Kysynnän hintajousto (PED)

Kysynnän hintajousto Määritelmä

Kysynnän hintajousto (PED) määritellään kysytyn määrän reagoinniksi hinnan muutokseen. Tuotteen kysyntä voi olla elastista tai joustamatonta riippuen kysynnän muutosnopeudesta suhteessa hinnan muutokseen.

Mitä hintajousto tarkoittaa?

Kysynnän hintajousto määritellään nopeudeksi, jolla kysyntä nousee tai laskee hintojen muuttuessa. Tuotteen kysyntä voi olla joustavaa tai joustamatonta riippuen siitä, kuinka nopeasti kyseisen tuotteen kysyntä reagoi tuotteen hinnan muutoksiin.

Kysynnän sanotaan olevan joustavaa, kun kysynnän muutos on suhteessa suurempi kuin hinnan muutos. Toisin sanoen kysyntä on joustavaa, kun kysyntä muuttuu merkittävästi pienemmillä hinnanmuutoksilla. Sitä vastoin kysyntä on joustamatonta, kun kysynnän muutos on suhteessa pienempi kuin hinnanmuutos.

Kysynnän hintajousto on myös kysyntäkäyrän kaltevuus. Voimme laskea kaltevuuden ”rise over run”. Kun kysyntäkäyrän kaltevuus jyrkkenee, kysyntä muuttuu nopeammin, mikä merkitsee suurempaa joustoa. Sitä vastoin käyrän madaltuessa kysyntä muuttuu hitaammin, mikä merkitsee suhteellista joustamattomuutta.

Jos esimerkiksi nostan puhelimen hintaa 300 dollarista 500 dollariin, kuinka paljon voin odottaa kysynnän laskevan? Vastaus tähän kysymykseen, joka riippuu jäljempänä mainituista eri tekijöistä, auttaa yritystä laskemaan kysynnän hintajouston.

Key Takeaways:

• Kysynnän hintajousto (PED, Price Elasticity of Demand) on tuotteen kysytyn määrän muutos jaettuna hinnan muutoksella
• Kysynnän hintajousto (PED) määräytyy erilaisten tekijöiden mukaan, kuten sen mukaan, onko kyseiselle tuotteelle korvaavia tuotteita, onko tuote välttämättömyys vai ei ja muut
• Päättäjät voivat käyttää sitä monissa käytännön tilanteissa
• Yksi PED:n hyödyllisimmistä sovelluksista on tuotteen potentiaalisen kokonaistulon määrittäminen hinnanmuutoksista riippuen
• Täydellinen kimmoisuus tai joustamattomuus ovat teoreettisia käsitteitä, jotka kuvaavat äärettömän välttämättömiä ja täydellisesti kilpaillut tuotteita, vastaavasti

Determinants of Price Elasticity of Demand

Kun valmistaja tai tuottaja tietää tuotteensa kysynnän hintajouston, se voi auttaa häntä määrittämään kokonaistulon muutoksen, jos hän joutuu muuttamaan tuotteen hintaa.

”Kokonaistulo” on valmistajan myymien tavaroiden määrä kerrottuna hinnalla, jolla tavara myydään. Kokonaistulon muutos riippuu joustosta. Tämä on tärkeää, koska se auttaa yrityksiä määrittämään, mitkä hinnat voisivat maksimoida kokonaistulot ja siten mitkä hinnat maksimoivat voitot.

Substituutit

Jos jollekin tuotteelle on enemmän substituutteja saatavilla, kyseinen tuote on todennäköisesti joustavampi. Jos esimerkiksi yhden limonadimerkin hinta nousee, ihmiset voivat kääntyä sen sijaan muiden merkkien puoleen. Niinpä pieni muutos tämän tuotteen hinnassa aiheuttaa todennäköisesti suuremman laskun näiden tuotteiden kysyttyyn määrään.

