ja sellaisten lääkkeiden ottaminen, jotka heikentävät elimistön kykyä säädellä lämpötilaansa tai jotka estävät hikoilua. Lämpöstressiä voivat aiheuttaa korkeat lämpötilat, raskas työkuorma ja kuumuuteen ja kosteuteen sopimaton vaatetus.

Hellestressin merkit jäävät usein uhrilta huomaamatta. Henkilö voi aluksi olla hämmentynyt tai keskittymiskyvytön, minkä jälkeen hänellä voi olla vakavampia oireita, kuten pyörtyminen ja/tai romahtaminen. Jos lämpöstressin oireita ilmenee, siirrä uhri viileään, varjoisaan paikkaan, anna hänelle vettä ja ota välittömästi yhteyttä esimieheen tai muuhun henkilöön, joka antaa apua.

Resources from the National Safety Council

National Safety Council 5-minute Safety Talk – Heat-related Illness

National Safety Council 5-minute Safety Talk – Hot Weather Safety

At-risk Employees

Jotkut työntekijät sairastuvat todennäköisemmin lämpösairauksiin kuin toiset. Työntekijät, joilla on sydän-, keuhko- tai munuaissairaus, diabetes ja jotka käyttävät lääkkeitä, kärsivät todennäköisemmin helleongelmista. Laihdutuslääkkeet, rauhoittavat lääkkeet, rauhoittavat lääkkeet, kofeiinipitoiset juomat ja liiallinen alkoholinkäyttö voivat kaikki pahentaa lämpöstressin vaikutuksia.

Työntekijöiltä kestää usein kahdesta kolmeen viikkoa tottua kuumaan ympäristöön. Tämä sopeutuminen voi sittemmin hävitä jo muutamassa päivässä poissa kuumuudesta. Näin ollen työntekijöiden tulisi olla varovaisempia lämpöstressin suhteen palattuaan lomalta, aloittaessaan uuden työn tai kauden ensimmäisen helleaallon aikana. Lyhyesti sanottuna varotoimia on noudatettava aina, kun lämpötila on kohonnut (lähestyy 90 astetta) ja työ on fyysisesti vaativaa.

Muut tekijät

Muut lämpöstressiin vaikuttavat tekijät ovat myös hyvin tärkeitä. Lämpötilan lisäksi kohonnut suhteellinen ilmankosteus, vähentynyt ilman liikkuvuus tai varjostuksen puute suoralta lämmöltä (säteilylämpötila) voivat kaikki vaikuttaa mahdolliseen lämpöstressiin.

Suhteellisella ilmankosteudella voi olla dramaattisia vaikutuksia ”tuntuu kuin” lämpötilaan eli lämpöindeksiin. Olemme erityisen herkkiä kosteudelle, ja tämä johtuu siitä, että ihomme on riippuvainen ilmasta kosteuden poistamiseksi. Hikoilu on elimistön jäähdytysmekanismi, mutta jos ilman suhteellinen kosteus on 100 %, hiki ei haihdu ilmaan. Tämän seurauksena tunnemme olomme paljon todellista lämpötilaa kuumemmaksi. Jos lämpötila on esimerkiksi 86 F ja suhteellinen kosteus 90 %, lämpöindeksi on todellisuudessa 105 F, jolloin kuumuuteen liittyvät sairaudet ovat todennäköisempiä.

OSHA-NIOSH:lla on ladattavissa oleva sovellus sekä apple- että android-käyttäjille, joka ei ainoastaan ilmoita tämänhetkistä lämpöindeksiä, vaan myös varotoimenpiteitä ja suosituksia. Lämpöindeksisovelluksen avulla esimiehet ja työntekijät voivat helpommin tunnistaa, milloin ennaltaehkäiseviä lisävaihtoehtoja olisi otettava käyttöön. Esimerkiksi lämpöindeksin noustessa enemmän vettä ja lepotaukoja voi tulla tarpeelliseksi.

Lataa OSHA-NIOSH Heat Safety Tool App, jotta tiedät lämpöindeksin tien päällä.

Prevention of Heat Stress: Esimiehet

  • Anna työntekijöille aikaa sopeutua kuumaan työhön mahdollisuuksien mukaan. Työntekijällä kestää usein kahdesta kolmeen viikkoa tottua kuumaan ympäristöön.

  • Säädä työaikataulua, jos mahdollista. Määritä raskaammat työt viileämpinä päivinä tai viileämpään aikaan päivästä.

  • Vähennä työmäärää. Lisää laitteiden käyttöä kuumina päivinä fyysisen työn vähentämiseksi.

  • Kirjoita aikataulu työ- ja lepojaksoille kuumina päivinä.

  • Kouluta työntekijät tunnistamaan lämpöstressihäiriöiden merkit ja oireet ja varautumaan antamaan tarvittaessa ensiapua. Lämpöön liittyvien sairauksien koulutus on saatavilla Learn@ISU-sivustolla.

  • Valitse asianmukaiset työntekijät: Vältä ”korkean riskin” työntekijöiden sijoittamista kuumiin työympäristöihin pitkiksi ajoiksi. Ymmärrä, että yksittäisten työntekijöiden sietokyky lämpöstressiolosuhteita kohtaan vaihtelee.

Lämpöstressin ehkäiseminen: Työntekijät

  • Opi tunnistamaan lämpöstressin oireet. Vauhtia työhön ja riittäviä lepojaksoja (varjossa tai viileämmässä ympäristössä).

  • Käytä riittäviä tuulettimia ilmanvaihtoon ja jäähdyttämiseen, erityisesti kun käytät henkilökohtaisia suojavarusteita (PPE). Heat Related Illness -koulutus on saatavilla Learn@ISU-sivustolla.

  • Pukeudu vaaleisiin, väljiin vaatteisiin (paitsi jos työskentelet sellaisten laitteiden läheisyydessä, joissa on liikkuvia osia).

  • Pidä varjossa suoralta kuumuudelta mahdollisuuksien mukaan (esim, käytä hattua suorassa auringonpaisteessa).

  • Juo runsaasti vettä: kuumassa ympäristössä elimistö tarvitsee enemmän vettä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.