Eikä tämä ole mikään sydäntä lämmittävä tarina kehitysvammaisesta miehestä. Se koppi on Forrest Gumpille aivan liian pieni ja rajoittava. Elokuva on pikemminkin mietiskelyä ajastamme sellaisen miehen silmin, jolta puuttuu kyynisyys ja joka ottaa asiat juuri sellaisina kuin ne ovat. Kun katsot häntä tarkkaan, ymmärrät, miksi joitakin ihmisiä arvostellaan siitä, että he ovat ”puoliksi liian fiksuja”. Forrest on fiksu juuri ja juuri tarpeeksi.
Tom Hanks on ehkä ainoa näyttelijä, joka olisi voinut näytellä tämän roolin.
En voi kuvitella ketään muuta Gumpiksi nähtyäni, miten Hanks tekee hänestä niin arvokkaan, niin suoraselkäisen ihmisen. Esitys on henkeäsalpaavaa tasapainoilua komedian ja surullisuuden välillä, tarinassa, jossa on runsaasti suuria nauruja ja hiljaisia totuuksia.
Forrest syntyy alabamalaiselle täysihoitolan omistajalle (Sally Field), joka yrittää korjata hänen ryhtiään pakottamalla hänet käyttämään hammasrautoja mutta joka ei koskaan arvostele hänen mieltään. Kun Forrestia haukutaan ”tyhmäksi”, hänen äitinsä sanoo hänelle: ”Tyhmä on sitä, mitä tyhmä tekee”, ja Forrest osoittautuu kykenemättömäksi tekemään mitään vähemmän syvällistä. Kun hammasraudat vihdoin putoavat hänen jaloistaan, käy ilmi, että hän osaa juosta kuin tuuli.
Siten hän saa jalkapallostipendin yliopistoon, elämäntarinassa, josta tulee lopulta juokseva vitsi hänen hyvästä tuuristaan. Gumpista, jalkapallosankarista, tulee Gump, joka saa Vietnamissa kunniamitalin, ja sitten Gumpista, joka on pingispelin mestari, Gumpista, joka on katkarapuveneen kapteeni, Gumpista, joka on miljonääriosakkeenomistaja (hän saa osakkeita uudessa ”hedelmäyhtiössä” nimeltä Apple Computer), ja Gumpista, joka juoksee Amerikan halki ja jäljittää sitten askeleensa takaisin.
Voidaan väittää, että 75:n älykkyysosamääränsä turvin Forrest ei ihan ymmärrä kaikkea, mitä hänelle tapahtuu. Toisin on. Hän ymmärtää kaiken, mitä hänen tarvitsee tietää, ja loput, elokuvan mukaan, on vain ylijäämää. Hän ymmärtää jopa kaiken tärkeän rakkaudesta, vaikka Jenny, tyttö, johon hän rakastuu ala-asteella ja jota hän ei koskaan jätä rakastumatta, sanoo hänelle: ”Forrest, sinä et tiedä, mitä rakkaus on”. Tyttö on tuolloin jo strippari.
Elokuva on nerokas viedessään Forrestin kierrokselle Amerikan lähihistoriaan. Ohjaaja Robert Zemeckis on kokenut erikoistehosteiden taikuudesta (hänen ansioihinsa kuuluvat ”Takaisin tulevaisuuteen” -elokuvat ja ”Kuka kehystää Roger Rabbitin”), ja tässä hän käyttää tietokonepohjaisia visuaalisia temppuja asettaakseen Gumpin historiallisiin tilanteisiin todellisten ihmisten kanssa.