Julie Newmar

Varhaiset työtToimitus

Newmar Bob Cummingsin kanssa elokuvassa Elävä nukkeni (1964)

Newmar aloitti esiintymällä elokuvissa bittirooleissa ja luottorooleissa tanssijana, muun muassa ”tanssija-murhaajan” roolissa elokuvassa Slaves of Babylon (1953) ja ”kullattuna tyttönä” elokuvassa Serpent of the Nile (1953), jossa hän oli pukeutunut kultamaaliin. Hän tanssi useissa muissa elokuvissa, kuten The Band Wagon (myös 1953) ja Demetrius and the Gladiators (1954). Hän työskenteli myös Universal Studiosin koreografina ja tanssijana 19-vuotiaasta lähtien. Hänen ensimmäinen suuri roolinsa, Julie Newmeyer, oli Dorcas, yksi morsiamista elokuvassa Seitsemän morsianta seitsemälle veljekselle (myös 1954). Hänen kolmen minuutin Broadway-esiintymisensä pitkäjalkaisena Stupefyin’ Jonesina Li’l Abner -musikaalissa vuonna 1956 johti uusintaan vuonna 1959 julkaistussa elokuvaversiossa. Hän oli myös naispääosassa pienen budjetin komediassa The Rookie (myös 1959).

Newmar oli esiintynyt ensimmäisen kerran Broadwaylla vuonna 1955 elokuvassa Silk Stockings, jonka pääosissa olivat Hildegarde Neff ja Don Ameche. Hän esiintyi myös elokuvassa The Marriage-Go-Round (1961), jonka pääosissa näyttelivät James Mason ja Susan Hayward (Newmar oli aiemmin kehittänyt ruotsalaisen naisen roolin näyttämöllä ja voitti parhaan naissivuosan Tony-palkinnon Broadway-versiosta, johon elokuva perustui). Myöhemmin hän esiintyi näyttämöllä Joel Greyn kanssa kansallisessa kiertueessa Stop the World – I Want to Get Off ja Lolana Damn Yankees! -elokuvassa sekä Irmana Irma La Douce -elokuvassa ja Mackenna’s Goldissa (1969). Hän esiintyi myös Playboy-lehden toukokuun 1968 numeron kuvakuvassa, jossa oli mukana Playmate Elizabeth Jordan.

TelevisiotyötToimitus

Newmar Catwomanina (1966).

Newmarin kuuluisuus juontaa juurensa pääosin televisioesiintymisistään. Hänen patsasmainen muotonsa teki hänestä elämää suuremman seksisymbolin, joka useimmiten esitettiin viettelijättären tai amatsonikaunottaren roolissa, mukaan lukien varhainen esiintyminen seksikkäässä sisäkköpuvussa The Phil Silvers Show’ssa. Hän näytteli Rhoda-robottia televisiosarjassa My Living Doll (1964-1965), ja hänet tunnetaan toistuvasta roolistaan 1960-luvun Batman-televisiosarjassa roistona Catwomanina (Lee Meriwether näytteli Catwomania vuoden 1966 elokuvassa ja Eartha Kitt sarjan viimeisellä kaudella). Newmar muokkasi Kissanainen-pukuaan – joka on nykyään Smithsonian-instituutissa – ja asetti vyön vyötärön sijasta lantiolle korostaakseen tiimalasivartaloaan.

Vuonna 1962 Newmar esiintyi kahdesti moottoripyöräilevänä, vapaamielisenä perijättärenä Vicki Russellina Route 66:lla, joka kuvattiin Tucsonissa, Arizonassa (”Kuinka paljon paunaa on albatrossi?”) ja Tennesseessä (”Antakaa vanhalle kissaeläimelle lempeä hiirenlihakset”). Hän esiintyi vierailevana näyttelijänä sarjoissa The Twilight Zone paholaisena elokuvassa ”Of Late I Think of Cliffordville”, F Troop intiaaniprinsessana, Bewitched (”The Eight-Year Itch Witch” vuonna 1971) Ophelia-nimisenä kissana, jolle on annettu ihmismuoto, The Beverly Hillbillies ja Get Smart kaksoisagenttina, joka on komennettu siivoojattarena Maxwell Smartin asuntoon. Vuonna 1967 hän esiintyi vierailevana April Conquestina The Monkees -sarjan jaksossa (”Monkees Get Out More Dirt”) ja oli raskaana oleva Capellan-prinsessa Eleen Star Trek -jaksossa ”Friday’s Child”. Vuonna 1969 hän esitti Robert Wagnerin kanssa palkkamurhaaja-naista It Takes a Thief -jaksossa ”The Funeral Is on Mundy”. Vuonna 1983 hän esitti uudelleen hittinaisen roolin Wagnerin myöhemmässä televisiosarjassa Hart to Hart jaksossa ”A Change of Hart”. 1970-luvulla hänellä oli vierailevia rooleja sarjoissa Columbo ja The Bionic Woman.

Myöhemmät roolitEdit

Newmar osallistuu Phoenix Comiconiin, 2014

Newmar esiintyi useissa pienen budjetin elokuvissa kahden seuraavan vuosikymmenen aikana. Hän esiintyi vierailevana tähtenä televisiossa esiintyen muun muassa elokuvissa The Love Boat, Buck Rogers in the 25th Century, CHiPs ja Fantasy Island. Hänet nähtiin George Michaelin ”Too Funky” -kappaleen musiikkivideossa vuonna 1992, ja hän esiintyi omana itsenään Melrose Place -sarjan jaksossa vuonna 1996.

Vuonna 2003 Newmar esiintyi omana itsenään televisioelokuvassa Paluu Lepakkoluolaan: The Misadventures of Adam and Burt yhdessä Batmanin entisten työtovereiden Adam Westin, Burt Wardin, Frank Gorshinin ja Lee Meriwetherin kanssa. Julia Rose esitti Newmaria tv-sarjan tuotantoon liittyvissä takaumissa. Batman-televisiosarjan materiaalia koskevien pitkäaikaisten oikeuksien vuoksi televisioelokuvassa saatiin kuitenkin käyttää vain näytelmäelokuvasta otettua Meriwetherin materiaalia. Vuonna 2016 hän antoi Catwomanin äänen animaatioelokuvassa Batman: Return of the Caped Crusaders. Newmar esiintyi myös The Home and Family Show’ssa toukokuussa 2016, jossa hän tapasi Gotham-näyttelijä Camren Bicondovan, joka esittää nuorempaa Selina Kylea.

Vuonna 2019 Newmar näytteli tohtori Julia Hoffmanin roolia (edesmenneen Grayson Hallin tilalla) äänidraama-minisarjassa Dark Shadows: Bloodline.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.