Herodias – Prinsessa, joka halusi Johannes Kastajan pään

Herodias oli yksi Raamatun kuuluisimmista roistoista. Hän oli juutalainen prinsessa ja Galilean hallitsija. Hän oli kuuluisan Herodes Antipaan vaimo, jolla oli suuri rooli Jeesus Nasaretilaisen teloituksessa. Herodias tunnetaan parhaiten siitä, että hän yllytti tytärtään Salomea ottamaan Johannes Kastajan pään ”hopealautasella”.

Herodias oli juutalainen prinsessa. Hänen vanhempansa olivat Aristobulus, Herodes Suuren poika, ja Bernike, Herodes Suuren sisaren Salomen tytär. Hänen sisaruksiinsa kuuluivat Herodes Agrippa, tuleva Juudean kuningas, ja sisar Mariamme.

Herodias meni naimisiin puolisisarensa Herodeksen ”ilman maata” kanssa. Pian avioliittonsa jälkeen hän synnytti tyttären nimeltä Salome. Ei kestänyt kauan, kun hänen miehensä veli, Galilean hallitsija Herodes Antipas rakastui Herodiaan ja halusi naida hänet. Sekä Herodias että Herodes Antipas olivat kuitenkin naimisissa. Herodes Antipas oli mennyt naimisiin nabataialaisten kuninkaan Aretas IV:n tyttären kanssa. Tästä ongelmasta ei kuitenkaan näyttänyt tulevan heille estettä. He erosivat puolisoistaan ja menivät naimisiin keskenään vuonna 27 jKr. Historioitsijat olettavat, että syy siihen, miksi Herodias meni naimisiin Herodes Antipaan kanssa, oli kunnianhimoiset syyt. Hänen entisestä aviomiehestään piti tulla Herodes Suuren perillinen, mutta hän joutui nopeasti epäsuosioon. Herodes Antipas oli Galilean ja Perean hallitsija. Kun taas Herodes ”ilman maata” oli laiska eikä hänellä ollut poliittista kunnianhimoa tai valtaa.

Herodes Antipasin ja Herodiaan avioliitto aiheutti närkästystä kansan keskuudessa, joka piti sitä juutalaisen lain rikkomisena, koska mies ei saanut naida veljensä eronnutta vaimoa. Johannes Kastaja oli opposition johtaja, ja Antipas vangitsi hänet.

Tässä vaiheessa Raamattu ikuistaa hänet ikuisesti Johannes Kastajan kuolemaan yllyttäjäksi. Raamatun mukaan Herodias halusi Johannes Kastajan kuolevan hänen vastustuksensa vuoksi. Herodes ihaili Johannesta hänen rehellisyytensä ja hyvyytensä vuoksi ja oli haluton tappamaan häntä. Herodeksen syntymäpäiväjuhlien juhlaillallisilla Salome tanssi Herodekselle ja miellytti häntä suuresti. Hän sanoi hänelle: ”Pyydä minulta mitä tahansa, niin minä annan sen sinulle”. Hän vannoi myös: ”Annan sinulle mitä tahansa pyydät, jopa puolet valtakunnasta.” Hän vannoi myös: ”Annan sinulle mitä tahansa pyydät, jopa puolet valtakunnasta.” Salome meni äitinsä luokse ja kysyi häneltä, mitä hänen pitäisi pyytää, ja Herodias vastasi: ”Johannes Kastajan pään”. Kun Salome kertoi Herodekselle haluavansa Johannes Kastajan pään hopeatarjottimella, Herodes vihasi tappaa hänet mutta ei halunnut rikkoa valaansa. Hän teloitutti Johanneksen, toi pään hopealautasella ja antoi sen Salomelle, joka antoi sen äidilleen.

Vaikka tämä suosittu tarina on periytynyt meille vuosituhansien ajan, tarinan todellisuus on hyvin epätodennäköinen. Kunnianarvoiset naiset eivät tuohon aikaan syöneet miesten kanssa. Ainoastaan häpeällisen maineen omaavat naiset olisivat tanssineet juhlissa. Salome, joka oli prinsessa, ei olisi tanssinut Herodekselle, koska se olisi vahingoittanut hänen mainettaan avioliittomarkkinoilla. Salome ei ehkä myöskään ollut täysi-ikäinen tanssimaan Herodekselle. Näin ollen Salomesta kertova legenda on todennäköisesti moraalitarina, jonka tarkoituksena on pitää naiset hyveellisinä. Vaikka Herodiaksella olisikin ollut osuutta Johannes Kastajan kuolemaan, todennäköisin henkilö, joka järjesti Johannes Kastajan kuoleman, on itse Herodes Antipas poliittisista syistä.

Herodes Antipaan kanssa solmimansa avioliiton aikana Herodias oli vahvasti mukana politiikassa, ja hänellä oli merkittävä asema Herodes Antipaan valtakaudella ja kilpailuissa erityisesti veljensä Herodes Agrippan kanssa. Kun keisari Caligula teki Herodes Agrippasta kuninkaan vuonna 37 jKr., Herodias oli nöyryytetty veljensä korotuksesta. Vuonna 39 eaa. hän suostutteli miehensä lähtemään Roomaan hakemaan itse samaa arvonimeä. Kun Herodes Antipas kuitenkin saapui Roomaan, keisari uskoi Herodes Agrippan Herodes Antipasta koskeviin herjauksiin ja karkotti hänet Lugdunumiin (nykyiseen Lyoniin) Galliaan. Herodes Antipas joutui myös antamaan koko omaisuutensa Herodes Agrippalle. Keisari Caligula salli Herodiaan jäädä Galileaan. Herodias päätti kuitenkin lähteä miehensä kanssa maanpakoon. Hän kuoli joskus vuoden 40 jKr. jälkeen

Herodias oli poliittisesti kunnianhimoinen nainen. Herodes Antipaan vaimona hän käytti valtaa ja valtaa koko elämänsä ajan, mikä aiheutti kritiikkiä antiikin kirjoittajien, kuten Josefuksen, Markuksen ja Matteuksen, keskuudessa. Oliko hän todellakin juonitteleva roisto, joka oli vastuussa Johannes Kastajan kuolemasta, vai onko hänestä tehty historian syntipukki? Kukaan ei tiedä, mutta sitä tosiasiaa ei voi kiistää, että Herodias oli voimakas ja vaikutusvaltainen nainen varhaisessa Rooman valtakunnassa.

Lähteet:

”Herodias.” Britannica Academic, Encyclopædia Britannica, 13.8.2017.

”Herodias (n. 14 eaa. – 40 jKr. jälkeen)”. Dictionary of Women Worldwide: 25,000 Women Through

the Ages, toimittaneet Anne Commire ja Deborah Klezmer, vol. 1, Yorkin Publications,

2007, s. 867.

Kraemer, Ross S. ”Implicating Herodias and Her Daughter in the Death of John the Baptizer: A

(Christian) Theological Strategy?”” Journal of Biblical Literature, vol. 125, no. 2, 2006,

pp. 321-349.

Schalit, Abraham. ”Herodias.” Encyclopaedia Judaica, toimittaneet Michael Berenbaum ja Fred

Skolnik, 2nd ed., vol. 9, Macmillan Reference USA, 2007, s. 39.

The New American Bible, Revised Edition. 1986th ed., Saint Benedict Press, 2011.

Walsh, J. P. M. ”Herodias.” New Catholic Encyclopedia, 2. painos, vol. 6, Gale, 2003, s. 804.