Tarvikkeet

Jos tavara on välttämättömyyshyödyke, sen kysyntä on yleensä joustamatonta. Jos esimerkiksi juomaveden hinta nousee, kyseisen tuotteen kysytty määrä ei todennäköisesti laske valtavasti, koska juomavesi on välttämättömyyshyödyke.

Aika

Ajan myötä hyödykkeen kysyntä yleensä joustaa, koska kuluttajilla ja yrityksillä on enemmän aikaa löytää vaihtoehtoja tai korvaavia tuotteita. Jos esimerkiksi bensiinin hinta nousee, ihmiset sopeutuvat lopulta tähän muutokseen, eli he saattavat ajaa vähemmän, käyttää julkisia liikennevälineitä tai muodostaa kimppakyytejä.

Tottumus

Riippuvuutta aiheuttavien tai tottumustuotteiden kysyntä on yleensä joustamatonta. Tämä johtuu siitä, että kuluttajalla ei ole muuta vaihtoehtoa kuin maksaa se hinta, jota tuottaja vaatii. Jos esimerkiksi savukeaskin hinta nousee, sillä ei todennäköisesti ole mitään vaikutusta tuotteen kysyntään.

Kysynnän hintajouston käyttökohteet

• Kysynnän hintajouston avulla yritys tai liiketoiminta voi ennustaa kokonaistulojen muutoksen ennustetun hinnanmuutoksen avulla.
• Se tarjoaa hyödyllisen tunnusluvun, jonka avulla yritykset voivat selvittää, onko jokin edellä luetelluista määräävistä tekijöistä olemassa, esim. onko tietyn tuotteen markkinoilla korvaavia tuotteita.
• Yritykset voivat periä erilaisia hintoja eri markkinoilla, jos joustot eroavat tuloryhmittäin. Tätä käytäntöä kutsutaan hintadiskriminaatioksi.
  • Lentoyhtiöt ovat esimerkiksi segmentoineet lentokoneiden istumapaikat eri luokkiin – turistiluokkaan, bisnesluokkaan ja ensimmäiseen luokkaan – veloittaakseen vähemmän hintaherkiltä asiakkailta korkeampaa hintaa premium-paikoista.
• Yritys voi näin päättää, kuinka suuren veron se siirtää kuluttajalle. Jos tuote on joustamaton, yritys voi pakottaa asiakkaan maksamaan veron.
  • Tämä on yleinen taktiikka, jota savukkeiden valmistajat käyttävät, jotka siirtävät mahdollisen terveysveron suoraan kuluttajalle.
• Sen avulla valtio voi myös ennustaa veropolitiikkojen tai muiden sellaisten politiikkojen vaikutuksia, jotka saattavat vähentää tietyn tuotteen kysyntää.

Kysynnän hintajousto käytännössä

Katsotaanpa kolme reaalimaailman esimerkkiä siitä, miten hallitukset ja yritykset käyttävät tietämystään kysynnän hintajoustosta edellä mainittuihin tarkoituksiin.

Tapaus 1: Korkeakoulutuksen kysyntä

Herbert J. Funkin tekemässä tutkimuksessa kysynnän hintajoustoa hyödynnetään tarkasteltaessa yksityisen yliopiston lukukausimaksuja vuosina 1959-1970. Tutkimuksessa seurataan myös kyseiseen yliopistoon ilmoittautuneiden opiskelijoiden määrää ja lukukausimaksuja kyseisenä ajanjaksona. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten lukukausimaksujen muutos voi vaikuttaa sekä opiskelijoiden määrään että kokonaistulojen määrään. Tutkimuksessa havaittiin, että kysyntäkäyrä oli hieman joustamaton, mikä johti siihen johtopäätökseen, että lukukausimaksujen korotuksilla ei olisi suurta vaikutusta kumpaankaan näistä muuttujista.

