Muistan, kun olin 18-vuotias, ystäväni isä kuoli traagisesti auto-onnettomuudessa. Se oli kamalaa. Näen vieläkin tuon tapahtuman, kun hän sai ”puhelun” ja me molemmat ryntäsimme sairaalaan vailla aavistustakaan siitä, mitä edessä oli. Itkin ja surin hänen puolestaan. Se tuntui vain niin epäreilulta, ja halusin ottaa hänen tuskansa pois.
Vähän myöhemmin olivat hautajaiset, ja muistan, miten päättäväisesti ystäväni halusi, että hautajaisissa olisi väriä ja elämää, eikä niin merkittävää tapahtumaa saisi tukahduttaa mustalla ja perinteillä. Sydän särkyneenä ja perheensä elämä riekaleina, hän pukeutui kirkkaaseen kukkamekkoon jättäessään hyvästit yhdelle maailman rakkaimmista ihmisistään. Ja hänen asenteensa vaikutti suuresti minuun. Niin paljon, että olen usein kysynyt, miksi meillä on tapana pukeutua hautajaisissa mustaan ja olisiko se jotain, mitä minä haluaisin?
Noh, niin pitkälle kuin löydän, musta on perinteinen suruväri kaikkialla Amerikassa, Euroopassa, Australiassa ja Uudessa-Seelannissa. Mutta siinä ei ole niinkään kyse hengellisyydestä, uskonnosta tai symboliikasta kuin muodista ja varallisuudesta – kuka olisi arvannut!
Perinne pukeutua hautajaisissa mustaan on peräisin…
Muistan, kun olin 18-vuotias, ystäväni isä kuoli traagisesti auto-onnettomuudessa. Se oli kamalaa. Näen vieläkin sen tapahtuman, kun hän sai ”puhelun” ja me molemmat ryntäsimme sairaalaan vailla aavistustakaan siitä, mitä oli edessä. Itkin ja surin hänen puolestaan. Se tuntui vain niin epäreilulta.
-
Vanhat roomalaiset
Ennen kuin pääsemme lähihistorian trendikkäisiin muotiguruihin, meidän on syytä etsiä vastauksia antiikin roomalaisilta. Varhaisimmat merkinnät mustien vaatteiden käyttämisestä läheisen kuoleman suremiseksi ovat peräisin Rooman valtakunnan ajalta. Ikonisen valkoisen togan sijaan ihmiset käyttivät surussaan tummemman väristä togaa, jota kutsuttiin toga pulla – nimellä.
Vaikka tämä on saattanut inspiroida muita maita, trendi sai todellisen jalansijan vasta monta vuosisataa myöhemmin.
-
Rikkaiden suru
Mustien suruvaatteiden käyttäminen oli varallisuuden symboli Euroopassa keskiajalla. Vain rikkaimmilla ihmisillä oli varaa käyttää mustia vaatteita, sillä niiden hankkiminen oli kallista. Monet lesket kilpailivat ekstravaganteimmista ja koristivat itsensä pitkillä laahuksilla, hupuilla, arvokkailla ”surukoruilla” ja mustilla hunnuilla.
-
Trendikkäin kuningatar
Ennen kuin mustasta tuli surua viettävien leskien suosikkiväri, valkoinen oli itse asiassa monissa kulttuureissa ja kansakuntiin kuuluvissa maissa ja kansakunnissa suosittua hautajaisväriä. Kuitenkin 1800-luvulla jotkut varakkaimmista alkoivat pukeutua mustaan.
Kuvasto muuttui, kun kuningatar Victorian rakastettu aviomies, prinssi Albert, kuoli vuonna 1861. Kuningatar oli musertunut. Miehen kuoleman jälkeen hän pukeutui mustiin vaatteisiin ja käytti loppuelämänsä ajan vain mustia vaatteita.
Britannian yläluokka pyrki olemaan kuningattarensa kaltainen kopioimalla hänen vaatevalintojaan suruaikana jonkinlaisena statussymbolina.
Tämän viktoriaanisen aikakauden aikana mustasta vaatetuksesta tuli standardi kaikkialla suuressa osassa länttä. Oli jopa sääntöjä, jotka säätelivät, kuinka kauan mustaa pukua tuli käyttää. Nämä säännöt koskivat tiukimmin leskiä. Leskillä oli paljon enemmän liikkumavaraa.
Naisten, jotka menettivät miehensä, oli käytettävä täyttä suruvaatetusta vuoden ajan hänen kuolemansa jälkeen. Tähän kuului myös kasvojen peittäminen, kun he poistuivat talosta. Sen jälkeen he saivat käyttää harmaan tai purppuran sävyisiä tylsempiä vaatteita vielä vuoden ajan ennen kuin he halutessaan palasivat tavalliseen pukeutumiseen.
-
Värikkäämpiä tapoja
Monissa muissa maissa ja uskonnoissa suruun liitetään erilaisia värejä. Buddhalaiset ja hindut käyttävät valkoista. Valkoista pidetään puhtauden symbolina Intiassa ja Kiinassa. Muualla maailmassa otetaan käyttöön myös kirkkaampia värejä menneen elämän kunniaksi: Thaimaassa käytetään violettia, Myanmarissa ja Egyptissä keltaista ja Iranissa sinistä.
Se on siis siinä. Vaikka mustan pukeutumisen perinne alkoi pikemminkin statussymbolina ja muoti-ilmoituksena, siitä on nyt tullut surun synonyymi.
Mutta kuten näin ystäväni toimista, kuolema ja suru ovat hyvin henkilökohtaisia kokemuksia. Sellaisenaan voimme olla tietoisia ja ottaa opastusta poisnukkuneiden läheisiltä siitä, mitä pukeutua hautajaisiin osallistuttaessa. Monet pyytävät pukeutumaan kirkkaampiin väreihin elämän kunniaksi tai jopa menehtyneen tiettyyn lempiväriin tai -tyyliin.
Kiinnostuitko lisää kuolemasta ja hautajaistavoista? Tutustu sitten muihin blogeihini klikkaamalla tästä.