Poliittinen epävakaus haittasi vuonna 2019 edelleen Haitin hallituksen kykyä tyydyttää kansansa perustarpeet, ratkaista pitkään jatkuneet ihmisoikeusongelmat ja puuttua humanitaarisiin kriiseihin.
Heinäkuussa 2018 hallituksen ilmoitus tukien poistamisesta ja polttoaineen hinnannousun sallimisesta jopa 50 prosentilla johti laajoihin mielenosoituksiin ja pahimpiin kansalaistilaisuuksiin, joita maassa on nähty vuosiin. Helmikuussa 2019 mielenosoitukset kiihtyivät sen jälkeen, kun hallitus julisti taloudellisen hätätilan, ja oppositioryhmät vaativat presidentti Jovenel Moïsen eroa väitteiden vuoksi, joiden mukaan hän oli hallinnoinut väärin sosiaalisiin ohjelmiin tarkoitettuja valtion varoja. Syyskuussa hallituksen vastaiset mielenosoitukset laajenivat, ja poliisi vastasi niihin useissa tapauksissa liiallisella voimankäytöllä. Tätä kirjoitettaessa Haitissa oli meneillään kymmenes viikko mielenosoituksia ja poliittisia yhteenottoja.
Korruptio, alttius luonnonkatastrofeille, jengiväkivallan elpyminen ja poliisin suhteeton voimankäyttö mielenosoittajia vastaan ovat edelleen keskeisiä ihmisoikeusongelmia Haitissa.
Muutto
Haitilaiset ovat edelleen alttiita luonnonkatastrofien aiheuttamille pakkosiirtolaisuuksille, mukaan luettuina trooppiset myrskyt ja hirmumyrskyt. Yli 140 000 kotitaloutta tarvitsee yhä kunnollista suojaa yli kolme vuotta sen jälkeen, kun Matthew-hurrikaani aiheutti eri arvioiden mukaan 540-1 000 kuolemantapausta. Lähes 9 000 ihmistä lisää joutui siirtymään kotiseudultaan vuonna 2018, ja suurin osa heistä joutui siirtymään kotiseudultaan lokakuussa tapahtuneen maanjäristyksen tuhoamien asuntojen vuoksi.
Tammikuussa 2019 lähes 35 000 ihmistä, joista yli puolet oli naisia ja lapsia, asui siirtolaisleireillä, jotka muodostettiin vuoden 2010 maanjäristyksen jälkeen. Viranomaiset eivät ole antaneet apua heidän uudelleensijoittamisekseen tai palauttamiseksi kotipaikkakunnilleen.
Oikeudet terveyteen, veteen ja ruokaan
Maan haavoittuvimmassa asemassa oleviin yhteisöihin kohdistuu edelleen ympäristöriskejä, kuten laajalle levinnyttä metsäkatoa, teollisuuden aiheuttamaa pilaantumista sekä turvallisen veden ja sanitaatiopalveluiden rajallista saatavuutta. Noin 2,6 miljoonaa haitilaista – noin neljännes maan väestöstä – elää puutteellisessa ruokaturvassa. Vähäiset sateet vaikuttavat kroonisesti suuressa osassa maata.
Kolera on tartuttanut yli 820 000 ihmistä ja vaatinut lähes 10 000 ihmisen hengen sen jälkeen, kun YK:n rauhanturvaajat ottivat sen käyttöön vuonna 2010. Tehostetut torjuntatoimet – mukaan lukien kunnianhimoinen rokotuskampanja – ovat kuitenkin johtaneet tapausten merkittävään vähenemiseen: vuonna 2016 epäiltyjä tapauksia oli yli 41 000 ja kuolemantapauksia 440. Tammikuun ja huhtikuun 2019 välisenä aikana tapauksia oli vain hieman yli 300 epäiltyä tapausta ja kolme kuolemantapausta.
Rikosoikeudellinen järjestelmä
Haitin vankilajärjestelmä on edelleen pahasti ylikuormitettu, ja monet vangit elävät epäinhimillisissä oloissa. Haitin vankiloissa kuoli yli 115 ihmistä vuonna 2018 ja 19 ihmistä 1. maaliskuuta ja 15. toukokuuta 2019 välisenä aikana. YK:n Haitin entisen riippumattoman asiantuntijan mukaan ylikuormitus johtuu suurelta osin mielivaltaisten pidätysten suuresta määrästä ja siitä, että maassa on paljon tutkintavankeja. Toukokuussa 2019 Haitin vankiloissa oli hieman yli 11 000 vankia, joista 73 prosenttia odotti oikeudenkäyntiä.
