Kätilöt ja lääkärit ovat sukupolvien ajan etsineet keinoja jäljitellä ihmisen fysiologiaa ja tönäistä naisten kehoja synnyttämään. Synteettisiä hormoneja voidaan käyttää synnytyksen käynnistämiseen ja nopeuttamiseen. Kohdunkaulan viereen asetetut pehmeät ilmapallot ja merilevätikut voivat muotoilla reitin synnytyskanavan läpi. Itsestimulaatio voi spontaanisti käynnistää luonnolliset synnytyksen lähettimet.
Mutta synnytyksen käynnistyminen on edelleen monimutkainen ja salaperäinen prosessi. Ja osa tätä mysteeriä on sen selvittäminen, mitkä naiset käynnistävät synnytyksen, milloin synnytys käynnistetään ja miten. Nyt ARRIVE-tutkimus on tuonut hieman selvyyttä.
Mitä tutkimus kertoo synnytyksen käynnistämisestä?
Tässä monikeskuksisessa, satunnaistetussa, kontrolloidussa tutkimuksessa, johon osallistui tuhansia naisia, verrattiin käynnistetyn synnytyksen tuloksia ”odottavaan hoitamiseen” – synnytyksen käynnistymisen odottamiseen. Kaikki tutkimukseen osallistuneet odottivat ensimmäistä lastaan, ja kaikki olivat viikon sisällä eräpäivästä. Useimmilla naisilla kohdunkaula ei ollut vielä kunnolla auki. Synnytyksen käynnistämiseen ei käytetty mitään erityisiä menetelmiä, vaan vain sitä, mikä oli tavallista kussakin laitoksessa.
Tulokset olivat mielenkiintoisia. Vauvan osalta komplikaatioita ja tehohoidon tarvetta esiintyi samanlainen määrä molemmissa ryhmissä. Synnytyksen käynnistäminen vähensi kuitenkin synnytyksen odottamiseen verrattuna todennäköisyyttä, että vauva tarvitsisi apua hengityksessä. Imetyksen onnistumisessa ei ollut eroa näiden kahden ryhmän välillä.
Suuri uutinen? Synnytyksen käynnistämiseen liittyi alhaisempi keisarinleikkauksen osuus (noin 19 % verrattuna 22 %:iin).
Mitä muuta on tärkeää tietää?
On syytä huomauttaa, että tutkimukseen osallistuneiden naisten yleinen keisarinleikkausprosentti on melko paljon alhaisempi kuin maassa keskimäärin. Tutkimukseen osallistuneet olivat myös nuorempia, todennäköisemmin mustaihoisia tai latinalaisamerikkalaisia ja todennäköisemmin julkisessa vakuutuksessa kuin ensimmäistä lastaan synnyttävät naiset yleensä. Tulokset eivät siis koske kaikkia naisia yhtä lailla. Lisäksi kaikista potilaista, jotka olivat alun perin oikeutettuja osallistumaan tutkimukseen ja joita pyydettiin osallistumaan tutkimukseen, vain noin kolmannes päätti osallistua siihen. Voi olla, että synnytyksen käynnistämistä koskevaan tutkimukseen osallistumisen valinneilla naisilla oli erityinen taipumus, joka saattoi vääristää tuloksia. Se kertoo myös siitä, että monet naiset eivät ehkä halua synnytyksen käynnistämistä. Ja vaikka keisarinleikkauksen mahdollisuus oli pienempi käynnistetyillä potilailla, synnytys kesti pidempään kuin niillä naisilla, jotka odottivat synnytyksen käynnistyvän itsestään.
Lääkärit suosittelevat joskus synnytyksen käynnistämistä vauvan, äidin tai molempien hyödyksi. Hypertensiiviset sairaudet, kuten krooninen korkea verenpaine ja pre-eklampsia, ovat vaarallisia tiloja, jotka saattavat vaatia nopeutettua synnytystä. Ajan myötä sikiötä ravitsevan istukan terveys voi heikentyä, mikä johtaa kasvun puutteeseen ja matalaan lapsiveden määrään. Kun tällaisia ongelmia ilmenee, synnytyksen käynnistäminen on aiheellista. Muut tilat – kuten insuliinia vaativa diabetes ja toisinaan äidin ikä – voivat olla hyviä syitä synnytyksen käynnistämiseen. Mutta vaikka lääketieteellistä syytä ei olisikaan, ARRIVE-tutkimus kertoo, että joillakin naisilla synnytyksen käynnistäminen voi itse asiassa olla turvallisempaa kuin synnytyksen odottaminen.
Pitäisikö naisen valita synnytyksen käynnistäminen?
Pitäisikö naisen siis valita synnytyksen käynnistäminen? Vastaus voi olla kyllä, jos hän saa ensimmäisen lapsensa, ei vastusta ajatusta synnytyksen käynnistämisestä ja on viikon sisällä laskettuun aikaan. Hyödyt eivät kuitenkaan ole yhtä selviä, jos hänen ominaispiirteensä poikkeavat ARRIVE-tutkimukseen osallistuneiden ominaispiirteistä. Naisen on parasta keskustella vaihtoehdoista hoitotiiminsä kanssa.
Emme myöskään vielä tiedä, miten synnytyksen käynnistämiseen liittyvä synnytyksen pitkittyminen ja sairaalassaoloaika vaikuttavat hoitokustannuksiin. Useimpia synnytysosastoja ei myöskään ole rakennettu eikä niissä ole riittävästi henkilökuntaa, jotta ne pystyisivät vastaamaan lisääntyneeseen käyttöasteeseen, joka syntyisi, jos useammat ensisynnyttäjät käynnistettäisiin synnytyksen aikana. Vaikka ARRIVE-tutkimus on siis vastannut joihinkin synnytyksen käynnistämiseen liittyviin kriittisiin kysymyksiin, osa mysteereistä on edelleen olemassa.
Suhteellista tietoa: Harvard Women’s Health Watch
Print