Erityisopetuksen valtavirtaistaminen luokkahuoneessa

Jokainen lapsi pystyy oppimaan, mutta se, miten lapset oppivat ja kuinka paljon tietoa he pystyvät omaksumaan, voi vaihdella huomattavasti – etenkin jos kyseessä on lapsi, jolla on erityistarpeita. Yhteiskuntana olemme kuitenkin velkaa kaikille lapsille mahdollisuuden saavuttaa potentiaalinsa, joten on tärkeää luoda paras mahdollinen oppimisympäristö, jotta se toteutuisi. Siksi monet suosittelevat erityislasten valtavirtaistamista tavallisiin luokkahuoneisiin sen sijaan, että heidät osoitettaisiin yksinomaan erityisluokille.

Mainstreaming vs. Inclusion

Lapselle parhaan opetuksen järjestäminen ei ole koskaan helppoa, sillä se, mikä on parasta yhdelle lapselle, ei välttämättä ole parasta toiselle. Kun tarkastellaan valtavirtaistamista, on tärkeää tarkastella inkluusiota, myös täyttä inkluusiota.

Valtaistamisessa erityisoppilaat ”ansaitsevat” oikeuden olla tavallisessa luokassa ainakin yhden luokan ajan, jotta nähdään, ovatko he valmiita haasteeseen. Inkluusio tarkoittaa erityisopetuspalvelujen tuomista tavallisella luokalla olevan lapsen luokse sen sijaan, että lapsi tuotaisiin palvelujen piiriin (erityisluokkaan). Siinä keskitytään luokassa olemisen etuihin, mutta kyseistä oppilasta koskevat vaatimukset räätälöidään lapsen erityistarpeiden mukaan. Täydellisessä inkluusiossa kaikki oppilaat tuodaan tavalliseen luokkaan riippumatta siitä, mikä heidän vammansa on.

Erityisopetuksen valtavirtaistamisen tai inkluusion edut

Erityisopetuksen valtavirtaistamisen kannattajat viittaavat mahdollisiin hyötyihin, joita saavutetaan, kun erityislapsi tuodaan tavalliseen luokkaan. Samalla he ymmärtävät, että kokoaikainen inkluusio ei välttämättä tarjoa parasta oppimiskokemusta erityislapsen tai luokan muiden lasten kannalta. Valtavirtaistetut lapset viettävät aikaa resurssihuoneessa, jossa he voivat saada opettajilta yksilöllisempää huomiota.

Käyttämällä sekä tavallista luokkahuonetta että yksilöllistä aikaa erityisluokissa oppilaat ovat tekemisissä valtavirran oppilaiden kanssa, mutta saavat tarvitsemaansa huomiota erityishaasteidensa vuoksi. Useat tutkimukset ovat osoittaneet, että kaiken kaikkiaan vammaisten lasten sisällyttäminen tavallisiin luokkiin parantaa akateemisia saavutuksia, itsetuntoa ja sosiaalisia taitoja.

Mahdolliset haitat

Kun tarkastellaan kriittisesti joko erityisoppilaiden valtavirtaistamista tai inkluusiota, yksi ensimmäisistä esiin tulevista kysymyksistä on budjetti. Special Education Expenditures Programin (SEEP) vuonna 2005 tekemä tutkimus osoitti, että erityisoppilaan opetuksen hinta on 10 558-20 000 dollaria. Vertailun vuoksi opettaminen ilman erityisopetuspalveluja maksaa 6 556 dollaria.

Toinen mahdollinen haittapuoli on se, että erityislapsi voi helposti eksyä tavalliseen luokkaan. Joissain tapauksissa he voivat olla häiritseviä ja vaarantaa muiden oppilaiden oppimisympäristön. Ei valtavirtaistaminen eikä mikään inkluusio sovi jokaiselle lapselle, joten on tärkeää, että jokaiselle erityislapselle laaditaan yksilöllinen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (IEP, Individual Education Plan), joka auttaa häntä löytämään tasapainon tavallisen luokkahuoneen altistumisen ja kunkin tarvitseman huomion saamisen välillä.

Kuurot lapset kohtaavat erityisen haasteen, koska merkittävät kommunikaatio-esteet heidän ja tavallisten luokkatovereidensa välillä voivat aiheuttaa huonomman itsetunnon tunteita ja eristäytyneisyyden tunnetta kuulevissa lapsissa. Jotkut kriitikot pelkäävät myös, että käytäntö saattaa heikentää joitakin kuurojen kulttuurin osatekijöitä.

Kaikki muut lapset

Käsiteltäessä vammaisten oppilaiden tarpeita on tärkeää muistaa myös muun luokan tarpeet. Erityislasten sisällyttäminen tavalliseen luokkaan voi häiritä ja vaikeuttaa enemmistön oppimista. Lapset, joilla ei ole erityistarpeita, voivat kuitenkin hyötyä siitä, että he ovat vuorovaikutuksessa sellaisten lasten kanssa, joilla on vaikeuksia joissakin asioissa.

Olipa vammainen henkilö lapsi tai aikuinen, hänellä on viime kädessä enemmän yhteistä ei-vammaisen henkilön kanssa kuin eroja. Lapsille ja monille aikuisille näitä eroja on vaikeampi havaita ilman altistumista vammaisuudelle. Tämä altistuminen rohkaisee lapsia auttamaan toisiaan ja kehittämään empatiaa muita ihmisiä kohtaan, kärsivätpä he sitten virallisista ”vammoista” tai eivät.

Loppujen lopuksi meillä kaikilla on erityistarpeita, ja monet niistä löytyvät vanhemmilta, opettajilta, mentoreilta, työnantajilta ja ystäviltä koko elämämme ajan. Erityisopetuksen valtavirtaistaminen voi olla keino varmistaa, että olemme mahdollisimman hyvin valmistautuneita kaikkiin tuleviin haasteisiin.

Jäsenyydy Resilient Educatoriin Tilaa uutiskirjeemme saadaksesi sisällön sähköpostiisi. Klikkaa tai napauta alla olevaa painiketta.

Avainsanat:
Liity
: Hyvät ja huonot puolet, Erityisopetus