AustraliaEdit
Netcafe avattiin St Kildassa Deluxe-kahvilassa 4. huhtikuuta 1995 Seattlessa meneillään olleen Internet-kahvila-ilmiön innoittamana. Australian ensimmäisenä internetkahvilana perustajiin kuuluivat Gavin Murray, Rita Arrigo ja Christopher Beaumont. Suoraan Lontoon Cyberiasta heidän seuraansa liittyi Kathryn Phelps, ja heidän yhteistyökumppaneinaan olivat Adam Goudie Standard Computers -yhtiöltä, joka tarjosi laitteistoa, ja Michael Bethune Australia Online -yhtiöltä, Australian ensimmäiseltä Internet-palveluntarjoajalta, joka huolehti tietysti Internet-yhteydestä. Vuonna 1995 se toimitettiin tavallisen analogisen puhelinlinjan kautta käyttäen 9600 Baudin US Robotics -modeemia. Cafe.on.net avattiin myös Rundle Streetillä Adelaidessa vuonna 1995 Internoden Simon Hackettin tuella. Kahvilan perusti John Ruciak, ja se oli merkittävä 100 Mb:n ethernet-yhteyden ansiosta.
BrasiliaEdit
Brasiliassa Monkey Paulistan tuoma alkuperäinen konsepti perustui Etelä-Korean Internet-kahviloiden käyttämään liiketoimintamalliin, sillä kyseessä oli ensimmäinen Brasiliassa toimiva kotilähiverkko (house LAN), joka avattiin São Paulossa ja aloitti toimintansa vuonna 1998. Yritys suljettiin vuonna 2010. Kuitenkin vain viikkoa myöhemmin byrokratiasyistä yritys Lan Game @ The House avattiin, ja nykyään se on Brasilian ensimmäinen toiminnassa oleva LAN-talo. Nykyään se nähdään maassa keinona testata uutta teknologiaa sekä demonstroida pelejä ja tuotteita.
Manner-KiinaEdit
Kiinan kansantasavallan kulttuuriministeriön vuonna 2005 tekemän ”Survey of China Internet Café Industry” -selvityksen mukaan Manner-Kiinassa on 110 000 Internet-kahvilaa, joissa työskentelee yli 1 000 000 työntekijää ja jotka tuottavat Kiinan kansantasavallan bruttokansantuotteeseen (BKT:hen) 18 500 000 000 000 yuania. Yli 70 prosenttia Internet-kahviloiden kävijöistä on 18-30-vuotiaita. Heistä 90 prosenttia on miehiä, 65 prosenttia naimattomia ja 54 prosentilla on korkeakoulututkinto. Yli 70 prosenttia kävijöistä pelaa tietokonepelejä. 20 % Kiinan Internetin käyttäjistä käy Internet-kahviloissa.
Internet-kahviloissa voi liikkua Internetissä nimettömänä, nopeammin ja halvemmalla kuin kotona. Kiinan suurten kaupunkien suuret Internet-kahvilat ovat kalliita ja hallituksen virkamiesten tiukasti sääntelemiä. Suuria Internet-kahviloita käyttää varakas eliitti liiketoimiin ja sosiaalisiin tapaamisiin. Suurin osa Internet-kahviloista on pieniä yksityisomistuksessa olevia kahviloita, jotka muodostavat 90 prosenttia markkinoista. (China Tightening Control, 2003) Suurin osa Internet-kahviloista on rekisteröimättömiä, koska ne eivät täytä hallituksen standardien vaatimuksia tai ne eivät halua käydä läpi pitkää rekisteröintiprosessia. Hongin ja Huangin mukaan vain 200 kahvilaa 2 400:sta on rekisteröity Pekingissä. Kiinan hallitus puuttuu rekisteröimättömien Internet-kahviloiden määrään, koska jotkut käyttäjät levittävät propagandaa, herjaavat, sallivat pornografiaa ja sallivat alaikäisiä käyttäjiä. Kiinan hallituksen virkamiehet kielsivät 17 488 Internet-kahvilaa vuonna 2002 ja toiset 27 000 vuonna 2003. (J. Hong, L. Huang) Suljettavat Internet-kahvilat korvataan hallituksen hyväksymillä yrityksillä. Nämä ennalta hyväksytyt yritykset valvovat asiakkaiden toimintaa ja auttavat hallitusta puuttumaan sääntöjen vastaisiin käyttäjiin. (Xiao, 2003; Qiu 2003)
Virstanpylväitä:
- Vuotta 1995 ennen – Shanghaissa ilmestyi 3C+T-niminen Internet-kahvila, todennäköisesti ensimmäinen Kiinassa. Hinta oli 20 juania tunnilta (2,50 dollaria tunnilta)
- 1995-1998 – Kiinassa internetkahvilat lisääntyvät. Yhteydettömien pelien pelaaminen on kahvilan käyttäjien päätarkoitus. Keskihinta oli 15~20 juania tunnilta.
