Ehrlichioosia havaittu Länsi-Australiassa
E. canis esiintyy eri puolilla maailmaa, erityisesti trooppisilla ja subtrooppisilla alueilla. E. canis -tartunta (ehrlichioosi) vahvistettiin ensimmäisen kerran australialaisilla koirilla toukokuussa 2020 Länsi-Australian Kimberleyn alueella ja kesäkuussa 2020 Pohjois-Territoriossa. Tautia on havaittu myös pienessä määrässä koiria Gascoyne- ja Pilbara-alueilla.
Primääriteollisuus- ja aluekehitysministeriö (DPIRD) valvoo tautia ja on asettanut ehtoja koirien siirtymiselle Pohjois-WA:sta, jotta voidaan vähentää taudin leviämisriskiä Etelä-WA:han (ks. verkkosivu Koirien siirtymisehdot).
Ehrlichioosi koirilla on ilmoitettava | |
---|---|
Tartunta E. canis (ehrlichioosi) on ilmoitusvelvollinen tauti Australiassa. Jos epäilet, että koiralla on ehrlichioosi, soita yksityiselle eläinlääkärillesi, DPIRD:n eläinlääkärille tai eläintautien hätänumeroon 1800 675 888. |
Miten koirat saavat tartunnan?
Koirille kehittyy ehrlichioosi sen jälkeen, kun E. canis -tartunnan saanut ruskea koirapunkki (Rhipicephalus sanguineus) puree niitä. Ruskea koirapunkki on maailmanlaajuisesti laajalti levinnyt, ja sitä esiintyy kaikkialla Pohjois-Australiassa.
Koirat eivät tartuta tautia suoraan toisiinsa. Tauti säilyy punkkien ja koirien välisessä tartuntakierrossa.
Ehrlichioosin merkit
Ehrlichioosilla on kolme mahdollista tautivaihetta: ”akuutti” vaihe eli taudin varhaiset merkit, ”subkliininen vaihe”, jossa ei ole selviä taudin merkkejä, ja ”krooninen” eli pitkäkestoinen vaihe.
Taudin vaikeusaste vaihtelee huomattavasti.
Akuutti vaihe
Tartunnan alkuoireet ovat epäspesifisiä ja voivat kestää 2-4 viikkoa. Koiralla voi olla:
- kuumetta
- letargiaa
- turvotettuja imusolmukkeita
- ei saa ruokaa
- painonlaskua
- epätodennäköistä verenvuotoa tai mustelmia.
Akuutti tauti kehittyy noin 1-3 viikon kuluttua punkin puremasta, mutta ehrlichioosin krooninen muoto voi ilmaantua vasta kuukausia tai vuosia myöhemmin.
Subkliininen vaihe
Jotkut koirat, jotka toipuvat akuutista vaiheesta, eivät enää näytä sairailta, samoin kuin jotkin koirat, joilla on lieviä tai jopa olemattomia selviä varhaisia oireita. Subkliininen vaihe voi kestää kuukausista vuosiin. Nämä koirat voivat toipua, pysyä tartunnan saaneina ilman näkyviä taudin oireita tai edetä taudin krooniseen muotoon.
Krooninen vaihe
Vain osa tartunnan saaneista koirista sairastuu uudelleen ja kehittää ehrlichioosin kroonisen muodon. Kroonisen taudin oireet ovat samanlaisia kuin akuutin vaiheen oireet, mutta ne ovat vakavampia. Niihin voi kuulua:
- kuume
- heikkous
- painonlasku
- epätavallinen verenvuoto tai mustelmat, mukaan lukien veri nenästä
- kalpeat ikenet
- nuhaiset silmät ja nenä.
Tartunnan saaneilla koirilla voi olla suurempi todennäköisyys sairastua muihin infektioihin samaan aikaan. Taudin krooninen muoto voi olla kuolemaan johtava.
Diagnoosi, hoito ja ennaltaehkäisy
E. canis -tartunta (ehrlichioosi) on Australiassa ilmoitusvelvollinen tauti. Tämä tarkoittaa, että jos epäilet koiralla olevan ehrlichioosia, sinun on soitettava yksityiselle eläinlääkärillesi, DPIRD-eläinlääkärille tai Emergency Animal Disease Hotline -palveluun numeroon 1800 675 888.
Lääkärieläinlääkäri ottaa verinäytteet testausta varten ehrlichioosidiagnoosin varmistamiseksi. Verikokeita tarvitaan, koska tauti voi näyttää WA:ssa samalta kuin muut punkkien levittämät taudit, kuten koirien anaplasmoosi.
Ehrlichioosia hoidetaan antibiooteilla, tukihoidolla ja se voi vaatia sairaalahoitoa infektion vakavuudesta riippuen. Eläinlääkärin antama varhainen hoito antaa parhaat toipumismahdollisuudet.
Ennaltaehkäistä ehrlichioosin esiintymistä:
- Käsittele koirasi punkkien varalta säännöllisesti sekä niiden kuivikkeet ja piha, jotta ne eivät tartu uudelleen ympäristöstään.
- Keskustele eläinlääkärisi kanssa koirallesi sopivasta punkkihoidosta – jotkin valmisteet ovat pitkävaikutteisempia ja/tai nopeavaikutteisempia.
- Tarkista koirasi säännöllisesti punkkien varalta (erityisesti kaulan, pään, korvien, kainaloiden ja vatsan ympäriltä) ja poista mahdolliset punkit huolellisesti. Tämä on tärkeää, sillä punkkihoidot eivät aina tapa punkkia riittävän nopeasti estääkseen koiran tartunnan saamisen.
- Lääkäri voi neuvoa parhaita punkinpoistomenetelmiä.
Ihmisten terveys ja ehrlichioosi
Tartunnan saaneilla koirilla ehrlichioosi ei tartu suoraan ihmisiin, mutta harvinaisissa tapauksissa tartunnan saaneilla punkkeilla voi olla mahdollisuus tartuttaa E. canis -bakteeria ihmisiin. WA:n terveysministeriön verkkosivuilta löytyy tietoa punkkeihin liittyvistä vaikutuksista ihmisten terveyteen sekä neuvoja ennaltaehkäisyyn, poistamiseen ja ensiapuun.
Koirien liikkumista koskevat ehdot
Kun E. canis -bakteerin levinneisyyden selvittämiseksi suoritetaan seurantaa, koirien liikkumiselle WA:n pohjoisosista on asetettu ehtoja taudin leviämisen vähentämiseksi. Katso lisätietoja verkkosivulta Koirien kuljetusehdot.