Ensimmäinen veri – Historian varhaisimmat kirjatut sotilaalliset yhteenotot

”Varhaiset Mesopotamian kirjurit pystyivät jättämään jälkeensä historian ensimmäiset tunnetut säilyneet kertomukset sodasta.”

SODANKÄYNTI ON YHTÄ VANHAA KUIN SIVISTYS itse. Asiantuntijat uskovat, että ensimmäiset aseelliset konfliktit käytiin yli 10 000 vuotta sitten esihistoriallisissa kaupunkivaltioissa nykyisessä Syyriassa, Jordaniassa ja Irakissa. Nämä varhaiset taistelut käytiin todennäköisesti resursseista, tavaroista tai maasta. Koska tällaiset tapahtumat ajoittuvat noin 7 000 vuotta ennen kirjoitusta, meillä on kuitenkin vain vähän tietoa näistä ensimmäisistä taisteluista, lukuun ottamatta sitä, mitä arkeologit ovat pystyneet poimimaan pienimmistäkin tiedonpalasista. Tästä huolimatta tässä on se, mitä tiedämme.

Varhaiset puolustukset

Varhaisimmat todisteet esihistoriallisesta sodankäynnistä ovat peräisin muinaisesta Jerikosta.

Historian ensimmäisenä todellisena ”kaupunkina” pidetty asutuskeskittymä perustettiin noin 9000 eaa. natufilaisten toimesta lähelle nykyistä Länsirantaa. Itse asiassa jo sen olemassaolo viittaa siihen, että ensimmäiset ihmisyhteisöt järjestäytyivät puolustautumista silmällä pitäen.

Se koostui noin 70:stä iglunmuotoisesta, savitiilistä rakennetusta asumuksesta, joihin mahtui yhteensä jopa 1 000 ihmistä, ja itse kaupunkia ympäröi 15 metriä korkea kivimuuri, joka oli tyveltään melkein neljä metriä paksu. Jotkut arvelevat, että tämä muuri saatettiin pystyttää pitämään yhteisö turvassa ryöstäjiltä, kun taas toiset uskovat, että sitä käytettiin suojaamaan kaupunkia tulvavesiltä. Huolimatta näiden linnoitusten tarkoituksesta Jeriko hylättiin lopulta sen jälkeen, kun arkeologit uskoivat, että kaupunkiin oli hyökännyt jonkinlainen hyökkäys, jonka tekijöinä olivat luultavasti paimentolaisarmeija tai kenties soturit jostain toisesta kaupungista jostain horisontin takaa.

Ensimmäinen tunnettu taistelu

Varhaisimmat fyysiset todisteet varsinaisesta taistelusta ovat peräisin useita tuhansia vuosia myöhemmin Hamoukarin muinaisesta kaupungista. Joskus 4000 eaa. ja 3500 eaa. välisenä aikana nuorta kaupunkivaltiota ympäröivä alue, joka sijaitsi nykyisen Koillis-Syyrian alueella, joutui eteläisen Mesopotamian laajenevan urukien valtakunnan hyökkäyksen kohteeksi ja asutti sen. Historioitsijat uskovat, että urukit vaelsivat pohjoiseen Tigris- ja Eufratjokea pitkin nykyisen Irakin alueelta Syyriaan laajentumis- ja kolonisaatiokampanjallaan. On mahdollista, että Hamoukarin asukkaat hermostuivat siitä, että heistä tulisi näiden outojen muukalaisten vasalleja, ja tarttuivat aseisiin puolustaakseen itseään. Todisteet viittaavat siihen, että siitä seurasi taistelu.

Chicagon yliopiston arkeologien vuonna 2005 tekemissä kaivauksissa paljastui Hamoukarin kaupungin muurien jäänteitä, jotka näyttävät olevan täynnä tuuman levyisten kivien jättämiä pistojälkiä, joita todennäköisesti ritsa-asein varustautuneet urukit heittivät puolustajia kohti. Myös suurempia savihauleja löydettiin. Kaivauksissa saatiin talteen jopa 1 200 tällaisen ammuksen sirpaleita, jotka viittaavat eeppiseen taisteluun ainakin antiikin mittapuulla. Paljastui myös romahtaneiden rakennusten jäänteitä, joissa oli Hamoukarin omaisuuden hiiltyneitä jäänteitä. Tämä yhdistettynä alkuperäisen asutuksen päältä löydettyihin urukilaisiin esineisiin osoittaa, että hyökkääjät todennäköisesti teurastivat, orjuuttivat tai hajottivat alkuperäiset asukkaat, purkivat kaupungin ja rakensivat raunioiden päälle omansa.

Ensimmäinen kirjattu sota

Sumerilaisen sivilisaation alettua kirjoittaa (noin 3200 eaa.) varhaiset Mesopotamian kirjurit pystyivät jättämään jälkeensä historian ensimmäiset tunnetut säilyneet kertomukset sodasta.

