Tapa, jolla internetin kehitys etenee, muistuttaa oudosti alkuräjähdysteoriaa maailmankaikkeuden alkamisesta. Web alkoi pienenä singulariteettina, joka sen seurauksena laajeni miljardeiksi verkkosivuiksi, joita näemme nykyään. Yhtäläisyydet ovat silmiinpistäviä, vaikka internet tarvitsi kehittyäkseen vain murto-osan tuosta ajasta.
Maailmankaikkeus on tarpeeksi laaja herättääkseen lapsellisen uteliaisuutemme. Ihmettelimme ennen planeettojen lukumäärää tuolla ulkona. Nykyään ihmettelemme jotakin vastaavaa tästä omasta luomastamme maailmankaikkeudesta.
Vaikka kysymys ”Kuinka monta verkkosivustoa on olemassa?” saattaa kuulostaa proosallisemmalta, vastaus voi silti tehdä meidät tietoisiksi ulottuvillamme olevien mahdollisuuksien valtamerestä. Se lähetti varmasti ”whoa” ja ”ah” -aaltoja koko Hosting-tuomioistuimeen.
Ja vastaus tähän kysymykseen on…? No, kävi ilmi, että verkossa on 1,6-1,9 miljardia verkkosivustoa.
Tämä ei ole edes koko kuva, kun otetaan huomioon, että on paljon inaktiivisia verkkosivustoja, jotka laimentavat kokonaistilastoa. Ja tarkoitan todellakin PALJON! Aivan kuten planeetat metaforassamme, suurin osa internetistä (tässä tapauksessa noin 85 %) on autiota tai alikehittynyttä joutomaata, joka aikoinaan yritti kukoistaa.
Siltikin web kasvaa edelleen harppauksin. Kun olen saanut tämän artikkelin valmiiksi, noin 1500 uutta verkkosivustoa on nähnyt päivänvalon.
Tyrmäävät luvut.
- Sivustoja on noin 2 miljardia.
- Mutta alle 400 miljoonaa on aktiivisia.
- Kun olet lukenut tämän artikkelin loppuun, tuhansia uusia sivustoja on syntynyt.
Ennen kuin pystymme täysin määrittelemään verkkosivustojen kokonaismäärän, käydäänpä muistelemassa, miten pääsimme siihen, missä olemme nyt.
Internetin kasvu
Tittelin ”internetin isä” saa CERNin fyysikko Tim Berners-Lee, joka esitteli meille ensimmäisen selaimen ja editorin sekä HTTP/HTML-protokollat maaliskuussa 1989. Kesti vielä kaksi vuotta, ennen kuin ensimmäinen verkkosivusto ilmestyi verkkoon, ja se on edelleen aktiivinen CERNin arkistoissa. Jos siis koskaan epäilemme, kuinka monta verkkosivustoa oli vuonna 1991, vastaus on:
yksi. Vain yksi.
Sivusto itsessään sisältää opastavaa tekstiä ja hyperlinkkejä WWW:stä ja sen käytöstä.
Internet jatkoi luonnollisesti kasvuaan seuraavien vuosien aikana, mutta vasta loppuvuodesta 2012 se nousi huimasti. Sen jälkeen verkkoon on liittynyt yli 1,7 miljardia ihmistä, mikä on käytännössä puolet nykyisestä virtuaalisesta ”väestöstä”.
Siten pääsemme nykypäivään.
Yli 51 prosenttia kaikista ihmisistä on jo verkossa, ja Aasian osuus koko maailman internet-liikenteestä on puolet. Verkkosivustoja kehitetään yli 200 kielellä, mutta vain muutama hallitsee kokonaistilastoa: englanti, kiina, venäjä, saksa ja japani. Näin suuren monimuotoisuuden vuoksi saatat ihmetellä:
Mikä on maailman suosituin sivusto?
Anna mennä – googlaa se!
