Taustaa: Luu-patellaarijänne-luu (luu-jänne-luu) ja nelisäikeinen hamstring-jänne (hamstring) -siirteet ovat yleisimmin käytettyjä autotransplantteja primaarisessa etummaisen ristisiteen (ACL) rekonstruktiossa. Olemassa olevat kliiniset tutkimukset, rekisteritutkimukset ja meta-analyysit tarjoavat ristiriitaisia mielipiteitä edullisimman siirteen valinnasta.
Kysymykset/tarkoitukset: Kummalla ACL-rekonstruktiossa käytettävällä siirretyypillä (luu-jänne-luu vai hamstring) on suurempi riski (1) siirteen repeämiseen ja/tai (2) siirteen veltostumiseen?
Menetelmät: Teimme satunnaistettujen kontrolloitujen tutkimusten (RCT), prospektiivisten kohorttitutkimusten ja korkealaatuisten kansallisten rekisteritutkimusten meta-analyysin vertaillaksemme primaarisen ACL:n rekonstruktion tuloksia luu-jänne-luu-autotransraftilla tai hamstring-autotransraftilla. Tutkimukset, joissa verrattiin näitä siirretyyppejä, tunnistettiin kattavan haun avulla elektronisista tietokannoista (PubMed, MEDLINE, EMBASE ja Cochrane Library). Kaksi riippumatonta arvioijaa käytti Jadad-asteikkoa RCT-tutkimusten laadun arvioimiseksi ja Modified Coleman Methodology Score -pistemäärää prospektiivisten vertailevien ja rekisteritutkimusten laadun arvioimiseksi. Mukaan otetut tutkimukset analysoitiin ensisijaisen lopputuloksen, siirteen repeämisen, osalta ACL:n uusintaleikkauksen kanssa tai ilman sitä. Eloonjääneissä siirteissä siirteen löysyyttä koskevat toissijaiset tulokset määriteltiin KT1000/2000™-testillä, positiivisella pivot shift -testillä ja positiivisella Lachmanin testillä. Meta-analyysi tehtiin Review Managerilla. Meta-analyysiin otettiin mukaan yhteensä 47 613 ACL-rekonstruktiota (39 768 luu-jänne-luu ja 7845 hamstring) 14:stä RCT:stä, 10:stä prospektiivisesta vertailututkimuksesta ja yhdestä korkealaatuisesta kansallisesta rekisteritutkimuksesta. Keski-ikä oli 28 vuotta molemmissa ryhmissä. Luu-jänne-luukohortin potilaista 63 prosenttia oli miehiä, kun taas hamstringkohortin potilaista 57 prosenttia oli miehiä. Keskimääräinen seuranta-aika oli 68 ± 55 kuukautta.
Tulokset: Kaksisataa kaksitoista 7560:stä (2,80 %) luu-sääriluu-luusiirrännäisestä repeytyi verrattuna 1123:een (2,84 %) 39 510:stä (2,84 %) hamstring-luusiirrännäisestä (odds ratio = 0,83, 95 %:n luottamusväli, 0,72-0,96; p = 0,01). Hoitoon tarvittavan määrän analyysissä todettiin, että 235 potilasta olisi hoidettava luu-jänne-luusiirrännäisellä siirteellä hamstring-jänteen siirteen sijaan, jotta estettäisiin yksi siirteen repeämä. Instrumentoidun löysyyden analyysi osoitti, että 22 %:lla (318 potilaalla 1433:sta) luu-jänne-luu -ryhmän potilaista oli löysyyttä, kun taas 18 %:lla (869 potilaalla 4783:sta) oli löysyyttä hamstring-jänne -ryhmässä (odds ratio = 0,86; p = 0,16). Pivot shift -analyysi osoitti positiivisen pivot shiftin 19 prosentilla (291 potilaalla 1508:sta) luu-jänne-luu-ryhmässä verrattuna 17 prosenttiin (844 potilaalla 5062:sta) hamstring-jänneryhmässä (odds ratio = 0,89; p = 0,51). Lachman-testi osoitti positiivisen Lachmanin 25 %:lla (71 potilaalla 280:sta) luu-jänne-luusiirrännäisiä saaneista potilaista verrattuna 25 %:iin (73 potilaalla 288:sta) hamstring-ryhmässä (odds ratio = 0,96; p = 0,84).
Päätelmät: Tässä primaarisen ACL-rekonstruktion jälkeistä lyhyen ja keskipitkän aikavälin seurantaa koskevassa meta-analyysissä hamstring-autotransplantaatiot epäonnistuivat suuremmalla osuudella kuin luu-jänne-luu-autotransplantaatiot. Epäonnistumisprosentit olivat kuitenkin alhaiset kummassakin ryhmässä, havaittu ero oli pieni, ja siirretyyppien välillä havaittiin vain vähän eroja löysyyden suhteen. Molemmat siirretyypit ovat edelleen käyttökelpoisia vaihtoehtoja primaariseen ACL:n rekonstruktioon, ja epäonnistumisprosentin erojen pitäisi olla yksi osa laajempaa keskustelua kunkin yksittäisen potilaan kanssa siirteen valinnasta, jossa olisi otettava huomioon myös mahdolliset erot luovutusalueen sairastuvuudessa, komplikaatioiden määrässä ja potilaan raportoimissa tuloksissa. Potilastietojen jatkuva prospektiivinen kerääminen on tärkeää jatkossa, kun yritämme tarkemmin luonnehtia mahdollisia eroja tuloksissa, jotka johtuvat siirteen valinnasta.
Näyttöaste: Taso III, terapeuttinen tutkimus.