Konfliktin taistelivat sumerilaiset ja Elamin alueen asukkaat nykyistä Basraa ympäröivällä alueella Irakissa.

Vuonna 1992 ilmestyneen teoksen A Short History of War (Sodan lyhyt historia) kirjoittajien Richard A. Gabrielin ja Karen Metzin mukaan sumerien hallitsija Sargon Suuri yhdisti joukon eri puolilla aluetta sijaitsevia siirtokuntia alkeelliseksi imperiumiksi käyttäen historian ensimmäistä ensimmäistä ammattimaista armeijaa. Mutta kun sumerilaiset yrittivät alistaa elamilaiset, nämä vastustivat. Tämän seurauksena syttyi sota noin vuonna 2700 eaa. tai 2600 eaa. Muinaisesta Sumerista peräisin olevien, fyysisesti kivitauluihin kaiverrettujen kertomusten mukaan valtakunnan armeija vyöryi lopulta elamilaisten yli ja ”vei saaliiksi vihollistensa aseet”.

Yksityiskohtaisempi kertomus toisesta sodasta, tällä kertaa kilpailevien sumerilaisten ryhmittymien välillä Lagashin ja Umman kaupungeista noin vuonna 2525 eaa. ikuistettiin kuvallisesti kivitauluun. Kaiverruksessa, joka tunnetaan nimellä Stele of Vultures (Haaskalintujen pylväs), on ensimmäiset tallennetut kuvat muinaisista sotilaista – kypäräpäisistä ja panssaroituneista keihäsmiehistä, jotka ovat järjestäytyneet tiiviisiin muodostelmiin ja joita johtaa vaunuissa istuva hahmo. Gabrielin ja Metzin mukaan kuva viittaa siihen, että sumerilaisilla oli jonkinlainen pysyvä armeija. Muiden aikakaudelta peräisin olevien taulujen mukaan sumerilaisten armeijan vahvuus oli aikoinaan 600-700 henkeä. Valtakunnan hallitsijat varustivat, varustivat ja ylläpitivät sitä. Tämä oli jokseenkin uudenlainen lähestymistapa, kun otetaan huomioon, että muut pronssikautta edeltävät ”armeijat” koottiin vain hätätilanteissa ja aseistettiin niillä aseilla, joita oli saatavilla, ja hajotettiin sitten sodan päätyttyä.

Ensimmäinen kertomus taistelusta

Ensimmäinen yksityiskohtainen kertomus todellisesta aseiden yhteenotosta tulee käyttöön muinaisegyptiläisiltä. Nykyisen Israelin alueella käyty Megiddon taistelu käytiin keväällä 1457 eaa., kun joukko egyptiläisten hallitsemia läänityksiä nykyisessä Syyriassa ja Israelissa nousi herrojaan vastaan. Kertomus taistelusta, joka käytiin faarao Thutmosen III:n joukkojen ja Kadeshin kapinallisen hallitsijan sekä hänen kanaanilaisten liittolaistensa välillä, sisältää yksityiskohtaisia tietoja taistelun ajankohdasta, vastapuolen joukkojen koosta, aiheutuneista tappioista ja jopa käytetyistä aseista. Muinaisen egyptiläisen historioitsijan Tjanenin ansiosta, joka kiinnitti yhteenoton yksityiskohdat Karnakissa sijaitsevan Amun-Re-temppelin seiniin, tiedämme, että egyptiläisen armeijan vahvuus oli 10 000-20 000 miestä, kun taas Kadesilla ja kumppaneilla oli kentällä 10 000-15 000 taistelijaa. Tiedämme myös, että faaraon viholliset saivat noin 83 kuolonuhria ja 340 heistä joutui vangiksi. Egyptiläiset veivät voiton ohitettuaan hajanaiset vihollisjoukot käyttämällä jalkaväen ja ratsujousimiesten yhdistelmää. Voittajat piirittivät Megiddon kaupunkia seitsemän kuukauden ajan. Kadeksen kuningas luovutti kaupungin ja pakeni sen jälkeen. Kaupungin asukkaat säästyivät.

(JULKAISTU ENSIMMÄISEN KERRAN 13.9, 2012)

LÄHTEET

1. http://en.wikipedia.org/wiki/Jericho
2. Ibid
3. http://project-history.blogspot.ca/2005/12/first-evidence-of-large-scale-war.html
4. Ibid
5. http://www-news.uchicago.edu/releases/05/051216.hamoukar.shtml
6. http://ancienthistory.about.com/b/2003/07/15/the-first-war-ever-recorded.htm
7. http://www.au.af.mil/au/awc/awcgate/gabrmetz/gabr0004.htm
8. Ibid
9. http://en.wikipedia.org/wiki/Battle_of_Megiddo_(15th_century_BC)
10. Ibid