Hofsteden kulttuuristen ulottuvuuksien teoria

Mikä on Hofsteden kulttuuristen ulottuvuuksien teoria?

Geert Hofsteden kehittämä Hofsteden kulttuuristen ulottuvuuksien teoria on viitekehys, jota käytetään ymmärtämään kulttuurien välisiä eroja eri maiden välillä ja erittelemään tapoja, joilla liiketoimintaa harjoitetaan eri kulttuureissa. Toisin sanoen viitekehystä käytetään erittelemään erilaisia kansallisia kulttuureja, kulttuurin ulottuvuuksia ja arvioimaan niiden vaikutusta liiketoimintaympäristöönOrganisaatiotyypitTässä organisaatiotyyppejä käsittelevässä artikkelissa tarkastellaan erilaisia kategorioita, joihin organisaatiorakenteet voivat kuulua. Organisaatiorakenteet.

Hofsteden kulttuurin ulottuvuuksien teorian loi vuonna 1980 hollantilainen johtamistutkija Geert Hofstede. Sen tavoitteena oli määrittää ulottuvuudet, joissa kulttuurit eroavat toisistaan.

Hofstede määritteli kuusi kulttuuria määrittelevää kategoriaa:

  1. Valtadiskurssi-indeksi
  2. Kollektivismi vs. individualismi
  3. Epävarmuuden välttämisen indeksi
  4. Feminiinisyys vs. Maskuliinisuus
  5. Lyhyen aikavälin vs. pitkän aikavälin orientaatio
  6. Kireys vs. hemmottelu

Valtaetäisyysindeksi

Valtaetäisyysindeksissä tarkastellaan sitä, missä määrin eriarvoisuutta ja valtaa siedetään. Tässä ulottuvuudessa eriarvoisuutta ja valtaa tarkastellaan seuraajien eli alemman tason näkökulmasta.

  • Korkea valtaetäisyysindeksi osoittaa, että kulttuuri hyväksyy eriarvoisuuden ja valtaerot, rohkaisee byrokratiaa,ByrokratiaJärjestelmä, jolla ylläpidetään yhtenäistä auktoriteettia instituutioiden sisällä ja niiden välillä, tunnetaan byrokratiana. Byrokratia tarkoittaa pohjimmiltaan sitä, että hallitaan viran puolesta. ja osoittaa suurta kunnioitusta arvoa ja auktoriteettia kohtaan.
  • Alhainen valtaetäisyysindeksi osoittaa, että kulttuuri rohkaisee organisaatiorakenteitaYritysrakenneYritysrakenteella viitataan eri osastojen tai liiketoimintayksiköiden organisointiin yrityksen sisällä. Riippuen yrityksen tavoitteista ja toimialasta, jotka ovat litteitä ja joissa on hajautettu päätöksentekovastuu, osallistava johtamistyyli ja joissa painotetaan vallanjakoa.

Individualismi vs. kollektivismi

Individualismi vs. kollektivismi -ulottuvuus huomioi sen, missä määrin yhteiskunnat integroituvat ryhmiin ja kuinka tärkeäksi koetut velvoitteet ja riippuvuus ryhmistä koetaan.

  • Yksilökeskeisyydellä ilmaistaan henkilökohtaisten päämäärien saavuttamisen merkitystä. Henkilön minäkuva määritellään tässä kategoriassa ”minä”
  • Kollektiivisuus osoittaa, että ryhmän tavoitteille ja hyvinvoinnille annetaan suurempi merkitys. Henkilön minäkuva tässä kategoriassa määritellään ”Me”.

Epävarmuuden välttämisindeksi

Epävarmuuden välttämisindeksissä tarkastellaan sitä, missä määrin epävarmuutta ja epäselvyyttä siedetään. Tämä ulottuvuus tarkastelee sitä, miten tuntemattomiin tilanteisiin ja odottamattomiin tapahtumiin suhtaudutaan.

  • Korkea epävarmuuden välttämisindeksi osoittaa, että epävarmuutta, epäselvyyttä ja riskinottoa siedetään vähän. Tuntematonta minimoidaan tiukoilla säännöillä, määräyksillä jne.
  • Matalalla epävarmuuden välttämisindeksillä tarkoitetaan korkeaa epävarmuuden, moniselitteisyyden ja riskinoton sietokykyä. Tuntematon hyväksytään avoimemmin, ja säännöt, määräykset jne. ovat löyhiä.