Näetkö, mitä tein? 🙂
Maailmanlaajuisesta hakukoneesta on tullut suorastaan pyhän kirjan ruumiillistuma, joka pitää sisällään vastaukset kaikkiin elämän kysymyksiin, joten ei ole mikään ihme, että se on listan kärjessä. Seuraavina tulevat YouTube, Facebook, Baidu ja Wikipedia.
Hauska fakta: Yli 80 % kaikista Google-hauista on Googlen henkilökunnan käynnistämiä hakualgoritmeja kehitettäessä ja hiottaessa.
Websivustojen tyypit
Voidaan jakaa sivustot viiteen eri luokkaan.
1. Staattiset verkkosivustot
Nämä ovat yksinkertaisia, muokkaamattomia verkkoesitteitä, jotka eivät tarjoa käyttäjälle vuorovaikutusta. Ne on rakennettu HTML/CSS-yhdistelmällä ja ne palvelevat informaatiosisältöä.
Internettiteknologian kehitys ylitti nopeasti staattisten sivustojen käsitteen, ja tätä tekniikkaa käyttävien maailmanlaajuisten sivustojen määrä alkoi vähentyä.
2. Dynaamiset sivustot
Dynaaminen sisältö oli seuraava askel verkkosivujen ohjelmoinnissa. Ne käyttävät verkkopalvelimia palvelinpuolen pyyntöjen käsittelyyn.
Kuulostaa liian monimutkaiselta?
Ei hätää!
Lyhyesti sanottuna dynaamiset sivustot esittelivät meille päivitettävän sisällön, kiiltävän käyttöliittymän, painikkeet, kaikki kellot ja pillit. Suurin osa aktiivisista verkkosivuista luottaa nykyään dynaamiseen sisältöön – Facebook, Twitter, Quora, LinkedIn – mitä vain.
Saatat yhä ihmetellä, kuinka paljon sivustoja on, mutta tärkeämpi kysymys on:
Miten moni niistä on aktiivinen?
Yllättävän vähän itse asiassa. Internetissä on yli 1,6 miljardia sivustoa, mutta vain noin 15 % niistä on nykyään aktiivisia. Kuulostaa tosiaan laajalta virtuaaliselta hautausmaalta…karmivalta.
3. CMS-rakenteiset sivustot
Tänä päivänä make web-suunnittelijat hyödyntävät erilaisia web-rakennustyökaluja, jotka optimoivat dynaamisten sivustojen konseptia entisestään ja tuovat mukaan vielä enemmän ominaisuuksia.
Päätavoitteena on, että käyttäjät, joilla ei ole aiempaa ohjelmointitietämystä, voivat ohjata sitä, miltä heidän verkkosivunsa näyttävät, mitä niissä sanotaan tai miten kävijät liikkuvat niillä.
CMS tulee sanoista content management system (sisällönhallintajärjestelmä), joka on joukko verkkopohjaisia työkaluja, jotka tukevat digitaalisen sisällön luomista ja muokkaamista.
Hupaisa fakta: WordPress-ohjelma on käytetyin verkkosivujen rakentaja, ja sen osuus kaikista verkkosivuistamme on noin 34 prosenttia. Se on niin suosittu, että monet isännät tarjoavat erikoistuneita WP-hostausratkaisuja.
4. Verkkokauppasivustot
Nimensä mukaisesti ne ovat olemassa yksinomaan tavaroiden kauppaa ja rahan ansaitsemista varten. Tätä tarkoitusta varten ne integroivat maksuportin, joka hyväksyy maksut ja käsittelee tapahtumat. Kauppiaiden myyjät, kuten PayPal, Stripe ja Authorize.net, ovat hienoja esimerkkejä maksuväylästä.
Verkkokaupat nauttivat suosiostaan ja edistävät merkittävästi maailmanlaajuisen verkon kasvua. Kuinka monta verkkosivustoa luodaan joka päivä ajatuksena käydä kauppaa ja tuottaa voittoa? Kumulatiivisen verkkomyynnin odotetaan nousevan tänä vuonna 4,9 biljoonaan dollariin.
