”Kuinka suuri internet on?” Jotta voisin vastata kysymykseen, minun oli otettava askel taaksepäin ja kysyttävä ensin: ”Mitä internet on?”.
Keskusteltuani laajasti Tiedemaailman tietotekniikkapäällikkö Jordonin kanssa sain selville, että internet on paljon tietokoneita, jotka ovat kaikki yhteydessä toisiinsa. Tietokoneet voidaan järjestää yritysten, hallitusten ja jopa kotisi verkoiksi, mikä tarkoittaa, että internet on pohjimmiltaan verkkojen verkko! Kun siis kysymme: ”Kuinka suuri internet on?”, meidän on myös kysyttävä…
Onko internet fyysinen asia, jota voidaan mitata?
Se riippuu siitä, miten sitä tarkastelee. Voisimme tarkastella internetissä olevien databittien määrää, internetin käyttövoimaan kuluvaa sähköä tai jopa sitä, kuinka paljon tallennustilaa tarvittaisiin kaiken tuon tiedon säilyttämiseen.
Aloitetaan tarkastelemalla niitä varsinaisia asioita, joita internetissä on. Internet on täynnä sähköposteja, verkkosivustoja, videoita, kappaleita jne. mutta miten mittaamme, kuinka suuria nämä asiat ovat? Voimme aloittaa yksinkertaisella analogialla.
Tietokoneen käyttämä pienin datan mitta on bitti, jota edustaa joko 0 tai 1. Tietokoneet puhuvat täysin 0:na ja 1:nä, mikä tarkoittaa, että aina kun kirjoitat komennon tai URL-osoitteen (Uniform Resource Locator), tietokone kääntää sanomasi joukoksi 0:ita ja 1:tä.
Kuvitellaan siis, että yksi bitti vastaa yhtä vesipisaraa, jolloin sähköposti olisi kuin 500 ml:n vesipullo. Kuva olisi kuin kokonainen pop-pullo vettä ja yksi ladattu kappale riittäisi täyttämään pienen akvaarion. Kun päivässä lähetetään noin 196 miljardia sähköpostia, se on paljon akvaarioita!
Mutta onko bitteillä massaa?
Tietokoneet tietävät, sisältääkö bitti nollan vai ykkösen riippuen siitä, kuinka monta elektronia tietokoneeseen kulloinkin virtaa. Itse asiassa on olemassa kynnysarvo, jonka tietokone osaa tulkita, jos jännite (joukko yhdessä kulkevia elektroneja) on kynnysarvon yläpuolella se on ykkönen, sen alapuolella se on nolla. Aika siistiä.
Liikkuvat elektronit lähettävät tietoa internetin kautta ja liikkuvilla elektroneilla on massa. Joten Einsteinin kuuluisan E=mc^2-yhtälön avulla voimme teoreettisesti laskea World Wide Webin massan. Jos mittaisimme kaikki liikkeessä olevat elektronit, jotka saavat internetin toimimaan, luulisi, että se on paljon, eikö niin? Itse asiassa koko internet painaisi vain 50 grammaa. Se on yhtä paljon kuin yksi mansikka!
Entä tiedon tallentaminen ja kuljettaminen? Kuinka suuri se on?
Suurin osa internetistä on paikallista omassa maassasi tai maanosassasi ja kulkee valokuitukaapeleita pitkin, mutta kun haet tietoa toiselta puolelta maailmaa, se kulkee valtavan vedenalaisten kaapeleiden järjestelmän kautta. Jos jokainen johto noissa kaapeleissa laitettaisiin päästä päähän, niiden pituus olisi suunnilleen sama kuin auringon halkaisija! Se on 391 600 km!
Mooren laki on havainto, jonka mukaan tietokoneiden prosessointinopeudet kaksinkertaistuvat 18 kuukauden välein. Äskettäin kiinalainen tutkijaryhmä havaitsi, että Mooren lakia voidaan soveltaa myös internetin kasvuun. New Journal of Physics -lehdessä julkaistun julkaisunsa mukaan tutkijat ennustivat, että internetin koko kaksinkertaistuu viiden vuoden välein.
Internetissä oleva data ei oikeastaan ole kovin suurta, mutta jos katsoo pelkästään Facebookia pyörittävän palvelinfarmin kokoa (kuva alhaalla), voi huomata, että sen tallentaminen vie aika paljon tilaa. Viileää arktista ilmaa käytetään, jotta palvelimet eivät ylikuumenisi.
Googlen palvelinfarmeja on 12 eri puolilla maailmaa. Kuvittele, kuinka monta niitä tarvittaisiin koko internetin pyörittämiseen!
Palvelinfarmit tallentavat tietoa, kuten Facebook-kuvasi ja -videosi, mutta ne myös käsittelevät tietoa. Tällainen teknologia on kulkenut pitkän matkan. Nykyään matkapuhelimessasi on enemmän tietokonetehoa kuin koko NASA:ssa vuonna 1969, jolloin se lähetti kaksi astronauttia kuuhun.
Voi siis esittää aivan uuden kysymyksen: ”
Internetistä puheen ollen, me rakastamme lisätä sieltä löytyvää tietoa. Tiedätkö, mitä matematiikanörtti tekisi omassa puutarhassaan? Entä oletko koskaan miettinyt, miksi emme voi matkustaa valonnopeudella kuten elokuvissa? Onko sinulla kysymys, johon haluaisit nähdä vastauksen täällä? Lisää kysymyksesi kommentteihin, ja tiedebloggaajamme tekevät parhaansa vastatakseen niihin!
*kuvat Wikimedia **feature image: Interface Message Processor lähetti ensimmäiset internet-viestit