- Vuoden 2002 jälkeen – Käyttöön otettiin ankara sensuuri, mukaan lukien oikean nimen rekisteröinti. Vuoden 2004 lopussa yli 70 000 internetkahvilaa suljettiin valtakunnallisessa kampanjassa.
- 2008 – Microsoft yrittää tehdä internetkahviloista kannattavia Aasiassa ja muilla kehittyvillä markkinoilla. Keskusteltuaan näiden maiden hallitusten kanssa se auttaa perustamaan turvallisia Internet-kahviloita.
IntiaEdit
Intiassa matkustavien ihmisten ja liike-elämän käyttämät internet-kahvilat ovat vähentymässä mobiilin internetin käytön yleistyttyä. Tarjolla on myös joukko muita palveluja, kuten asiakirjojen tai verkkosivujen tulostaminen. Operaattorit auttavat myös tietokoneen lukutaidottomia eräissä viranomaisprosesseissa (osana sähköistä hallintoa Intiassa). Mobiilin Internetin alhainen nopeus ja nämä Internet-kahviloiden tarjoamat palvelut edistävät sen selviytymistä. Intiassa useimmissa osavaltioissa Internet-kahvilan käyttäjille on pakollinen valtion myöntämä henkilöllisyystodistus.
Vuonna 2008 Intiassa oli 180 000 verkkokahvilaa, mutta vuoteen 2017 mennessä määrä laski 50 000:een, ja yksi tärkeimmistä syistä laskuun olivat IT-lain säännöt, jotka aiheuttivat lisensointiongelmia ja muita rajoituksia.
IndonesiaEdit
APWKomitelin (Association of Community Internet Center) mukaan Indonesian kaupunkien kaupungeissa oli vuonna 2006 5000 Internet-kahvilaa, jotka tarjosivat tietokoneen/tulostimen/skannerin vuokrausta, koulutusta, PC-pelaamista ja Internet-yhteyttä/vuokrausta ihmisille, joilla ei ole tietokonetta tai Internet-yhteyttä. Verkkosivustolla on myös hakemisto, jossa luetellaan joitakin näistä warnet/telecenter/pelikeskuksista Indonesiassa. Kaupunkialueilla yleisnimi on warnet (tai warung internet) ja maaseudulla yleisnimi on telecenter. Warnetit/nettikahvilat ovat yleensä yksityisomistuksessa alhaalta ylöspäin suuntautuvina aloitteina, kun taas maaseutukylien telekeskukset ovat yleensä valtion tai lahjoittajien rahoittamia ylhäältä alaspäin suuntautuvana rahoituksena. Tietoa nettikahviloista/warnetista Indonesiassa löytyy myös kirjasta Connected for Development: Indonesian Case study.