Lukutaidottomuus ja koulutuksen esteet
Lukutaidottomuus on suuri ongelma Haitissa. YK:n kehitysohjelman (UNDP) mukaan noin puolet kaikista 15-vuotiaista ja sitä vanhemmista haitilaisista on lukutaidottomia. Koulutuksen laatu on yleensä heikko, ja 85 prosenttia kouluista on yksityisten tahojen ylläpitämiä, jotka perivät koulumaksuja, jotka voivat olla kohtuuttoman kalliita pienituloisille perheille. Lähes 180 000 lasta ja nuorta jää pois peruskoulusta ja lukiosta koko maassa.
Turvajoukkojen pahoinpitelyt
Yhdistyneiden kansakuntien Haitin oikeusapu-operaation (MINUJUSTH) tutkimuksen mukaan lokakuun 2018 mielenosoituksissa poliisit olivat vastuussa kolmesta summittaisesta teloituksesta ja 47 tapauksesta, joissa käytettiin liiallista voimankäyttöä, mikä haavoitti 44:ää mielenosoittajaa ja tappoi kolme muuta. MINUJUSTHin raportissa todetaan myös, että marraskuun 2018 mielenosoitusten aikana poliisin liiallisen voimankäytön väitetään aiheuttaneen 21 uhria, joista 6 kuoli. Helmikuussa 2019, kun poliisi yritti poistaa barrikadeja ja valvoa massiivisia hallituksen vastaisia mielenosoituksia, puhkesi yhteenottoja, joissa ainakin 34 ihmistä kuoli ja yli 100 loukkaantui. Myös 23 poliisia loukkaantui.
Syyskuun 16. päivän ja lokakuun 17. päivän välisenä aikana Kansallinen ihmisoikeuksien puolustusverkosto (RNDDH) ilmoitti, että ainakin kahdeksan toimittajaa loukkaantui mielenosoituksissa. Loukkaantuneiden joukossa oli Associated Pressin kuvajournalisti, jota senaattorirakennuksen lähellä tulen avannut haitilainen senaattori ampui leukaan, ja Radio Sans Finin kuvaaja, jota ammuttiin ranteeseen poliisin ampuessa väkijoukkoon. Lokakuussa mielenosoituksia raportoinut radiotoimittaja löydettiin ammuttuna autostaan.
Marraskuussa YK:n ihmisoikeusvaltuutettu julkaisi levottomuuksia koskevan lausunnon, jossa se katsoi, että syyskuun puolivälin jälkeen mielenosoituksissa tapahtuneista 42 kuolemantapauksesta ainakin 19 johtui hallituksen turvallisuusjoukoista.
RNDDH kertoi, että marraskuussa 2018 tapahtuneessa verilöylyssä La Salinen kaupunginosassa kuoli ainakin 71 ihmistä. YK:n ja Haitin poliisin kesäkuussa tekemät raportit viittasivat kahden entisen Haitin kansallisen poliisin upseerin ja kahden korkean hallituksen virkamiehen osallisuuteen. Syyskuussa mielenosoitusten kiihtyessä molemmat hallituksen virkamiehet erotettiin viroistaan.
Vastuu aiemmista väärinkäytöksistä
Vastuu aiemmista ihmisoikeusloukkauksista on Haitissa edelleen haaste. Marraskuussa uudelleen aloitettu tutkinta entisen presidentin Jean-Claude Duvalierin avustajien tekemistä rikoksista oli edelleen kesken. Duvalier kuoli vuonna 2014, kuusi kuukautta sen jälkeen, kun Port-of-Princen vetoomustuomioistuin oli päättänyt, että vanhentumisaikaa ei voida soveltaa rikoksiin ihmisyyttä vastaan, ja määrännyt, että tutkimuksia häntä vastaan on jatkettava hänen presidenttikautensa aikana (1971-1986) tehdyistä rikoksista. Rikkomuksista syytetään muun muassa mielivaltaisia pidätyksiä, kidutusta, katoamisia, summittaisia teloituksia ja pakkokarkotuksia.
