Kuusi sitkeää myyttiä naisten ja miesten samapalkkaisuudesta

Lainsäädäntö naisten ja miesten palkkatasa-arvosta on vuosikymmeniä vanhaa muun muassa Islannissa, Yhdysvalloissa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa, jonka samapalkkaisuuslaista tulee tänä vuonna kuluneeksi 50 vuotta. Silti väärinkäsityksiä esiintyy edelleen, mikä johtaa myytteihin, jotka on toistuvasti kumottava.

1 Mitä eroa on sukupuolten välisellä palkkaerolla ja epätasa-arvoisella palkkauksella?

Sukupuolten välinen palkkaero on naisten ja miesten keskimääräisten tuntipalkkojen välinen ero. Se voidaan laskea mediaani- tai keskiarvokeskiarvona ja koko- tai osa-aikaisen tuntipalkan perusteella. Sukupuolten väliset palkkaerot heijastavat seuraavia seikkoja: naiset ovat aliedustettuina johtavissa, paremmin palkatuissa tehtävissä ja yliedustettuina matalapalkkaisissa töissä; naiset tekevät suurimman osan palkattomasta hoitotyöstä, joten heillä on taipumus tehdä vähemmän työtunteja osan työurastaan, mikä heikentää uralla etenemistä; naiset ovat keskittyneet huonommin palkatuille aloille, kun taas miehet hallitsevat korkeammin palkattuja aloja; ja joissakin tapauksissa heille maksetaan vähemmän palkkaa siitä, että he tekevät samanlaista tai samankaltaista työtä kuin mies.

Koska sukupuolten välinen palkkaero on keskimääräinen luku, se ei voi kertoa, esiintyykö palkkasyrjintää yksilöiden välillä. Tästä – eriarvoisesta palkasta – on kyse silloin, kun naisille ja miehille maksetaan erilaista palkkaa, vaikka he tekevät samaa työtä (”samaa työtä”), vastaavaksi luokiteltua työtä tai samanarvoista työtä.

Organisaatiossa voi olla pieni sukupuolten välinen palkkaero, mutta se voi peittää alleen palkkasyrjinnän joidenkin samankaltaista työtä tekevien naisten ja miesten välillä.

2 Kai naisille ja miehille maksetaan nykyään samasta työstä samaa palkkaa?

Kymmeniltä Fawcett Societyn samapalkkaisuusneuvontapalvelua käyttäviltä naisilta ja korkean profiilin samapalkkaisuusvoitoista, kuten juontaja Samira Ahmedin BBC:tä vastaan tekemästä oikeudenkäynnistä, tiedämme, että palkkasyrjintä on paljon yleisempää kuin luulisi.

Suurin osa tapauksista, joita Fawcett-palvelu käsittelee, koskee ”samapalkkaisen työn” tyyppiä. Naiset eivät useinkaan tiedä, mitä mieskollegoille maksetaan, eivätkä he pysty haastamaan palkkaepätasa-arvoa. Palkasta puhuminen työssä on edelleen tabu tai sitä ei suositella työsopimuksissa (joita ei voida panna täytäntöön Yhdistyneessä kuningaskunnassa). Siksi Fawcett vaatii ”tiedonsaantioikeutta”, joka antaisi yksilölle täytäntöönpanokelpoisen oikeuden saada tietää, mitä kollegansa ansaitsee, jos hän epäilee palkkaeroja.

On kuitenkin tärkeää tunnustaa, että erilaiset palkat eivät aina johdu syrjinnästä. Esimerkiksi Ison-Britannian lain mukaan naisille ja miehille voidaan maksaa erilaista palkkaa, mutta sille on oltava objektiivinen peruste, kuten vastuun taso tai tarvittavat erityistaidot tai asiantuntemus.

3 Miten kahta täysin erilaista työtä voidaan arvostaa tasapuolisesti?

Kun liitämme tehtävään palkan, annamme lausunnon arvosta. Joskus se määräytyy sen perusteella, mitä pidämme vallitsevana hintana, historiallisten tekijöiden perusteella tai sen perusteella, missä kohtaa palkka-asteikkoa tai palkka-asteikon tiettyä kohtaa rooli sijoittuu.

Mutta usein jätämme kyseenalaistamatta, miksi yhdestä naisvaltaisesta roolista pitäisi maksaa vähemmän kuin toisesta miesvaltaisesta roolista. Sitten kun se kyseenalaistetaan, se ei kestä tarkastelua. Tästä syystä Glasgow’n kaupunginvaltuuston samapalkkaisuusoikeudenkäynnissä hoitotyöntekijät ja päiväkotityöntekijät menestyivät viime vuonna vaatiessaan samapalkkaisuutta jätteenkerääjien kanssa.

4 Naiset eivät ole aliarvostettuja, he vain valitsevat huonommin palkattuja työtehtäviä

Tutkimukset osoittavat, että kun naiset siirtyvät miesvaltaisille aloille, palkka laskee. Tämä viittaa siihen, että pikemminkin naiset itse ovat aliarvostettuja kuin työtehtävät.

Myös palkattomat hoiva- ja kotityöt ovat edelleen valtaosin naisten tekemiä, joten palkkatyöt, jotka muistuttavat näitä tehtäviä, ovat vastaavasti aliarvostettuja. Naiset lyhentävät usein työaikaansa yhdistääkseen palkkatyön ja hoitotyön, olipa kyse sitten lasten tai aikuisten hoitamisesta.

Koska osa-aikatyö on usein huonommin palkattua, naiset käyvät kauppaa ansiomahdollisuuksillaan ja työskentelevät usein taitotasonsa alapuolella – mikä vaikuttaa heidän urakehitykseensä.

5 Palkkaerot ovat myytti: kyse on naisten valinnoista

Palkkaerot ovat todellisia, ja ne ovat seurausta rakenteellisesta eriarvoisuudesta. Se edustaa tuottavuuseroa, koska se heijastaa naisten taitojen ja asiantuntemuksen vajaakäyttöä. Tytöt menestyvät poikia paremmin koulutuksessa, mutta tämä ei näy työmarkkinoilla naisvaltaisten tehtävien ansaintamahdollisuuksina eikä siinä, että tytöt voisivat hyödyntää potentiaaliaan urakehityksen kautta.

6 Ongelma on, että naiset eivät vain pyydä lisää rahaa

Todisteet viittaavat siihen, että naiset, erityisesti nuoremmat naiset, pyytävät yhtä todennäköisesti kuin miehetkin enemmän palkkaa, mutta saavat todennäköisemmin kielteisen vastauksen. Mies on tunkeileva ja kunnianhimoinen, nainen tunkeileva ja ärsyttävä. Kaikki johtuu sukupuolistereotypioista, joille altistumme koko elämämme ajan, ja rooleista, joihin meidät kaikki on ehdollistettu.

Kirjailija on brittiläisen Fawcett Society -järjestön toimitusjohtaja

.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.