Indonesiassa ei tällä hetkellä tarvita erityistä lupaa internetkahvilan tai warnetin ylläpitämiseen, lukuun ottamatta kahviloihin tai pieniin kauppoihin sovellettavaa tavanomaista liiketoimintalupaa. Hypen ja huonon liiketoimintasuunnittelun vuoksi monet nettikahvilat ovat lopettaneet toimintansa. Vaikka Internet-kahviloiden määrä kasvaa, APWKomitelin kaltaiset yhdistykset kehottavat uusia Internet-kahviloiden omistajia tekemään toteutettavuustutkimuksen ennen kuin he suunnittelevat Internet-kahvilan avaamista ja tarjoamaan liiketoimintamallin, jota kutsutaan monikäyttöiseksi yhteisölliseksi Internet-keskukseksi (Multipurpose Community Internet Center tai ”MCI Center”), jotta liiketoiminta olisi kestävämpää ja kilpailukykyisempää. Tuntikohtainen käyttömaksu vaihtelee 2500-15000 rp:n välillä (0,27-1,60 dollaria)
JapaniEdit
Japanissa on vahva Internet-kahvilakulttuuri, ja suurin osa kahviloista palvelee kaksitahoista tarkoitusta, sillä ne toimivat yhteisinä Internet- ja mangakahviloina. Useimmat ketjut (kuten Media Cafe Popeye ja Jiyū Kūkan) mahdollistavat asiakkaille erilaisia istumismahdollisuuksia, kuten tavallinen tuoli, hierontatuoli, sohva ja tasainen matto. Asiakkaat saavat yleensä rajoittamattoman pääsyn virvoitusjuomiin, mangaan, lehtiin, internetiin, verkkovideopeleihin ja nettipornoon. Useimmat tarjoavat ruokaa ja suihkupalveluja lisämaksusta. Itse asiassa monet ostavat ”yöpaketteja” ja käyvät suihkussa/nukkuvat kahviloissa, mikä synnyttää ilmiön, joka tunnetaan nimellä ”nettikahvilapakolainen” tai ”nettikahvilan koditon”.
KenyaEdit
Internetkahvilat ovat yleisiä Mombasan kaupungissa, sillä köyhyys ja epäluotettava infrastruktuuri eivät tee henkilökohtaisesta internetistä varteenotettavaa vaihtoehtoa monille kansalaisille. Kahviloihin on usein yhdistetty erilaisia muita liikeyrityksiä, kuten apteekkeja, manikyristejä, korjaamoita ja päivittäistavarakauppoja. Videopelaamisesta on tullut erityisen kannattavaa internetkahviloissa Keniassa viime vuosina.
FilippiinitEdit
Filippiineillä internetkahviloita, tai tuttavallisemmin tietokonekauppiaita, on suurimmissa kaupungeissa jokaisella kadulla, ja useimmista kunnista tai kaupungeista löytyy ainakin yksi sellainen. Internet-kahviloita on myös kahviloissa ja ostoskeskuksissa. Myös huippuravintolat ja pikaruokaketjut tarjoavat ruokailijoille ilmaisen laajakaistan. Hinnat vaihtelevat 10 P10:stä (0,20 dollarista) kaduilla aina 100 P100:een (2 dollariin) ostoskeskuksissa.Joissakin suurissa kaupungeissa, joissa on olemassa Internet-kahviloita sääteleviä asetuksia (esimerkiksi Valenzuelassa, Marikinassa, Davaossa, Lapu-lapussa ja Zamboangassa), alle 18-vuotiailta opiskelijoilta on kielletty tietokonepelien pelaaminen normaalien oppituntien aikana. Kaupungista riippuen säädösten tarkat yksityiskohdat ja täytäntöönpano vaihtelevat. Tällaiset kaupungin määräykset edellyttävät yleensä myös, että Internet-kahviloiden omistajat:
