Rakennusten johdotuksen ja sähkölaitteen yleisen käytön yhteydessä Kansainvälinen sähkötekninen komissio määrittelee korkeajännitteeksi yli 1000 voltin (V) vaihtovirran (AC) ja yli 1500 voltin tasavirran (DC). Tätä määritelmää käyttää myös Yhdistyneen kuningaskunnan Health and Safety Executive.
OSHA:lla ei ole johdonmukaista määritelmää suurjännitteelle -OSHA:n standardi 1910.304(g)(9), joka koskee kiinteiden laitteiden maadoittamista, viittaa kiinteisiin laitteisiin, joilla tarkoitetaan kaikkea yli 1 000 voltin jännitettä, kun taas muissa OSHA:n standardeissa, kuten 1910.303(h)(5)(ii) viittaavat suurjännitteeseen, joka on yli 600 volttia.
Korkeajännitteen määritelmä vaihtelee, koska jännitteen määrä, jota voidaan pitää vaarallisena tietylle henkilölle, on erilainen riippuen henkilön sähköalan asiantuntemuksen tasosta. ”Suurjännite” on jokapäiväisessä työympäristössä suunnattu varoittamaan ammattitaidottomia henkilöitä siitä, että esineessä on tarpeeksi sähköä vahingoittamaan tai tappamaan heidät. Sähköalan työntekijöille ”suurjännite” tarkoittaa kohonnutta riskikynnystä. Tässä yhteydessä termi kertoo työntekijöille arvokasta tietoa sen järjestelmän luonteesta, jonka parissa he työskentelevät, jotta he voivat tehdä tietoon perustuvia päätöksiä turvallisesta työskentelystä.
Laitteisiin ja järjestelmiin, joissa on suurjännitekomponentteja, sovelletaan useita yksittäisiä turvallisuusohjeita, jotka säätelevät niiden saatavuutta, käyttöä ja suunnittelua. OSHA esimerkiksi edellyttää, että korkeajännitelaitteet on maadoitettava ja että niiden ympärillä on oltava riittävästi vapaata tilaa, jotta sähkötyöntekijät voivat toimia turvallisesti.
Suojaamattomat korkeajännitelaitteet on myös erotettava työtiloista, joissa on epäpäteviä henkilöitä, merkittävä varoituskylteillä ja suojattava lukitulla esteellä tai turvahenkilöllä. Suurjännitelaitteilla työskentelyä voidaan lisäksi säännellä turvallisuusstandardeilla, kuten henkilökohtaisten suojavarusteiden käytöllä ja pakollisilla maadoitus- tai jännitteettömyysmenettelyillä.