Huoltajuusasian vaiheet riippuvat tapauksesi erityispiirteistä. Jos haluat selvittää, millainen prosessi on sinun kohdallasi, keskustele alueesi asianajajan kanssa. Alla on joitakin yleisiä tietoja.
Vaihe 1: Tee huoltajuushakemus (vetoomus) tuomioistuimessa.
Huoltajuusasian aloittamiseksi sinun on tehtävä huoltajuushakemus sen piirikunnan tuomioistuimeen, jossa vanhempi tai lapsi asuu, tai sen piirikunnan tuomioistuimeen, jossa lapsi on fyysisesti läsnä.1 Hakemuksen mukana on jätettävä muitakin lomakkeita, joten tarkista tuomioistuinten virkailijalta, että sinulla on kaikki tarvitsemasi lomakkeet. Lisäksi huoltajuusasian vireillepanosta peritään oikeudenkäyntimaksu. Jos sinulla ei ole varaa maksuun, voit täyttää lomakkeen ”Petition to Sue to Sue as a Indigent” (hakemus nostaa kanne varattomana) ja pyytää tuomioistuinta vapauttamaan sinut oikeudenkäyntimaksusta. Näitä lomakkeita pitäisi olla saatavilla oikeustalosta.
Vaihe 2: Anna huoltajuuspaperit tiedoksi pahoinpitelijälle.
Sen jälkeen, kun olet jättänyt paperityöt ja maksanut maksun huoltajuusasian vireillepanosta (tai saanut vapautuksen maksusta), sinun on huolehdittava siitä, että vastaajalle annetaan tiedoksi jäljennökset jättämistäsi asiakirjoista. Vastaajan tiedoksiantaminen tarkoittaa sitä, että vastaajalle annetaan jäljennökset jättämistäsi asiakirjoista. Tätä varten vastaajalle voi toimittaa tiedoksiannon henkilökohtaisesti sheriffi tai muu lainvalvontaviranomainen, yksityinen haastemies tai kuka tahansa, joka ei ole asianosainen ja joka on vähintään 21-vuotias. Asiakirjoja ei voi antaa itse tiedoksi. Jos vastaajaa edustaa asianajaja, vastaaja voi myös antaa suostumuksensa tiedoksiantoon asianajajalleen niin sanotulla ”tiedoksiannon hyväksymisilmoituksella”. Tällöin asiakirjat voidaan antaa tiedoksi joko vastaajalle itselleen tai hänen asianajajalleen vastaajan puolesta. Jos vastaaja asuu muualla kuin osavaltiossa tai jos et löydä vastaajaa, sinun on neuvoteltava asianajajan kanssa muista tavoista, joilla voit saada vastaajalle huoltajuuspaperit tiedoksi.
Vaihe 3: Vanhemmuuskurssit ja sovittelu
Kun aloitat huoltajuusasian, monet Pohjois-Carolinan piirikunnat edellyttävät, että sinä ja vastaaja osallistutte vanhempainvalmennuskurssille ennen kuin asian käsittelyä jatketaan. Sinä ja toinen vanhempi osallistutte vanhempainluokille erikseen. Kukin piirikunta käsittelee vanhempainluokkia eri tavalla. Jos haluat tietää oman piirikuntasi vanhempainvalmennuksesta, ota yhteyttä tuomioistuimen virkailijaan oikeustalolla.
Lisäksi Pohjois-Carolinan piirikunnat, jotka tarjoavat sovittelua, edellyttävät, että ennen kuin tapaat tuomarin, yrität ratkaista asiasi sovittelulla.2 Sovittelu on mahdollisuus ratkaista asia ilman tuomioistuinkäsittelyä. Niissä piirikunnissa, joissa sovittelua edellytetään, joku tuomioistuimen edustajista istuu alas sinun ja vastaajan kanssa ja yrittää saada aikaan sopimuksen huoltajuudesta ja tapaamisista. Jos sovittelu onnistuu, huoltajuus- ja sovittelusopimus laaditaan ja tuomari hyväksyy sen, jolloin siitä tulee tuomioistuimen määräys. Jos olet kuitenkin perheväkivallan uhri, sovittelua ei välttämättä tarvita. Tuomioistuin voi luopua sovittelusta, jos voit osoittaa, että sinun ja toisen vanhemman välillä on esiintynyt perheväkivaltaa.3 Jos sinulla on asianajaja, voit halutessasi pyytää asianajajaasi auttamaan sinua sovitteluprosessissa. Lisätietoja on kohdassa Milloin minut voidaan vapauttaa sovittelusta. Entä jos olen perheväkivallan uhri?
Vaihe 4: Ilmoittaudu tuomarin kuultavaksi.
Jos sovittelu ei onnistu tai jos sovittelua ei tarvita perheväkivallan vuoksi, huoltajuusasiasiasi etenee sen jälkeen tuomarin kuultavaksi. Oikeudenkäynnissä sekä sinulla että toisella vanhemmalla on oikeus esittää todisteita (kuten oma lausuntosi, todistajien lausunnot, asiaankuuluvat asiakirjat, kuten poliisiraportit tai lääkärintodistukset, jotka voivat todistaa perheväkivallan jne.) Tuomari tutkii sinun ja toisen vanhemman esittämät todisteet ja tekee päätöksen siitä, kenellä olisi oltava huoltajuus, minkälainen huoltajuus kyseisellä henkilöllä olisi oltava ja minkälainen tapaamisoikeus ei-huoltavalla vanhemmalla olisi oltava.4 Asianajajan käyttäminen oikeudenkäynnissä on yleensä parasta. Siirry NC Finding a Lawyer -sivulle, jossa on linkkejä ilmaisiin ja maksullisiin asianajajiin.
1 NCGS § 1-82
2 NCGS § 50-13(b)
3 NCGS § 50-13.1(c)
4 NCGS § 50-13.1(b)