Hengen ykseys (Ef. 4:1-6)

Esittely

1 Minä, Herran vanki, kehoitan teitä siis vaeltamaan kutsumuksenne mukaisesti, johon teidät on kutsuttu, 2 kaikella nöyryydellä ja lempeydellä, kärsivällisyydellä, osoittamalla toisillenne lempeyttä rakkaudessa, 3 olemalla ahkerat säilyttämään Hengen ykseys rauhan siteessä. 4 On yksi ruumis ja yksi Henki, niin kuin teidätkin on kutsuttu yhdessä kutsumuksenne toivossa; 5 yksi Herra, yksi usko, yksi kaste, 6 yksi Jumala ja kaikkien Isä, joka on kaikkien yläpuolella ja kaikkien kautta ja kaikissa.”

Nämä neljännen luvun ensimmäiset jakeet luovat ensinnäkin ympäristön, joka on ratkaisevan tärkeä kaikkien pyhien varustamiselle, jota Paavali käsittelee jäljempänä. ”Ei tarvita niinkään ohjelmaa vaan ympäristöä (ilmapiiriä). Mitä tämä tarkoittaa? Ympäristö on ryhmässä vallitsevien sosiaalisten, hengellisten ja relationaalisten asenteiden ja tekijöiden jonkinlainen kokonaisuus, joka vaikuttaa siihen, mitä yksilö ajattelee itsestään ja mitä hän tekee.” (R. Paul Stevens, Liberating the Laity, s. 26).

Synti on hajottava voima, se jakaa, erottaa ja hajottaa aina. Se jakaa ihmisen itsensä sisällä ja itseään vastaan. Se on tuottanut sen jatkuvan taistelun ja kamppailun, jonka me kaikki tunnemme omassa elämässämme ja kirkon elämässä. Näin ollen pelastuksen keskeinen tavoite on tietyssä mielessä yhdistää uudelleen, tuoda uudelleen yhteen, sovittaa, palauttaa se ykseys, jonka Jumala loi ennen kuin synti ja syntiinlankeemus tuottivat tämän hirvittävän tuhon Jumalan ja ihmisen välille, ihmisten välille ja ihmisen itsensä sisälle.

Ykseys, joka meillä on Kristuksessa, on siis osa suurta suunnitelmaa. Niinpä yksi kristillisen kutsumuksen erityisistä tunnusmerkeistä on säilyttää Hengen ykseys rauhan siteessä.

Ykseyden luonne ja luonne

Määritelmä

Ykseys ei ole yleistä ystävällisyyden tai toveruuden henkeä. Eikä ykseys ole myöskään jokin yhteinen päämäärä tai tavoitteiden sarja.

    Ykseys on tuote

Se on tulosta kaikesta siitä, mitä Paavali on sanonut luvuissa 1-3. Se on ristin ja Jumalan Kristuksessa tekemän työn tuote. Kristillistä ykseyttä ei voi olla, ellei se perustu lukujen 1-3 opetukseen. Koska kristittyjen ykseys on Jumalan Kristuksessa tekemän työn tulos, se ei ole jotakin sellaista, mihin meidän pitäisi pyrkiä ykseyden vuoksi.”

    Ykseys on ”Hengestä”

Henki kirjoitetaan isolla. Se viittaa Pyhän Hengen tarjoamaan ykseyteen. Se on ykseys, jota me emme voi koskaan tuottaa. Meitä ei edes pyydetä tekemään niin. Koska tämä on totta, seuraavat johtopäätökset ovat totta:

    Yksikkö on orgaaninen

Yksikkö on elävä ja elinvoimainen. Se ei ole mekaanista. Se ei ole koalitio tai sulautuma. Sellaiset koostuvat lukuisista sekalaisista yksiköistä, jotka kokoontuvat yhteen tiettyä tarkoitusta varten. Mutta kristillinen ykseys, Hengen ykseys, on ykseys, joka alkaa sisältä ja toimii ulospäin orgaanisen elämän kautta, kuten näemme kukassa tai ihmisruumiissa.

Kirkon ykseys on luonteeltaan orgaaninen. Se ei ole kokoelma osia. Se on uusi luomus, hengellinen ruumis, jonka Jumala on luonut Kristuksessa. Vanha on hävitetty tässä ruumiissa. Siellä ei ole enää ihmisen tekemiä erotteluja. Ei ole enää juutalaisia ja pakanoita. .

Ihmisruumiin analogia selittää tämän ykseyden luonteen.

(1) Ihmisruumis on ensinnäkin orgaaninen kokonaisuus. Se koostuu monista osista: varpaista, sormista, käsistä, jaloista, jaloista, silmistä, korvista jne. Mutta se ei ole kokoelma osia, jotka on koottu yhteen kuten autossa tai kuten talossa. Se alkaa yhdestä solusta, joka alkaa kehittyä ja kasvaa ja versoo pieniä silmuja, jotka lopulta muodostavat moninaiset osat. Tämä on luomisen kautta syntynyt orgaaninen ja elävä kokonaisuus. Niin on seurakunta hengellisessä mielessä.