Tapaus 2: Uuden tuotteen kysyntä

Toisessa tutkimuksessa mitattiin rasvattoman maidon kysyntäjoustoa ajankohtana, jolloin se tuotiin vastikään Yhdysvaltain markkinoille vuonna 1947. Kun edellisessä tutkimuksessa käytettiin näitä tietoja kokonaistulojen muutosten määrittämiseksi, tässä tutkimuksessa käytetään niitä sen määrittämiseksi, missä määrin se kilpaili täysmaidon kanssa. Vaikka rasvattoman maidon kulutus kasvoi Yhdysvalloissa noin 300 prosenttia, sen osuus maitotuotteista oli silti vain 3 prosenttia, ja sen uutuus Yhdysvaltain kuluttajamarkkinoilla teki siitä melko joustavan ja helposti korvattavan.

Tapaus 3: Kivihiilen kysyntä

Tässä kolmannessa tapauksessa tarkastellaan kivihiilen kysyntää Kiinassa vuosina 1998-2012. Tässä tutkimuksessa valitaan Kiina kohdemaaksi, koska se on maa, joka on suurelta osin riippuvainen hiilestä energialähteenä. Tämän vuoksi tieto kivihiilen hintajoustosta Kiinassa valaisisi sitä, voisivatko verot mahdollisesti vähentää kivihiilen kysyntää ja siten vähentää koko maan tuottamien päästöjen määrää. Tutkimuksessa todettiin lopulta, että hiili oli todellakin joustava ja että hinnanmuutokset olisivat tehokkaita päästöjen vähentämisessä.

Kysynnän hintajouston kaava

Jos etsit tapaa laskea kysynnän hintajoustoa, noudata yksinkertaisesti tätä kaavaa.

%∆ in Qd = Prosenttimääräinen muutos kysytyssä määrässä. Kysytyn määrän prosentuaalinen muutos on uusi kysytty määrä vähennettynä vanhalla kysytyllä määrällä jaettuna vanhalla kysytyllä määrällä.

%∆ in P = Hinnan prosentuaalinen muutos. Tämä on Uusi hinta miinus Vanha hinta jaettuna Vanhalla hinnalla.

PED = %∆ in Qd / %∆ in P

Kysynnän hintajouston (PED) arvo on aina negatiivinen, eli hinnalla ja kysynnällä on käänteinen suhde. Tämä johtuu siitä, että näiden kahden muuttujan muutosten suhde on vastakkaissuuntainen, joten jos hinta nousee, kysyntä laskee ja muutos jää lopulta negatiiviseksi.

Voidaan yksinkertaisesti PED:tä tarkastelemalla nähdä, onko tuote joustava vai joustamaton. Keskustelemme tästä tarkemmin myöhemmin artikkelissa, mutta nyrkkisääntönä voidaan sanoa, että PED, joka on pienempi kuin 1, on suhteellisen joustamaton ja PED, joka on suurempi kuin 1, on suhteellisen joustava (absoluuttista arvoa käyttäen, koska luku on negatiivinen).

Kysynnän hintajousto Esimerkki

Kysynnän hintajoustoa koskevissa esimerkeissämme käytämme kysynnän hintajouston kaavaa.

Widget Inc. päättää laskea tuotteensa Widget 1.0 hintaa 100 dollarista 75 dollariin. Yritys ennustaa, että Widget 1.0:n myynti kasvaa 10 000 kappaleesta kuukaudessa 20 000 kappaleeseen kuukaudessa.

Kysynnän hintajouston laskeminen

Kysynnän hintajouston laskemiseksi on ensin laskettava kysytyn määrän prosentuaalinen muutos ja hinnan prosentuaalinen muutos.

% hinnanmuutos = (75$-100$)/(100$)= -25%

% kysynnän muutos = (20.000-10.000)/(10.000) = +100%

Kysynnän hintajousto = 100 %/-25 % = -4,

Tämä tarkoittaa, että kysyntä on suhteellisen joustavaa.