Luvut olisivat 4 900 000 000 000 dollaria, jos ihmettelet. Se tekee hyvistä ostoskorijärjestelmistä joitakin halutuimpia tuotteita verkossa.
5. Progressiiviset verkkosovellukset
Progressiiviset sovellukset sitoutuvat erilaisiin verkkopalveluihin ja ovat vuorovaikutuksessa niiden kanssa API:iden (sovellusohjelmointirajapinta) kautta. Näin voit integroida erilaisia kolmannen osapuolen sovelluksia tärkeimpään sovellukseesi ja luoda järjestelmän, joka vastaa juuri sinun (tai asiakkaasi) erityisvaatimuksia.
Tällaisen huipputeknologian ollessa käytössämme jo nyt, voimme vain ihmetellä, mitä tulevaisuus tuo tullessaan.
Domain-nimet
Jos verkkosivustosi olisi talo, verkkotunnus olisi sen fyysinen osoite.
Niin yksinkertaista.
Jokainen verkkosivu sijaitsee palvelimella ja vastaa IP-osoitetta. Ilman verkkotunnuksia joutuisimme kirjoittamaan pitkän numerosarjan joka kerta, kun haluamme vierailla sivustolla. Aika hankalaa, jos minulta kysytään, mutta tehokas verkkotunnusjärjestelmä ratkaisee tämän ongelman.
Varsinaisen nimen lisäksi verkkotunnuksilla voi olla myös eri laajennus. Laajennuksia on kolme yleistä luokkaa.
– TLD:t – ylätason verkkotunnukset tai yleiset ylätason verkkotunnukset (gTLD). Esimerkkejä ovat .com, .net, .org
– ccTLD:t – maatunnukselliset ylätason verkkotunnukset. Esimerkkejä ovat .de, .cn, .fr, .es. Maantieteelliset aluetunnukset liittyvät läheisesti toisiinsa, ja niihin kuuluvat esimerkiksi .kiwi, .paris, .london jne.
– Sponsoroidut aluetunnukset – yleiset aluetunnukset, jotka palvelevat tiettyä käyttötarkoitusta ja liittyvät yleensä tiettyyn yhteisöön tai palveluun. Esimerkkejä ovat .gov, .edu, .mil
Oletko koskaan miettinyt maailmanlaajuisesti rekisteröityjen verkkotunnusten määrää?
Minä ainakin olen miettinyt.
Verisignin viimeisimmän toimialakatsauksen mukaan rekisteröityjä verkkotunnuksia on tähän mennessä yli 370 miljoonaa, mikä merkitsee 10,8 miljoonan lisäystä edellisestä neljänneksestä. Lähes puolet niistä on .com- ja .net-nimiä.
Surrealistisempaa on se, että verkkotunnukset olivat olemassaolonsa ensimmäiset kymmenen vuotta ilmaiseksi rekisteröitävissä. Näin ei kuitenkaan enää ole.
Ja vaikka verkkotunnuksen voi saada jo 0,99 dollarilla tietyiltä verkkotunnusten rekisterinpitäjiltä, mutta on olemassa verkkotunnuksia, jotka ovat nyt miljoonien arvoisia. Kuulostaa liioittelulta?
Kallein verkkotunnus tähän mennessä on LasVegas.com, joka myytiin huikealla 90 miljoonan dollarin hinnalla.
Kuvittele, että voisit viettää paljon tuon summan Vegasissa…
Hauska fakta: Verkkosivustojen kokonaismäärä ylittää rekisteröityjen verkkotunnusten lukumäärän, koska monet sivustot toimivat aliverkkotunnuksilla. WordPress.comin ja Tumblrin kaltaiset blogialustat isännöivät miljoonia sivustoja aliverkkotunnuksilla.