Naisten ja tyttöjen oikeudet
Sukupuoleen perustuva väkivalta on laajalle levinnyt ongelma. Haitilla ei ole erityistä lainsäädäntöä perheväkivaltaa, seksuaalista häirintää tai muita naisiin ja tyttöihin kohdistuvan väkivallan muotoja vastaan. Raiskaus kriminalisoitiin nimenomaisesti vasta vuonna 2005 ministeriön asetuksella.
Parlamentille huhtikuussa 2017 esitetyn rikoslain uudistuksen läpimeno, jolla puututtaisiin joihinkin näistä suojelun puutteista, on edennyt vain vähän. Rikoslakiluonnoksessa myös osittain dekriminalisoitaisiin abortti, joka on tällä hetkellä kielletty kaikissa olosuhteissa, myös seksuaalisen väkivallan tapauksissa.
Marraskuussa 2018 tapahtuneen La Salinen verilöylyn eloonjääneiden joukossa on 11 naista ja tyttöä, jotka raiskattiin joukkoraiskauksella ja jotka eivät saaneet minkäänlaista lääketieteellistä tukea tai neuvontaa.
Seksuaalinen suuntautuminen ja sukupuoli-identiteetti
Lesbot, homot, biseksuaalit ja transsukupuoliset (LGBT) kärsivät edelleen laajasta syrjinnästä. Vuonna 2017 Haitin senaatti hyväksyi kaksi HLBT-vastaista lakiehdotusta, jotka olivat kirjoitushetkellä edustajainhuoneen käsittelyssä.
Yksi lakiehdotuksista säätelisi Certificat de Bonne Vie et Mœurs -sertifikaatin myöntämisedellytyksiä; kyseessä on todistus, jota monet työnantajat ja yliopistot vaativat todisteeksi siitä, että henkilö ei ole syyllistynyt rikokseen. Lakiehdotuksessa luetellaan homoseksuaalisuus lapsipornografian, insestin ja lasten kaupallisen seksuaalisen hyväksikäytön ohella syyksi evätä kansalaiselta todistus.
Toisessa lakiehdotuksessa vaaditaan kieltämään samaa sukupuolta olevien avioliitot sekä kaikenlainen LGBT-oikeuksien julkinen tukeminen tai puolustaminen. Jos kiellosta tulee laki, samaa sukupuolta olevien avioliittojen ”osapuolia, osallisia ja rikoskumppaneita” voitaisiin rangaista kolmella vuodella vankeutta ja noin 8 000 Yhdysvaltain dollarin sakolla.
Haitilaista syntyperää olevien dominikaanien maastapoistaminen ja kansalaisuudettomuus
Monien haitilaista syntyperää olevien dominikaanien ja Dominikaanisessa tasavallassa työskentelevien haitilaissiirtolaisten epävarma asema pysyi vakava huolenaiheena vuonna 2019. Ainakin 250 000 tällaista henkilöä saapui uudelleen Haitiin vuosina 2015-2018 sen jälkeen, kun Dominikaanisen tasavallan viranomaiset aloittivat karkotukset kiistanalaisen, vuonna 2015 laaditun ulkomaalaisten laillistamista Dominikaanisessa tasavallassa koskevan suunnitelman mukaisesti. Monet karkotukset eivät täyttäneet kansainvälisiä normeja, ja monet ihmiset joutuivat mielivaltaisten, pikaisten karkotusten kohteeksi. Monet muut lähtivät Dominikaanisesta tasavallasta painostuksen tai uhkailun alaisena.
Vuoden 2018 puolivälissä yli 200 000 haitilaista asui Dominikaanisessa tasavallassa tiettävästi ilman voimassa olevia papereita, ja heitä uhkasi karkotus. Pelkästään vuoden 2019 ensimmäisen kuuden kuukauden aikana keskimäärin yli 10 000 haitilaista palautettiin kotimaahansa kuukausittain.
