Joka päivä me kaikki kohtaamme tilanteita tai olosuhteita, jotka voivat aiheuttaa meille ahdistusta, istua ruuhkassa, myöhästyä työhaastattelusta, jopa jotain niinkin typerää kuin se, että ei ymmärrä vitsiä, jota muut pitävät erittäin hauskana. vaikka nämä esimerkit eivät olekaan henkeä uhkaavia, kutakin tilannetta kokevalle yksilölle hänen kykynsä järkeillä ja nähdä kokonaiskuva voi auttaa häntä rauhoittumaan, hengittämään ja tajuamaan, että asioita sattuu, ja se, että elämä kuitenkin jatkuu. Mutta ASD:tä sairastavalle jotkut arkipäiväiset tilanteet voivat aiheuttaa suurta ahdistusta.
Useimmat ihmiset voivat kokea turhautumista, stressiä tai ahdistusta jokapäiväisissä elämäntilanteissa. On ihmisiä, jotka oppivat selviytymään niin hyvin, ettei stressi tai ahdistus vaikuta heihin juurikaan. Mutta toisille, myös ASD:tä sairastaville henkilöille, stressi ja ahdistus voivat rampauttaa heidät eriasteisesti. Muista, että tilanteet, jotka aiheuttavat ahdistusta yhdessä yksilössä, eivät välttämättä aiheuta ahdistusta toisessa. Mitkä ovat joitakin yleisiä stressitekijöitä, joita ASD:tä sairastavat henkilöt saattavat kokea? Seuraavia esimerkkejä yleisistä stressitekijöistä kotona ja koulussa ehdottaa tohtori Chuck Edington (2010) esitelmässään Emotional Regulation and Anxiety Management in Autism sekä Amerikan ahdistuneisuushäiriöyhdistyksen (Anxiety Disorder Association of America, ADAA, osittaisluettelot) esitteestä Anxiety Disorders in Children (Ahdistuneisuushäiriöyhdistyksen lasten ahdistuneisuushäiriöt, ADAA, osittaisluettelot):
Strukturoimaton aika: Strukturoimaton aika, johon ei liity mitään tiettyä säännöstöä, tai toiminto, joka luo raja-aitoja tai -rajoituksia, voi olla erittäin haastavaa. Esimerkkejä strukturoimattomasta ajasta ovat:
- Koulubussin odottaminen ja/tai koulukyyti
- Kouluaika ennen koulua ja koulun jälkeen
- Transitiot päivän mittaan (paikasta toiseen, henkilöstä toiseen, aiheesta toiseen)
- Lounas/ruokala
- Lounas
- Resitio
- liikuntaopetuksessa
Akatemian tilanteet:
- Ymmärtää mitä pitää tehdä ja miten se tehdään
- Tehtävien purkaminen
- Kirjoittaminen
- Lukeminen
- Organisaatio
- Arvosanaopetus
- Nuotit
- Esitykset luokassa
- Vastaaminen ääneen luokassa
- Kokeet
Aistiongelmat voivat laukaista melkein milloin ja missä tahansa päivittäin. Riippumatta siitä, kokeeko henkilö ahdistavaa hetkeä vai ei, aistiintegraatiohaasteet voivat nujertaa henkilön kyvyn hallita itseään. Aistitilanteita, jotka voivat herättää ahdistusta, voivat olla esimerkiksi:
- Massat – koulun kokoontumiset, konsertit, opintoretket, ruokakauppa jne.
- Tila – liian suuri, liian täyteen ahdettu, liian kirkas, liian äänekäs, liian haiseva jne.
- Ääni/melu
- Luonnonkatastrofit
- Hajut – ruokala, vessat, siivousaineet, tussit, maalit, kölninvedet,
- Ruoka – näkeminen, rakenne, maku, haju, ääni syödessä
- Hiustenleikkaukset
- Hammaslääketieteelliset tai lääkinnälliset kysymykset
- Suihkut, kylpeminen (jotkut henkilöt ovat kertoneet, että suihkut ”satuttavat” heidän kehoaan)
- Pukeutuminen – liian kireät, naarmuuntuvat
- Hampaiden pesu
Sosiaaliset tilanteet ovat jo valmiiksi haastavia ASD:tä sairastaville henkilöille, ja ne voivat lisätä ahdistusta tällä hetkellä tai jopa tulevan tapahtuman odotuksen vuoksi. Joitakin esimerkkejä ovat mm:
- Uudet tapahtumat – suunnittelemattomat ja ennalta ilmoittamattomat
- Suunnitelmien muutokset – päivittäinen koulurutiini keskeytyy tai perheen suunnitelmat muuttuvat
- Persoonallisten mielenkiinnon kohteiden sovittaminen luokka- tai perhesuunnitelmiin
- Ulkoilma-aktiviteetit – konsertit, piknikit, välitunnit
- Suuret kokoontumiset – koulun kokoukset, perhetapaamiset
- Nuoret lapset (jotka ovat monin tavoin arvaamattomia)
- Keskustelun aloittaminen ikätoverin kanssa
Rutiinit: Koulupäivän jälkeen, jolloin lapsi pystyi säilyttämään kehonhallinnan, kuuntelemaan, suorittamaan toimintoja ja vaikuttamaan rauhalliselta, kotiin meneminen ja vielä suuremmat odotukset, mukaan lukien tyypilliset rutiinit, voivat lisätä ahdistusta ja levottomuutta. Rutiinit, kuten:
- Kotitehtävien tekeminen
- Kuorot
- Rutiinit ruokailun, kylvyn ja nukkumaanmenon ajaksi
- Kouluun valmistautuminen
Meille kaikille on monia muita näennäisen harmittomia ja turvallisia tilanteita, joita esiintyy jokapäiväisessä elämässä, mutta ASD:tä sairastavalle sama tilanne voi olla täysin pelottava ja aiheuttaa suurta ahdistuneisuutta tai paniikkia.
Opettaja Dave Nelson (Nelson, 2008), Georgiassa Decaturissa sijaitsevan autistisille nuorille tarkoitetun yläasteen ja lukion The Community Schoolin johtaja, sanoi,
”Jokainen oppilaani on ahdistunut melkein joka päivä. Mielenkiintoista on kuitenkin se, miten erilaisia tämän tilan ilmenemismuodot voivat olla. Jotkut oppilaat alkavat kysellä jatkuvasti, jotkut keskeyttävät jatkuvasti, jotkut vetäytyvät tai juoksevat karkuun ja jotkut muuttuvat töykeiksi tai provosoiviksi. Jokaisella (myös aikuisilla) on oma erityinen tapansa osoittaa, milloin hän on ahdistunut, aina kynsien pureskelusta päänsärkyyn ja runsaaseen puhumiseen.”
Louise Page (2009), autismiterapeutti ja autismin kirjon häiriötä sairastavan henkilön äiti, lisää:
”Voit esimerkiksi havaita, että he katsovat alas jalkoihinsa tai vääntävät käsiään tai heidän kätensä voivat olla litteästi reittä vasten, he voivat näyttää pelokkailta tai jähmettyneiltä paikalleen tai ulkoisesti ahdistuneilta (esim. käytöksen purkautuminen) ja niin edelleen. Myös heidän taistelu- tai pakoreaktionsa voi olla liioiteltu, ja pyrkimykset palauttaa heidän tilansa suhteellisen rauhalliseksi voivat olla hyvin vaikeita.”
Muita ahdistusta kokevan henkilön merkkejä ovat esimerkiksi se, että henkilö tuntee itsensä uskomattoman itsetietoiseksi ja ylikuormittuneeksi ja ”puhuu” ”hahmojen” tai TV-ohjelmien lauseiden, jinglen, esineiden, toisen henkilön tavoin tai vetäytyy nurkkaan vetäen polvet rintaansa vasten, mutisee jne. Jokaisen ihmisen reaktio ahdistukseen voi olla yhtä yksilöllinen kuin hän itse on. ”Se, mikä tekee opiskelijoiden auttamisesta heidän ahdistuneisuutensa kanssa niin mielenkiintoiseksi ja haastavaksi, on se, että monesti he eivät edes tiedä, miltä heistä tuntuu, joten heillä ei ole perusteita yrittää hallita tunnetta (Page, 2009).”
Palaa artikkeliin
Davis, K (2012) Ahdistus- ja paniikkikamppailut. Haettu osoitteesta Ahdistus ja paniikkikamppailut
.