Totta, kun ihminen uskoo Kristukseen, hänet liitetään Kristuksen yhteyteen Hengen kasteen kautta ja hänestä tulee ruumiin jäsen, mutta Pyhän Hengen uudistavan voiman kautta hän ei ole pelkkä lisä ja lisäys. Hänestä tulee ihmeellisesti ja hengellisesti Kristuksen ruumiin orgaaninen osa.

    Yksikkö on moninaisuus

Yksikössä on moninaisuutta, ei yhdenmukaisuutta. Osat eivät näytä samanlaisilta, ne eivät toimi samalla tavalla, mutta silti ne ovat kaikki tärkeitä, tarpeellisia, toisistaan riippuvaisia, ja kaikki työskentelevät samaa päämäärää varten, niitä tarkoituksia varten, joita varten kukin jäsen on suunniteltu ruumiin toiminnassa pään ohjaamana ja Jumalan luovan tarkoituksen mukaisesti.

Jotkut osista ovat peitettyinä, toiset taas ruumiin sisällä ja näkymättöminä, mutta siitä huolimatta hyvin tärkeinä. Jotkin lahjat ovat enemmän esillä, ne ovat ilmeisempiä ja toiset vähemmän, mutta kaikki ovat välttämättömiä ruumiin tehokkaalle työlle.

Ykseyden käytännön toteutus

Kutsumuksen ykseys

Kaikki uskovat ovat Jumalan kutsumia. Kutsumuksemme on velvollisuutemme vastata siihen, mitä meistä on tullut Kristuksessa. Jokainen uskova on kutsuttu olemaan Jeesuksen opetuslapsi ja palvelemaan Kristuksen ruumiissa.

Kaikki ovat Jumalan kutsumia. Saarnaajan tai pastorin ”salainen kutsumus” ei tee hänestä kutsumusta enemmän kuin puusepästä…

Teemallisesti Ef. 4:ssä siirrytään kutsumuksesta ykseyteen kutsumukseen (kaikki ovat kutsuttuja palvelukseen = osa kutsumuksenne yhtä toivoa). Kristus on antanut monia armolahjoja palvelutyötä varten (moninaisuus), jotka yhdistyvät yhdeksi yhteiseksi päämääräksi, joka on kypsyys Kristuksessa.

Yksikkö yhteisestä elämästä ja lähteestä

Hengen ykseys syntyy yhdistymisestämme Kristuksessa Jeesuksessa. Sana ”yhdessä” esiintyy tässä kirjeessä niin usein ja niin innovatiivisella tavalla, että se ansaitsee erityismaininnan. Etuliite ”kanssa” tai ”yhdessä” liitetään useisiin avainsanoihin ilmaisemaan yhteistä elämäämme ja elämän mahdottomuutta tämän ykseyden ulkopuolella (vrt. 2:5,6,19,21,22; 3:6; & 4:16). Tämä on vastoin sitä yksilöllisyyden henkeä, joka on niin yleinen maassamme nykyään. Tiedättehän, ”tee omat juttusi, kulje omia polkujasi.”

Työn ykseys

Ykseytemme on ykseys tai ykseys, joka ei ole olemassa erilaisuudesta huolimatta vaan sen vuoksi. Se on itse ihmeellisiä eroja, jotka oikein varustettuna edistävät ruumiin toimintaa ja saavuttavat tästä toiminnasta käsin vielä syvemmän yhtenäisyyden kypsyyden. Vain kun jokainen osa tekee työtään, ruumis voi kasvaa.”

Tarkoituksen yhtenäisyys

Tarkoitus on kypsyys Kristuksessa, Kristuksen täyteyden mitan mukaiseksi tuleminen. Lopullinen päämäärä on Kristuksen kaltaisuus eli hengellinen kypsyys Kristuksen mittapuun mukaan. Tämä on varustautumisen ja tavoitellun ykseyden ensisijainen päämäärä. Mitä enemmän omistamme Hänen luonteensa ja mielensä, sitä enemmän koemme Hengen ykseyttä.”

Varustaminen – pastoraalinen tehtävä

Edessämme oleva kohta ei varsinaisesti käsittele varustamista. Kohdan aiheena on ykseys. Varustaminen ei ole itsessään arvostettava asia. Se on vain väline Jumalan suurta suunnitelmaa varten hänen kansaansa varten, erityisesti sitä varten, että he olisivat yhtä, että he toimisivat yhtenä ruumiina, joka heistä on tullut Kristuksessa.

Varustaminen on viime kädessä pastoraalinen tehtävä.