Mining and Access to Information
Viime vuosikymmenen aikana ulkomaiset sijoittajat ovat pyrkineet kehittämään Haitin orastavaa kaivosalaa. Vuonna 2017 Haitin hallitus esitti parlamentille kaivoslakiluonnoksen. New Yorkin yliopiston oikeustieteellisen korkeakoulun Global Justice Clinicin mukaan lakiluonnoksessa ei mainita kaivostoiminnan vuoksi siirtymään joutuneiden henkilöiden oikeuksia, ja siinä myönnetään liian vähän aikaa riittävälle ympäristövaikutusten arvioinnille, mikä rajoittaa hallituksen mahdollisuuksia perehtyä asiakirjoihin perusteellisesti ja rajoittaa yleisön osallistumis- tai kommentointimahdollisuuksia.
Lakiluonnoksessa on lisäksi säännöksiä, jotka voivat tehdä kaikista yrityksen asiakirjoista, mukaan lukien asiakirjoista, jotka käsittelevät ympäristöllisiä ja sosiaalisia vaikutuksia, luottamuksellisia kymmeneksi vuodeksi, mikä estäisi asianosaisia yhteisöjä osallistumasta mielekkääseen kuulemiseen kaivoshankkeista. Lakiluonnos odotti kirjoitushetkellä parlamentin käsittelyä.
Keskeiset kansainväliset toimijat
MINUJUSTH, jonka tarkoituksena on edistää oikeusvaltion periaatteita, poliisikehitystä ja ihmisoikeuksia, jatkettiin huhtikuussa viimeisellä kuuden kuukauden jaksolla. Lokakuussa YK:n turvallisuusneuvosto siirtyi muuhun kuin rauhanturvaamiseen tähtäävään poliittiseen erityisoperaatioon, Yhdistyneiden kansakuntien integroituun toimistoon Haitissa (BINUH).
Vuonna 2016 YK:n pääsihteeri pyysi anteeksi YK:n roolia koleraepidemian puhkeamisessa ja ilmoitti tehostavansa ponnistelujaan koleran hoitamiseksi ja hävittämiseksi sekä perustavansa sijoitusrahaston, jonka avulla pyritään keräämään 400 miljoonaa dollaria, jotta voidaan antaa ”aineellista apua” niille, joita epidemia on koetellut eniten. Marraskuuhun 2019 mennessä vain 27,7 miljoonaa dollaria oli luvattu tähän tarkoitukseen.
Lokakuussa koleraepidemian uhrit vetosivat Yhdysvaltain korkeimpaan oikeuteen, jotta se käsittelisi uudelleen tapauksen LaVenture et al. v. Yhdistyneet kansakunnat pyrkien kyseenalaistamaan YK:n koskemattomuuden koleraa koskevissa oikeudenkäynneissä. Tuomioistuin päätti olla käsittelemättä tapausta.
Vastauksena YK:n La Salinen verilöylyraporttiin YK:n pääsihteeri António Guterres kommentoi heinäkuussa, että ”ainakin kahden poliisiviranomaisen ja erään valtion edustajan väitteet osallisuudesta vaativat viranomaisia toimimaan nopeasti rikoksiin syyllistyneiden saattamiseksi oikeuden eteen.”
Lokakuussa 2018 Yhdysvaltain liittovaltion tuomari antoi alustavan kieltomääräyksen, jolla estettiin väliaikaisesti Trumpin hallinnon päätös lopettaa haitilaisten väliaikainen suojeluasema (TPS) heinäkuusta 2019 alkaen. Lopettaminen vaikuttaisi arviolta 60 000 haitilaiseen, jotka saivat jäädä Yhdysvaltoihin vuoden 2010 maanjäristyksen jälkeen, mukaan lukien yli 27 000 haitilaisen Yhdysvalloissa ohjelman puitteissa syntyneen lapsen vanhemmat. Helmikuussa 2019 Trumpin hallinto ilmoitti jatkavansa Haitin TPS-ohjelmaa tammikuuhun 2020 asti.
Huhtikuussa toinen Yhdysvaltain liittovaltion tuomari antoi erillisen määräyksen, jolla estettiin hallinnon suunnitelma TPS-ohjelman lopettamisesta. Pyrkiessään noudattamaan näitä kieltokanteita Yhdysvaltain sisäisen turvallisuuden ministeriö ilmoitti marraskuussa jatkavansa TPS-järjestelyä haitilaisille 4. tammikuuta 2021 saakka.
Vuonna 2019 Haiti hyväksyi Safe Schools Declaration -julistuksen, joka on kansainvälinen sitoumus koulutuksen suojelemiseksi aseellisten konfliktien aikana.