- asentavat suodatusohjelmiston estääkseen aikuisille suunnatut sivustot
- kieltävät alkoholijuomien ja savukkeiden myynnin toimipaikassaan
- sallivat vuokrattujen tietokoneiden avoimen näkyvyyden (esim. ei suljettuja kabinetteja)
- Eduseinäpaneeli on 50-prosenttisesti läpinäkyvä, jotta toimipaikan sisätilat näkyisivät selkeästi
- Tarkoituksenmukainen valaistus sekä toimipaikan sisä- että ulkopuolella, jotta sisätilat näkyisivät selkeästi kaikkina aikoina
PuolaEditio
Puolassa avattiin ensimmäinen Internet-kahvila vuonna 1996. Tällaisista toimipaikoista tuli pian hyvin suosittuja puolalaisen väestön, erityisesti nuorten keskuudessa, joilla oli tuolloin vielä harvoin kotona käytössään tietokoneita, joissa oli nopea Internet. Niissä pelattiin yleisesti pelejä, kuten Icy Toweria tai Counter-Strikea, sekä pikaviestejä Gadu-Gadu-asiakasohjelmalla. Internet-kahvilat alkoivat menettää suosiotaan sen jälkeen, kun Telekomunikacja Polska lanseerasi vuonna 2001 ADSL Neostrada -palvelun, joka tarjosi monille puolalaisille koti-internetyhteyden, ja useimmat kahvilat suljettiin 2010-luvulle tultaessa.
SlovakiaEdit
Slovakiassa ensimmäinen Internet-kahvila avattiin virallisesti Košicen kaupungissa 17. heinäkuuta 1996, ja se tarjosi suurelle yleisölle muun muassa sähköposti-, Gopher-, uutis-, Telnet-, WWW- ja Talk-palveluja.
Etelä-KoreaEdit
Etelä-Koreassa Internet-kahviloita kutsutaan PC bangiksi. Niitä on kaikkialla Etelä-Korean kaupungeissa, ja niitä on yli 20 000. PC-bangit palvelevat enimmäkseen nuoremman sukupolven verkkopelien pelaamista. Keskimäärin ja tilassa PC bang -tietokoneen käyttö maksaa noin 1 000 wonia tunnilta (noin 0,88 dollaria).
TaiwanEdit
Internetkahviloita on kaikkialla Taiwanissa, ja ne ovat keskittyneet erityisesti suurimpiin kaupunkeihin, nimittäin Taipeihin ja Kaohsiungiin.Internetkahvilaa kutsutaan ”網咖” (Wǎng kā) perinteisessä kiinassa. Ensimmäinen merkki tarkoittaa kirjaimellisesti ”nettiä” ja toinen merkki on ”kahvilan” ensimmäinen tavu.” Maksu on suurimmaksi osaksi tasaisesti noin 10-20 NT$, mutta merkittävillä alueilla, kuten Taipein itäisellä alueella, käyttäjiltä voidaan periä jopa 35 NT$ tunnilta. Älypuhelinten yleistymisen ja kaikkien tärkeimpien julkisten nähtävyyksien ilmaisten Wi-Fi-verkkojen myötä internetkahvilat palvelevat nykyään ensisijaisesti pelaajia, ja joissakin on jopa tarjolla ruokaa ja juomaa.
VietnamTiedoksianto
Vietnamissa melkeinpä kaikki internet-kahvilat mainostavat itseään pelikeskuksina. Monet Internet-kahvilat perivät melko halvan maksun, yleensä 0,1 – 0,25 dollaria tunnilta. Usein tarjolla on myös palveluita, kuten ruokaa ja juomaa.Internet-kahvila on vietnamiksi quán net tai tiệm net (quán tai tiệm tarkoittaa myymälää ja net tarkoittaa internetiä).
YhdysvallatKäsittele
Ensimmäinen kosher-verkkokahvila oli tiettävästi New Yorkin timanttikorttelissa sijainnut IDT-kahvila (IDT Cafe), joka avattiin New Yorkin timanttikorttelissa keväällä 1997.