Washingtonin osavaltiossa sijaitsevan ydinjätteen käsittelylaitoksen työntekijöitä kehotettiin hiljattain suojautumaan paikoilleen sen jälkeen, kun ydinjätteen viimeistelylaitoksen tunneli romahti, uutisoivat uutislähteet eilen (9.5.).
Hanfordin ydinvoimalaitoksen työntekijöitä kehotettiin joko evakuoimaan tai suojautumaan paikoilleen ja välttämään syömästä tai juomasta mitään sen jälkeen, kun tunneli oli romahtanut, Yakima Heraldin mukaan. Yhdysvaltain energiaministeriö aktivoi hätätilannekeskuksen katastrofin hoitamiseksi.
Tunneli oli osa plutoniumin ja uraanin louhintalaitosta (PUREX), jonka sanottiin pitävän sisällään paljon radioaktiivista jätettä, muun muassa käytettyjä ydinpolttoainesauvoja kuljettavia junavaunuja, uutistoimisto AFP kertoi. Ainakin osa Hanfordin laitoksen radioaktiivisesta jätteestä sisältää DOE:n mukaan radioaktiivista plutoniumia ja uraania, joskin ainakin osa siitä on myös radioaktiivista ”lietettä”, joka koostuu radioaktiivisten aineiden seoksesta. Juuri nyt viranomaiset eivät ole paljastaneet, onko radioaktiivisia aineita vapautunut tai ovatko ihmiset altistuneet näille saasteille.
Mutta jos ihmiset todella altistuisivat plutoniumia ja uraania sisältävälle radioaktiiviselle jätteelle, millaisia terveysriskejä heillä olisi? Ja miten ihmiset voivat minimoida altistumisriskinsä?
Radioaktiivinen plutonium ja uraani
Kaikki radioaktiiviset aineet voivat hajotessaan aiheuttaa haittaa. Kun epävakaat radioaktiiviset isotoopit eli alkuaineen versiot, joilla on eri molekyylipainot, hajoavat hieman vakaammiksi versioiksi, ne vapauttavat energiaa. Tämä ylimääräinen energia voi joko suoraan tappaa soluja tai vahingoittaa solun DNA:ta ja aiheuttaa mutaatioita, jotka voivat lopulta johtaa syöpään.
Plutoniumin, joka on yksi Hanfordin alueella mahdollisesti esiintyvistä radioaktiivisista aineista, puoliintumisaika on 24 000 vuotta, mikä tarkoittaa, että puolet aineesta hajoaa vakaammiksi aineiksi. Näin ollen se säilyy ympäristössä ja elimistössä pitkään.
Plutoniumille altistuminen voi olla erittäin tappavaa eläville olennoille. Nature Chemical Biology -lehdessä vuonna 2011 julkaistussa tutkimuksessa havaittiin, että rottien lisämunuaissolut kuljettivat plutoniumia soluihin; plutonium pääsi elimistön soluihin suurelta osin ottamalla raudan luonnollisen paikan reseptoreissa. Kyseisessä tutkimuksessa todettiin, että plutonium voi myös jäädä mieluiten maksaan ja verisoluihin, joista se huuhtoutuu alfasäteilyä (kaksi yhteen sitoutunutta protonia ja neutronia). Hengitettynä plutonium voi myös aiheuttaa keuhkosyöpää.
Mutta koska ihmiskeho edelleen suosii biologisissa prosesseissaan hieman rautaa plutoniumin sijasta, tämä mieltymys voisi mahdollisesti tarjota keinoja plutoniumille altistumisen hoitoon tulvimalla tällaiset reseptorit ja estämällä plutoniumia joutumasta soluihin, totesivat tutkimuksen laatijat.
Yleisessä Current Medicinal Chemistry -lehdessä vuonna 2005 ilmestyneessä tutkimuksessa todettiin, että plutoniumille altistumisen hoitoon on olemassa joitakin lyhytaikaisia hoitoja. 1960- ja 1970-luvuilla tehdyissä tutkimuksissa tunnistettiin aineita, kuten dietyleenitriamiinipentaetikkaa, jotka voivat auttaa elimistöä poistamaan plutoniumia nopeammin. Myös muista lääkkeistä, kuten raudan prosessoinnin häiriöiden, kuten beta-taalassemian, hoitoon käytettävistä lääkkeistä tai osteoporoosin hoitoon käytettävistä luustoa vahvistavista lääkkeistä, voi olla hyötyä plutoniumille altistumisen yhteydessä, todettiin tutkimuksessa.
