Mahdollisuudet eivät lopu tähän. Vaikka olemme tällä hetkellä riippuvaisia Maasta saatavista materiaaleista voimaloiden rakentamisessa, tutkijat harkitsevat myös avaruudesta saatavien resurssien, kuten Kuusta löytyvien materiaalien, käyttämistä valmistukseen.
Mutta yksi suurimmista tulevista haasteista on saada siirretty energia takaisin Maahan. Suunnitelmissa on muuntaa aurinkokennojen tuottama sähkö energia-aalloiksi ja siirtää ne sähkömagneettisten kenttien avulla alas Maan pinnalla olevaan antenniin. Antenni muuttaisi sitten aallot takaisin sähköksi. Japan Aerospace Exploration Agencyn johtamat tutkijat ovat jo kehittäneet suunnitelmia ja demonstroineet kiertoradalla toimivaa järjestelmää, jonka pitäisi pystyä tähän.
Alalla on vielä paljon tehtävää, mutta tavoitteena on, että aurinkovoimalat avaruudessa olisivat todellisuutta tulevina vuosikymmeninä. Kiinalaiset tutkijat ovat suunnitelleet Omega-nimisen järjestelmän, jonka he pyrkivät saamaan käyttöönsä vuoteen 2050 mennessä. Järjestelmän pitäisi pystyä syöttämään huipputeholla 2 GW:n teho maapallon verkkoon, mikä on valtava määrä. Jos maapallon aurinkopaneeleilla haluttaisiin tuottaa yhtä paljon tehoa, niitä tarvittaisiin yli kuusi miljoonaa.
Pienemmät aurinkoenergiasatelliitit, kuten ne, jotka on suunniteltu käyttämään kuun kulkureita, voisivat olla toiminnassa vieläkin aikaisemmin.
Tiedeyhteisö eri puolilla maailmaa käyttää aikaa ja vaivaa avaruuden aurinkovoimalaitosten kehittämiseen. Toivomme, että niistä voisi jonain päivänä tulla elintärkeä väline taistelussamme ilmastonmuutosta vastaan.
Amanda Jane Hughes toimii energiatekniikan lehtorina Liverpoolin yliopistossa, jossa hän tutkii muun muassa aurinkokennojen ja optisten instrumenttien suunnittelua. Stefania Soldini on ilmailu- ja avaruustekniikan lehtori Liverpoolin yliopistossa, ja hänen asiantuntemukseensa kuuluu avaruusalusten tehtävien suunnittelua ja ohjausta, navigointia ja ohjausta, asteroideja ja aurinkopurjehduslentoja koskevia numeerisia simulaatioita.
Tämä artikkeli ilmestyi alun perin The Conversation -lehdessä, ja se on julkaistu uudelleen Creative Commons -lisenssillä. Tästä syystä tässä jutussa ei myöskään ole arviota sen hiilidioksidipäästöistä, kuten Future Planet -jutuissa yleensä on.
Liity miljoonan Future-fanin joukkoon tykkäämällä meistä Facebookissa tai seuraamalla meitä Twitterissä tai Instagramissa.
Jos pidit tästä jutusta, tilaa viikoittainen bbc.comin uutiskirje ”The Essential List”. Käsin poimittu valikoima juttuja BBC Futuresta, kulttuurista, työelämästä ja matkailusta, jotka toimitetaan sähköpostiisi joka perjantai.