Lazaruksen transaktionaalinen stressimalliMuutos
Mallissa käytetään kognitiivista arviointia keinona selittää reaktioita stressaaviin tapahtumiin.
Tämän teorian mukaan on tapahduttava kaksi erilaista kognitiivisen arvioinnin muotoa, jotta yksilö voi tuntea stressiä vastauksena tapahtumaan; Lazarus kutsui näitä vaiheita ”primaariseksi arvioinniksi” ja ”sekundaariseksi arvioinniksi”. Ensisijaisen arvioinnin aikana tapahtuma tulkitaan yksilölle vaaralliseksi tai hänen henkilökohtaisia tavoitteitaan uhkaavaksi. Toissijaisen arvioinnin aikana yksilö arvioi kykyjään tai voimavarojaan selviytyä tietystä tilanteesta.
Schererin komponenttiprosessimalliEdit
Klaus Schererin ehdottama komponenttiprosessimalli käyttää kognitiivista arviointia selittämään yksilön psykologista ja fysiologista reagointia tilanteisiin. Schererin malli tekee lisäyksiä Lazaruksen transaktionaaliseen malliin sen suhteen, kuinka monta arviointia tapahtuu. Sen sijaan, että tapahtumaan reagoitaessa olisi vain kaksi arviointitasoa (ensisijainen ja toissijainen), Schererin mallissa ehdotetaan neljää erilaista arviointia: (a) välittömät vaikutukset tai merkitys, jonka yksilö kokee tapahtuman olevan hänelle (b) seuraukset, joita tapahtumalla on sekä välittömästi että pitkällä aikavälillä yksilölle ja hänen tavoitteilleen (c) kyky, jonka yksilö kokee voivansa selviytyä tapahtuman seurauksista (d) tavat, joilla tapahtumien koetaan johtuvan yksilön arvoista ja minäkäsityksestä. Tämä malli ja Schererin lisätyöt korostavat erityisesti psykologisten reaktioiden lisäksi monia fysiologisia reaktioita sen mukaan, miten yksilö arvioi tapahtumia.
Rosemanin appraisal-teoria tunteistaMuutos
Ira Roseman hyödynsi kognitiivisen arvioinnin käsitettä rakentaakseen selittävän teorian, joka kattaa laajemman kirjon tunteita (verrattuna Lazaruksen transaktionaaliseen malliin). Rosemanin (1996) mukaan positiiviset tunteet johtuvat tapahtumista, jotka yksilö arvioi motiiviensa mukaisiksi, kun taas negatiiviset tunteet johtuvat tapahtumista, jotka yksilö arvioi motiiviensa kanssa ristiriitaisiksi. Spesifisemmät tunteet perustuvat siihen, koetaanko tapahtuman johtuvan muista, yksilöstä itsestään vai hallitsemattomasta olosuhteesta.