Olet ehkä joutunut lukemaan iltapäivälehtien artikkeleita, joiden otsikot ovat esimerkiksi ”Kuinka paljastaa psykopaatti” tai ”Onko pomosi psykopaatti?”.
Monet tuntuvat pitävän psykopatiaa kiehtovana aiheena, ja tietynlaisella sairaalloisella uteliaisuudella he haluavat oppia lisää häiriöstä, sanoo asiantuntija Karolina Sörman Tukholman Karolinska-instituutista, joka tekee psykopatian tutkimusta.
”Googlen haku psykopatiaan antaa yli pari miljoonaa osumaa, ja joillekin ihmisille syntyy vaikutelma, että psykopaatit hallitsevat ihmisiä vasemmalta ja oikealta”, Sörman sanoo ruotsalaiselle forskning.se-sivustolle.
Psykopaatteja kaikkialla?
Ei pidä paikkaansa. Hänen mukaansa tutkimuksiin perustuvat tiedot, joiden perusteella voitaisiin arvioida psykopaattien määrää keskuudessamme, eivät ole kovin vahvoja.
”On olemassa vain vähän vankkoja tutkimuksia, jotka osoittavat, kuinka monta psykopaattia meillä on keskimäärin aikuisväestössä”, hän sanoo.
Hänen mukaansa brittitutkimusten mukaan yksi prosentti miesväestöstä täyttää psykopatian kriteerit.
SIFER:n (norjalainen oikeuspsykiatrian tutkimus- ja koulutuskeskus) mukaan 0,5-1 prosenttia väestöstä voisi olla psykopaatteja. Kriteerit täyttävien osuus on paljon suurempi vankilavankien keskuudessa. Lähes 20 prosenttia kaikista Norjan vankiloissa olevista vangeista on psykopaatteja. He ovat psykopatiaa käsittelevän SIFERin artikkelin mukaan noin puolen rikollisuuden takana.
SIFERin apulaisprofessori Makoto Sandvik väitteli tohtoriksi psykopatiasta. Hän tunnistaa median mahdollisesti antaman vaikutelman, jonka mukaan psykopaatit vaanivat joka nurkan takana. Hän selvensi tätä Bergenin yliopiston opiskelijoiden julkaiseman psykologialehti Katarsiksen haastattelussa.
Haastattelussa hän kertoo törmänneensä kirjallisuuteen, jossa väitetään, että viisi prosenttia väestöstä koostuu psykopaateista.
Hänen mielestään käsitettä psykopatia käytetään väärin. Erilaiset persoonallisuushäiriöt niputetaan yhteen ja niitä kutsutaan psykopatiaksi.
Psykopatia ei ole psykiatrinen diagnoosi. SIFERin mukaan persoonallisuushäiriöt ovat poikkeavia, toimintahäiriöisiä ja epäkäytännöllisiä tapoja ajatella, tuntea ja olla vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Vakavimmat niin sanotut epäsosiaaliset persoonallisuushäiriöt viittaavat psykopatiaan.
Parempi puhua piirteistä
Psykopaatilla on muutamia ei-toivottuja piirteitä, kuten narsismi, empatian ja katumuksen puute sekä impulsiivinen käyttäytyminen. Mutta Katarsiksen mukaan Sandvikin mielestä on parempi puhua piirteiden ulottuvuuksista kuin jakaa ihmiset kategorioihin, kuten psykopaatti vs. ei-psykopaatti.
Hänen mielestään jokaisella on asteittain psykopaattisia piirteitä osana persoonallisuuttaan. Psykopaateilla näitä piirteitä on suuremmassa määrin kuin muilla.
Tämä tarkoittaa, että on väärin puhua psykopaatin parantamisesta, mitä on forskning.se:n mukaan pidetty mahdottomana jo jonkin aikaa. Tutkijat alkavat nyt ajatella, että ongelman korjaaminen on jossain määrin mahdollista eri aloilla.
”Kyllä, alamme nähdä viitteitä siitä, että empatiakyvyn kanssa on mahdollista työskennellä, vaikka asiantuntijat ovatkin vain varovaisen optimistisia”, Henrik Andershed sanoo forskning.se:lle. Hän johtaa tutkimusryhmää, joka tutkii, miten psykopaattiset piirteet kehittyvät lapsuudesta aikuisuuteen.
Must on monia piirteitä
Yksi syy siihen, miksi ihmiset tunnistavat mielikuvan psykopaattien runsaasta määrästä yhteiskunnassa, on se, että monia psykopaatin piirteitä, kuten empatian puutetta, kylmäsydämisyyttä ja manipuloivaa käyttäytymistä, löytyy psykopaattien lisäksi monilta muiltakin kuin psykopaateilta, perustelee Karolina Sörman.
Mutta jos exälläsi, pomollasi tai asukasyhdistyksesi puheenjohtajalla näyttää olevan jokin näistä piirteistä, se ei tee heistä psykopaatteja.
”Jotta henkilö voidaan määritellä psykopaatiksi, hänellä on oltava monia näistä piirteistä”, Sörman sanoo forskning.se:lle.
Lue norjankielinen versio tästä artikkelista osoitteessa: forskning.no
Lukee tämän artikkelin norjankielisen version osoitteessa: forskning.no
Kääntänyt: Karoline Sörman: Glenn Ostling