Kysynnän hintajousto kysyntäkäyrällä

Kysynnän hintajouston kaikki eri arvot voidaan esittää kysyntäkäyrällä kuten edellä on nähty.

Kysynnän hintajouston tyypit

1. Täysin joustamaton kysyntä, (PED = 0)

Täysin joustamattomassa kysynnässä tuotteen kysyntä ei muutu sen hinnan muuttuessa. Tämä tarkoittaa, että kysyntä pysyy vakiona millä tahansa hinnan arvolla. Kysyntäkäyrä esitetään suorana pystysuorana viivana.

On käytännöllisesti katsoen mahdotonta löytää tuotetta, jolla olisi täydellisen joustamaton kysyntä. Lähimpänä voisivat olla välttämättömyyshyödykkeet, kuten vesi tai tietyt elintarvikkeet.

Tämä on vaikutus kokonaistuloihin hinnan muuttuessa:

• Hinta → Kokonaistulot
• Hinta ↓ → Kokonaistulot ↓

Relatiivisesti joustamaton kysyntä, (PED = 0 < x < 1)

Relatiivisesti joustamaton kysyntä syntyy, kun kysynnän prosentuaalinen muutos on pienempi kuin tuotteen hinnan prosentuaalinen muutos.

Jos esimerkiksi tuotteen hinta nousee 15 % ja tuotteen kysyntä vähenee vain 7 %, kutsutaan kysyntää suhteellisen joustamattomaksi.

Suhteellisen joustamattoman kysynnän kysyntäkäyrä on nopeasti kalteva.

Tämä on vaikutus kokonaistuloihin hinnan muuttuessa:

• Hinta → Kokonaistulot
• Hinta ↓ → Kokonaistulot ↓

Yksikköjoustava kysyntä, (PED = 1)

Kysyntää sanotaan yksikköjoustavaksi, kun kysynnän suhteellinen muutos saa aikaan samansuuruisen hinnan muutoksen. Kysytty määrä muuttuu saman verran kuin hinnan muutos.

Tämä on vaikutus kokonaistuloihin hinnan muuttuessa:

• Hinta → Ei muutosta kokonaistuloissa
• Hinta ↓ → Ei muutosta kokonaistuloissa

Relatiivisesti joustava kysyntä, (PED = 1 < x < ∞)

Relatiivisesti joustava kysyntä määritellään siten, että kysynnässä tuotettu suhteellinen muutos on suurempi kuin tuotteen hinnan suhteellinen muutos. Kysytty määrä muuttuu suuremmalla prosenttimäärällä kuin hinnan muutos.

Jos esimerkiksi tuotteen hinta nousee 10 % ja sen jälkeen tuotteen kysyntä vähenee 15 %, kysyntä on suhteellisen joustavaa.

Suhteellisen joustavan kysynnän kysyntäkäyrä on asteittain kalteva. Se on vähemmän jyrkkä kuin suhteellisen joustamaton kysyntä.

Tämä on vaikutus kokonaistuloihin hinnan muuttuessa:

• Hinta → Kokonaistulot ↓
• Hinta ↓ → Kokonaistulot

Täysin joustava kysyntä, (PED = ∞)

Täysin elastisessa kysynnässä, pieni hinnan nousu johtaa kysynnän laskuun nollaan, kun taas pieni hinnan lasku johtaa siihen, että kysyntä muuttuu äärettömäksi. Kuluttajat ostavat kaiken saatavilla olevan jollakin hinnalla, mutta eivät mitään millään muulla hinnalla. Tämä on teoreettinen käsite, koska se edellyttää täydellistä kilpailua, jossa pienikin hinnannousu johtaa nollakysyntään.

Täydellisen elastisessa kysynnässä kysyntäkäyrä esitetään vaakasuorana suorana.

Tämä on vaikutus kokonaistuloihin hinnan muuttuessa:

• Hinta → 0 Kokonaistulot
• Hinta ↓ → 0 Kokonaistulot

Lähteet: