Scope
Kulttuuripsykologian erikoisjaosto julkaisee teoksia, jotka tutkivat mielen kulttuuris-ekologisia perusteita. Olemme erityisen innokkaita julkaisemaan työtä, joka perustuu WEIRD*-asetelmien ulkopuolelle, jotka suhteettomasti vaikuttavat valtavirtapsykologiaan. Tällainen työ tarjoaa korvaamattoman arvokkaan näkökulman, josta käsin voidaan paljastaa sellaisten mallien kulttuuriset perusteet, jotka tavanomaiset kuvaukset esittävät luonnollisina, yhtenäisinä tai kontekstista riippumattomina.
Sen sijaan, että jaoston artikkeleissa käytettäisiin essentialistista käsitystä kulttuurista ryhmänä, niissä käytetään monenlaisia kvantitatiivisia ja kvalitatiivisia menetelmiä, jotka heijastavat käsitystä kulttuurista dynaamisina ja muuttuvina malleina. Vaikka monissa jakson artikkeleissa tarkastellaan jotakin kulttuuriryhmien välistä psykologista kokemusta, tällainen ”kulttuurienvälinen” vertailu ei ole välttämätön eikä riittävä edellytys jaksossa julkaisemiselle. Menetelmästä riippumatta tämän erikoisalan menestyksekkäissä artikkeleissa on pyrittävä ”purkamaan” (eli tunnistamaan kulttuurisia mekanismeja) ryhmien välisiä eroja tai erityisiä paikallisia malleja, jotta voidaan valaista yleisempiä oivalluksia mielen kulttuurisista lähtökohdista. Odotamme kirjoittajien osoittavan kriittistä refleksiivisyyttä omaa asemaansa ja menetelmien ja analyysien perustana olevia kulttuurisia oletuksia kohtaan.
Odotamme tervetulleeksi monenlaisia artikkelityyppejä, mukaan lukien teoriaan perustuvia empiirisiä töitä ja empiirisesti perusteltuja teoreettisia puheenvuoroja, joissa tarkastellaan näitä ja muita ilmiöitä:
– Psykologiset prosessit ihmisryhmissä, joiden sitoutuminen erilaisiin kulttuuris-ekologisiin malleihin vaihtelee
– Tiettyihin kulttuurisiin malleihin sitoutumisen mittaaminen tai kokeellinen manipulointi ja vaikutusten arviointi psykologisiin prosesseihin
– Vuorovaikutus biologian ja ekologisen käyttäytymisen välillä.ja sosiokulttuuristen mahdollisuuksien välinen vuorovaikutus
– Akkulturaatio ja dynamiikka, joka liittyy sitoutumiseen useisiin kulttuurisiin mahdollisuuksiin tai identiteetteihin
– Kulttuurituotteisiin upotettujen psykologisten mahdollisuuksien analyysit
– Kulttuuristen mallien valinta tai uusintaminen
– Kulttuuripsykologinen tietämys: Kriittistä pohdintaa kulttuurisista oletuksista, jotka ohjaavat valtavirran psykologista tiedettä
– Parhaat käytännöt kulttuuripsykologian alaa koskevan tiedon levittämiseksi
>
Kontrastina seuraavassa on esimerkkejä töistä, jotka eivät sovi erikoisalalle:
– Tutkimukset, joissa raportoidaan kulttuuriryhmien välisistä eroista ottamatta huomioon kulttuuripsykologisia prosesseja, jotka tuottavat näitä eroja
– Kulttuurien väliset validointi- tai replikointitutkimukset ilman vakuuttavia teoreettisia perusteluja kulttuuripsykologisista lähtökohdista
– Tutkimukset, joissa tarkastellaan kulttuurien välisiä suhteita sijoittamatta niitä tiettyihin kulttuurisiin malleihin ja historialliseen kontekstiin
Kumpikaan listasta ei ole tyhjentävä ja mahdollisten aiheiden valikoima on laaja. Tärkeämmät näkökohdat koskevat älyllistä panosta.
*Länsimainen, koulutettu, teollinen, rikas ja oletettavasti demokraattinen (Henrich, Heine, & Norenzayan, 2010)