Maskuliinisuus vs. feminiinisyys

Maskuliinisuus vs. feminiinisyys -ulottuvuudesta käytetään myös nimitystä ”kova vs. feminiinisyys”. hellävarainen”, ja siinä huomioidaan yhteiskunnan mieltymys saavutuksiin, suhtautuminen sukupuolten väliseen tasa-arvoon, käyttäytyminen jne.

  • Maskuliinisuuteen liittyy seuraavia piirteitä: selkeät sukupuoliroolit, itsevarmuus ja keskittyminen aineellisiin saavutuksiin ja varallisuuden kartuttamiseen.
  • Feminiinisyyteen liittyy seuraavia piirteitä: häilyvät sukupuoliroolit, vaatimattomuus, hoivaaminen ja huoli elämänlaadusta.

Pitkän aikavälin orientaatio vs. lyhyen aikavälin orientaatio

Pitkän aikavälin orientaatio vs. lyhyen aikavälin orientaatio -ulottuvuus tarkastelee sitä, missä määrin yhteiskunta suhtautuu aikahorisonttiinsa.

  • Pitkän aikavälin orientaatio osoittaa keskittymistä tulevaisuuteen, ja se pitää sisällään lyhytaikaisen menestyksen tai tyydytyksen lykkäämisen pitkän tähtäimen menestyksen aikaansaamiseksi. Pitkän aikavälin orientaatio korostaa pitkäjänteisyyttä, sinnikkyyttä ja pitkän aikavälin kasvua.
  • Lyhyen aikavälin orientaatio osoittaa keskittymistä lähitulevaisuuteen, siihen liittyy lyhyen aikavälin menestyksen tai tyydytyksen tuottaminen ja se painottaa enemmän nykyhetkeä kuin tulevaisuutta. Lyhyen aikavälin orientaatio korostaa nopeita tuloksia ja perinteiden kunnioittamista.

Hemmottelu vs. pidättyvyys

Hemmottelu vs. pidättyvyys -ulottuvuus tarkastelee sitä, missä määrin ja missä määrin yhteiskunta on taipuvainen täyttämään halunsa. Toisin sanoen tämä ulottuvuus pyörii sen ympärillä, miten yhteiskunnat pystyvät kontrolloimaan impulssejaan ja halujaan.

  • Hemmottelu osoittaa, että yhteiskunta sallii suhteellisen vapaan tyydytyksen, joka liittyy elämästä nauttimiseen ja hauskanpitoon.
  • Kurittomuus osoittaa, että yhteiskunta tukahduttaa tarpeiden tyydyttämisen ja säätelee sitä sosiaalisten normien avulla.

Maailman vertailut: Hofstede Insights

Hofstede Insights on loistava resurssi ymmärtää kulttuurin vaikutusta työhön ja elämään. Siihen pääsee käsiksi täältä ymmärtääkseen, miten eri ulottuvuudet eroavat maiden välillä Hofsteden kulttuuridimensioiden teorian mukaisesti.

Related Readings

CFI tarjoaa Financial Modeling & Valuation Analyst (FMVA)™FMVA® -sertifikaatinYhdistäydy yli 850 000 opiskelijan joukkoon, jotka työskentelevät yrityksissä, kuten Amazonissa, J.P. Morganissa ja Ferrarissa sertifiointiohjelmaan niille, jotka pyrkivät viemään uraansa uudelle tasolle. For

  • Interpersoonalliset taidotInterpersoonalliset taidotInterpersoonalliset taidot ovat taitoja, joita tarvitaan tehokkaaseen viestintään, vuorovaikutukseen ja työskentelyyn yksilöiden ja ryhmien kanssa. Henkilöt, joilla on hyvät ihmissuhdetaidot, ovat vahvoja verbaalisia ja nonverbaalisia viestijöitä, ja heitä pidetään usein ”hyvinä ihmisten kanssa”.
  • Tukeva johtajuusTukeva johtajuusTukeva johtajuusTukeva johtajuusSupportive leadership on johtamistyyli, jossa esimies ei vain delegoi tehtäviä ja ota vastaan tuloksia, vaan tukee työntekijää tehtävän loppuun asti. Tukevan johtajuuden merkittävä etu on se, että esimies työskentelee työntekijän kanssa, kunnes tämä on voimaantunut ja taitava
  • Vastaa

    Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.