Kreikankielisen sanan verbi-muotoa katartizo käytetään Luuk. 6:40:ssä opetuslapsen kouluttamisesta tai opettamisesta. Siellä, kuten asiayhteys osoittaa, siihen sisältyy ajatus mallintamisesta, esimerkkinä olemisesta. Kuten tekstissä sanotaan, ”hänestä tulee opettajansa kaltainen.”

Sanan substantiivimuoto ”varustaminen”, katartismos, käytetään substantiivina vain kerran UT:ssa, tässä Ef. 4:12:ssa. Sanalla on kuitenkin mielenkiintoinen lääketieteellinen historia klassisessa kreikassa. Varustaminen tarkoitti usein luun tai ihmiskehon osan saattamista oikeaan suhteeseen muiden ruumiinosien kanssa niin, että jokainen osa sopii perusteellisesti. Se tarkoittaa sijoiltaan menneen raajan oikaisemista.” (op cit, s. 25).”

Kuten Efesolaiskirjeen 4. luvun asiayhteys tekee selväksi, varustaminen on siellä paljon muutakin kuin vain taitojen antamista ihmisille opettamiseen, evankelioimiseen tai muihin paikallisseurakunnan tehtäviin. Kyse on ensisijaisesti luonteenmuodostuksesta, Kristuksen kaltaisuudesta.

W.E. Vine huomauttaa, että kreikan kielen verbi varustamisesta, katartizo, ”osoittaa etenemisen tien”. Koska sanaa käytettiin laivojen varustamisesta pitkää matkaa varten, koko varustautumisprosessi viittaa matkaan kohti kaukaista päämäärää. Luonne ei kehity nopeasti. Se vaatii aikaa ja paljon aikaa. Tämä on määränpäämme.”

”Koska maallikot viettävät valtavan määrän aikaa työskentelemällä kodin sisällä tai sen ulkopuolella, heidän ”seurakunta-aikansa” saa olla vain murto-osa heidän elämästään Jumalalle. Ellemme varustaa maallikoita elämään koko elämänsä Jumalalle, kristinusko rappeutuu pelkäksi uskonnoksi.” (Liberating the Laity, s. 24). Tämä on yksi paholaisen hienovaraisista ansoista.”

”Toimitusten liitokset”. Sana tulee sanasta apto, ”koskettaa”. Se viittaa ”kosketuspisteeseen” tai ” niveleen”, joka tarjoaa kosketuspisteen raajojen ja ruumiinjäsenten välille sekä keinon yhtyä toisiinsa ja siten yhtenäisyyteen. Kun otetaan huomioon sen lääketieteellinen käyttö muinaisina aikoina koskien niveliä ja nivelsiteitä, Paavalin käyttö Kol. 2:19:ssä (huomaa yksi artikkeli) ja sen käyttö tässä ja Kol. 2:19:ssä sanan ”tarjonta” kanssa näyttää viittaavan kahteen ajatukseen:

(1) Kosketuspiste ja liitospiste: Tämä kosketuspiste Kristuksen ruumiin jäsenten kanssa tarjoaa huoltovälineet muusta ruumiista, kun se saa ohjeita aivoista sekä verta ja happea kasvua ja terveyttä varten. Mukana on myös elementti kosketuksessa olevien osien keskinäisestä myötätunnosta ja vaikutuksesta. = elämän ja energian välittämisestä.

(2) Järjestyksen ja yhtenäisyyden piste. Järjestys ja yhtenäisyys ovat kasvun edellytyksiä, joita apostoli vaatii.

Jokainen uskova on liitos, kosketuspiste ja täydennyksen lähde pään, Kristuksen, kautta.

Sanan juurimerkitys viittaa ”kosketukseen” tai ”kosketukseen”. ”Paavali sanoo, että jokainen jäsen kosketuksessaan muihin jäseniin toimittaa jotakin, mitä ruumis tarvitsee” (s. 31, Paul Stephens, LL). Barth kääntää tämän jakeen: ”Hän antaa sille ravintoa jokaisen kosketuksen kautta” (Barth, Efesolaiskirje, s, 449). Tämä viittaisi siihen, että paikallisseurakunnan tulisi olla rakenteeltaan sellainen, että se tarjoaa rikkaan ympäristön, jossa on runsaasti palvelusuhteita, joissa jokainen ihminen antaa oman panoksensa ruumiille.

”Paavali osoittaa, että ruumis saa jatkuvasti (huomaa preesensin partisiipit) energiaa ja ravintoa päältä ja että se pysyy yhtenäisenä ainoastaan tuon pään avulla (Ef. 4:16:ssa korostetaan osien elinvoimaista yhteenkuuluvuutta ja liittoa toisiinsa, tässä keskitytään jatkuvaan riippuvuuteen päästä).”

”Supply” = kuten Robinson, ”varustettuna” tai ”varustettuna”, tai kuten O’Brien, Word, ”varustettuna” tai ”toimitettuna”.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.