Mutta lukemattomien vauvojen laitteiden valmistajat yrittävät edelleen vakuuttaa vanhemmille muuta, ja markkinoijat yrittävät vedota ihmisten pahimpiin pelkoihin. Miettikää esimerkiksi Owlet-vauvasukan, reseptivapaasti myytävän sykkeen- ja hengitysmonitorin, mainoslausetta: ”Tiedä, hengittääkö vauvasi”.
Sukkaa, joka maksaa 250 dollaria, myydään kotikäyttöön tarkoitettuna pulssioksimetrinä, joka perustuu veren happipitoisuutta mittaavaan teknologiaan. (Jos vauvan elintoiminnot laskevat jyrkästi, Owlet sanoo, hälytys lähetetään hoitajan älypuhelimeen).
”Se saattaa kuulostaa todella, todella tärkeältä”, sanoo Kitsiou Spyros, Chicagon Illinoisin yliopiston biolääketieteen ja terveystietopalvelujen apulaisprofessori. ”Mutta on oltava hyvin varovainen. Mikä on laitteen tehokkuus? Juuri nyt meillä ei ole minkäänlaista näyttöä siitä, että se toimii.”
Owletin tiedottaja kertoi minulle, että yritys on tehnyt ”rinnakkaisia tarkkuuskokeita sairaalaluokan oksimetrien kanssa kliinisessä ympäristössä” ja ”suorittanut kymmeniä tuhansia tunteja kotitestejä ennen tuotteen julkaisemista”. Tällaisia laitteita ei kuitenkaan valvota samalla tavalla kuin aitoja lääkinnällisiä laitteita. Englantilaisen Sheffieldin yliopiston lastenlääketieteen lehtori David King kirjoitti lääketieteellisessä BMJ-lehdessä vuonna 2014 huolestuneisuudestaan vauvojen puettavien laitteiden kukoistavaa teollisuutta kohtaan.
Owlet ilmoittaa verkkosivustollaan, että laite ”hälyttää sinua, jos vauvasi sykkeessä tai hänen kehossaan olevan hapen määrässä on jotain vikaa”. Rest Devices väittää, että sen tuotteen avulla vanhemmat voivat nähdä ”vauvansa hengityskuviot reaaliajassa”. Sproutling sanoo, että se ilmoittaa sinulle, ”jos vauvasi nukkuu vakaasti tai jos jokin on vialla”. Mitkään julkaistut tiedot eivät tue mitään näistä väitteistä, ja koska laitteita myydään pikemminkin kuluttajalaitteina kuin lääkinnällisinä laitteina, tällaisia tietoja ei vaadita. Ihannetapauksessa valmistajilta vaadittaisiin havainnointitutkimuksia tai satunnaistettuja tutkimuksia tukemaan kaikkia väitteitä, joita ne esittävät puettavien laitteiden hyödyllisyydestä ja tehokkuudesta imeväisikäisten kohdalla – vaikka ne luokiteltaisiinkin kuluttajalaitteiksi.
Amerikkalaisen lastenlääketieteen akatemia (American Academy of Pediatrics) varoittaa myös tällaisten laitteiden käytöstä, sillä sen mukaan ei ole mitään näyttöä siitä, että ne vähentäisivät äkillistä lapsikuolemaa. Eräässä Journal of the American Medical Association -lehdessä vuonna 2001 julkaistussa tutkimuksessa todettiin, että tällaisten laitteiden tehoa ei ole todistettu edes sellaisten vauvojen kohdalla, joilla on kohonnut SIDS-riski.
Liike- ja hengitysmonitorit ovat olleet käytössä jo vuosikymmeniä, mutta niitä ei ole aina ollut laajalti ostettavissa nykyiseen tapaan. Pinnasänkykuolemaan 1960- ja 1970-luvuilla kiinnitetty suuri huomio lisäsi yleistä tietoisuutta äkillisistä imeväiskuolemista, mutta todennäköisesti lisäsi myös pelkoa vastasyntyneiden vanhempien keskuudessa. Vuonna 1978 pari Intersonics Corporation -teknologiayrityksen insinööriä patentoi vauvoille tarkoitetun puettavan monitorivyön. Se koostui joustavaan kankaaseen kiinnitetystä muovilevystä, joka oli tarkoitettu vastasyntyneen vyötärön ympärille. Silloisten lehtitietojen mukaan hälytys soi ilmoittaakseen vaarallisista lämpötilan, pulssin tai hengityksen vaihteluista. (Siinä oli myös valo, joka osoitti, että laite oli ylipäätään kytketty päälle.)