Anubis on egyptiläisistä sakaalijumalista tunnetuin, osittain merkityksensä vuoksi. Hänellä oli ratkaiseva rooli prosesseissa, joiden avulla jokainen ihminen toivoi selviytyvänsä kuolemasta ja elävänsä eteenpäin kuolemanjälkeisessä elämässä: hän vastasi kuolleen ruumiin säilyttämisestä, mikä oli olennaista egyptiläisessä käsityksessä kuolemanjälkeisestä elämästä. Anubis toimi jumalallisena balsamoijana, ja papit, jotka valvoivat kuolleiden muumioitumista, käyttivät Anubiksen naamioita sijaistaakseen jumalaa. Tämä jumalallinen henkilöityminen ulottui myös vainajan hautajaisiin, joissa Anubis (naamioituneen papin muodossa) esitteli muumion välttämättömiä seremonioita varten.
Mumifiointiin ja hautaamiseen liittyvien erityistehtäviensä lisäksi Anubiksella oli yleisempiä tehtäviä kuolleiden yleisessä suojelemisessa. Anubiksen suojelevat kuvat arkuissa ja kuolleiden kantamissa amuleteissa vetosivat jumalan voimiin vainajan puolesta. Anubiksen kuvien yleistyminen kuolleiden ympärillä kertoo siitä, että egyptiläiset panivat häneen toiveita kuoleman jälkeisenä suojelijana.