Uraanilla, toisella radioaktiivisella alkuaineella, jota saattaa esiintyä vaarallisina pitoisuuksina PUREX-tunnelissa, voi myös olla haitallisia vaikutuksia ihmisten terveyteen. Uraanin isotooppien puoliintumisaika vaihtelee 4,5 miljardista vuodesta 25 000 vuoteen.
Suurin terveysriski, joka ihmisillä on uraanille altistumisen jälkeen, on tautien valvonta- ja ehkäisykeskusten mukaan munuaisvaurio. Uraanille altistuneilla voi esiintyä myös keuhko-ongelmia, kuten arpikudosta (fibroosia) tai emfyseemaa (suuria ilmapusseja keuhkoissa). Suurina annoksina uraani voi CDC:n mukaan aiheuttaa suoraan munuaisten ja keuhkojen pettämisen. Tutkimuksissa on kuitenkin havaittu, että ihmisillä, jotka juovat kaivovettä, joka sisältää pieniä uraaniannoksia, ei ole havaittavissa merkittäviä muutoksia munuaisten toiminnassa.
Plutoniumin tavoin uraani lähettää alfasäteilyä. Uraani voi myös hajota radoniksi, joka on useissa tutkimuksissa yhdistetty lisääntyneeseen syöpäriskiin, erityisesti kaivostyöläisillä, jotka altistuvat suuremmille myrkkypitoisuuksille.
Ei ole selvää, onko Hanfordin laitosalueella muita radioaktiivisia aineita, mutta jodin ja cesiumin radioaktiiviset muodot voivat myös aiheuttaa ongelmia, kuten kilpirauhassyöpää, kertoi Live Science aiemmin.
Säteilysairaus
Kaiken kaikkiaan mistä tahansa lähteestä peräisin oleva säteily lisää syövän riskiä, ja syöpäsairauden vaara lisääntyy suuremmilla altistuksilla. Erittäin suuret radioaktiivisen jätteen annokset voivat aiheuttaa säteilysairaudeksi kutsutun tilan, jossa ruoansulatuskanava kirjaimellisesti vuotaa verta ja irtoaa limakalvoistaan. Tshernobylin ydinkatastrofin aikana 28 hätätyöntekijää kuoli suoraan säteilymyrkytykseen kolmen kuukauden aikana katastrofin jälkeen, ja syöpätapausten määrä lähialueen väestössä kasvoi neljästä kymmeneen vuotta katastrofin jälkeen, Live Science raportoi.
Uudemmissa ydinkatastrofeissa, kuten Fukushima Daiichin ydinvoimalan ydinvoimalaitoksen sulamisonnettomuudessa, altistuminen altistumiselle altistumiselle ei ole kuitenkaan tyypillisesti ollut niin suurta, että syöpätapausten määrä olisi noussut voimakkaasti. Esimerkiksi japanilaisen työntekijän, joka altistui 10 rem:lle (100 millisievertille eli mSv:lle), joka on säteilyn mittayksikkö, elinikäinen syöpäriski voi olla puolen prosentin verran kohonnut, kertoi aiemmin Live Science -lehdelle Oregonin osavaltionyliopiston ydintekniikan ja säteilyterveyden fysiikan laitoksen johtaja Kathryn Higley. Tämä säteilyannos vastaa noin viidessä tietokonetomografiassa saatua säteilyannosta. Useimmat ihmiset Yhdysvalloissa saavat vuosittain 0,3 rem (3 mSv) säteilyä luonnollisista lähteistä, kuten auringosta, kertoi Live Science aiemmin.
Tutkimuksissa on lisäksi havaittu, että ydinvoimaloiden työntekijöillä on pienempi määrä syöpää kuin väestöllä yleensä, mikä johtuu todennäköisesti siitä, että nämä työntekijät ovat yleensä terveempiä kuin lähiväestön ihmiset, ranskalaisessa Revue Epidemiological Sante Publique -lehdessä vuonna 2004 julkaistussa tutkimuksessa. Siksi säteilyaltistuksesta johtuvan hieman kohonneen syöpäriskin erottaminen hieman pienemmästä riskistä, joka johtuu terveellisemmistä tottumuksista, voi olla hankalaa, todettiin tutkimuksessa.
Originally published on Live Science.
Uudemmat uutiset