Tämänhetkinen kasvu
Viimeiset viisi vuotta vaikuttivat paljon siihen, kuinka monta verkkosivustoa nykyään on. Pelkästään vuonna 2013 internet kasvoi kolmanneksella, ja se on laajentunut nopeasti siitä lähtien. Kolme vuotta myöhemmin olemme jo ylittäneet miljardin verkkosivuston rajan. Noin 380 uutta syntyy joka minuutti, mikä nostaa päivittäisen lukumäärän 547 200:aan.
Anna näiden lukujen painua mieleen.
Jos puhutaan verkkosivuista (muista, että jokainen verkkosivusto voi koostua useista sivuista), luvut ovat vielä huikeampia. Webissä on valtavat 4,2 miljardia sivua, jotka ovat jakautuneet 8,2 miljoonalle web-palvelimelle. Se, että ne ovat olemassa, ei kuitenkaan tarkoita, että ne ovat aktiivisia. Tämä herättää kysymyksen:
Miten paljon aktiivisia verkkosivuja on?
Neljännesvuosittaisen Netcraft-tutkimuksen mukaan aktiiviset verkkosivut eivät ole kasvaneet yhtä nopeasti kuin kokonaisluvut. Päinvastoin – niiden määrä on vähentynyt tasaisesti vuodesta 2013 lähtien, jolloin niiden määrä on laskenut 186 miljoonasta alle 171 miljoonaan.
Tämä tarkoittaa sitä, että inaktiivisten verkkosivujen osuus internetistä on 85 prosenttia, mutta tämä prosenttiosuus kasvaa ajan myötä.
Mitä verkkosivujen tulevaisuus tuo tullessaan
Teknologinen kehitys luo pohjan tulevalle laajentumiselle. Web-hosting-palveluntarjoajilla tulee olemaan kova tehtävä ottaa vastaan yhä monimutkaisempia ja mediavaltaisempia projekteja. Korkearesoluutioiset valokuvat ja live-videot ovat jo arkipäivää, ja ala on siirtymässä kohti VR:ää, holoa sekä muita tekniikoita, jotka vielä muutama vuosi sitten vaikuttivat futuristisilta.
Onko tälle laajenemiselle rajoja?
Toivottavasti ei. Jos internet olisi maa, se olisi jo maailman väkirikkain maa. Yli 3,7 miljardia ihmistä on verkossa ja miljoona ”muuttaa sisään” joka päivä, joten käytössämme on loputon uutisten, tietojen ja näkökulmien lähde.
Bloggaustilastot paljastavat loistavia näkymiä myös niille, jotka haluavat päästä alkuun blogialustalla. Joka päivä yli 500 miljoonaa blogia ja 19 miljoonaa bloggaajaa synnyttävät valtavan määrän uutta sisältöä, joka on helposti saatavilla käden ulottuvilla.
Tekoäly, lohkoketju, kognitiivinen teknologia, ääniohjatut laitteet – nämä ovat jo nyt teknologioita, joista voimme nauttia.
Kuka tietää, mitä huominen tuo tullessaan?
Päättely
OK, viimeisen yhteenvedon aika.
Ensi kerralla, kun joku kysyy sinulta: ”Kuinka monta verkkosivustoa on olemassa?”, kysy, mitä hän tarkoittaa. Verkkosivustojen kokonaismäärä on miljardeja, mutta vain noin 15 % niistä on aktiivisia.
Rekisteröityjä verkkotunnuksia on yli 350 miljoonaa, ja dot-com-päätteet ovat ylivoimaisesti suosituimpia. Vain kahden vuoden aikana, vuosina 2013-2015, julkaistiin yli 700 uutta aluetunnusta, kuten .travel, .blog ja .shop, jotka muuttivat verkkotunnusten pelisääntöjä.
Yksi asia on varma.
Internet ei hidastu.
Ei läheskään millään lailla.
>