EARTH

Johdanto:

Joka kerta kun katsot ylös taivaalle ja näet tähden, katsot aurinkoa toisessa galaksissa. Jos olisit toisella planeetalla katsomassa aurinkokuntaamme, näkisit aurinkomme tähtenä.

Es uskotaan, että jokaista aurinkoa kiertävät planeetat. Linnunratagalaksissamme on enemmän planeettoja kuin tähtiä. Meidän aurinkokunnassamme on kahdeksan planeettaa: Merkurius, Venus, Maa ja Mars ovat sisäisiä kiviplaneettoja. Jupiter ja Saturnus ovat ulompia kaasujättiläisiä. Uranus ja Neptunus ovat uloimpia jääjättiläisiä.

Tähtitieteilijät ovat viime vuosina suunnitelleet uuden luokan, jota kutsutaan ”kääpiöplaneetoiksi”. Nämä ovat pienempiä maailmoja, jotka eivät ole tarpeeksi suuria, jotta niitä voitaisiin pitää tavallisina planeettoina, ja niihin kuuluu Pluto. Maa on kolmas planeetta Auringosta.

Maa Tilastot:

• Väestö: 7,53 miljardia (2017) Trendit, Maailmanpankki
• Näytä kartoilla: google.com/maps/space/earth
• Etäisyys auringosta:
• Etäisyys auringosta: 92.96 milj:
• Polaarinen halkaisija: 12,714 km
• Kiertoaika: 265.24 vrk
• Massa: 3,959 milj: 5,972 × 10^24 kg
• Kuiden lukumäärä: 1
• Ikä: 4,543 miljardia vuotta

Miten Maa sai nimensä:

Es uskotaan, että nimi ”Maa” on noin 1000 vuotta vanha. Jos huomaat, Maata lukuun ottamatta kaikki aurinkokuntamme planeetat on nimetty roomalaisten ja kreikkalaisten jumalien ja jumalattarien mukaan. Yksi ajatus nimen alkuperästä on, että sana ”Maa” on vanha germaaninen sana, joka oikeastaan tarkoittaa vain ”maata.”

Toinen ajatus on, että nimi ”Maa” on johdettu vanhasta englanninkielisestä sanasta ”ertha” sekä anglosaksisesta sanasta ”erda”, joka tarkoittaa maaperää tai maata.

Maa on ainoa tunnettu planeetta, jolla on elämää, ja se muodostui noin 4,54 miljardia vuotta sitten.

Vanhan ajan tähtitieteilijät ajattelivat, että Maa on maailmankaikkeuden keskus ja että aurinko sekä kaikki planeetat kiertävät maapalloa.

He ajattelivat myös, että maa oli staattinen eikä koskaan muuttunut tai liikkunut. Tämä ajatus oli osa monia kulttuureja yli 2000 vuoden ajan. Vasta vuonna 1543, kun Kopernikus loi julkaistun teoksensa Auringon keskipisteen aurinkokuntamallista, tiedemiehet ymmärsivät, että aurinko oli aurinkokunnan keskipiste ja Maa pyöri sen ympärillä.

muodostuminen:

Noin 4,5 miljardia vuotta sitten aurinkokuntamme asettui nykyiseen asuunsa. Maan uskotaan muodostuneen, kun painovoima alkoi vetää pölyä ja pyörteistä kaasua yhteen, ja Maasta tuli kolmas planeetta auringosta. Maa on yksi maanpäällisistä planeetoista, mikä tarkoittaa, että sillä on keskeinen ydin, kivinen vaippa ja kiinteä kuori.

Meidän maapallomme kiertää Aurinkoa 23,9 tunnin välein, ja kokonaisen kierroksen tekeminen auringon ympäri kestää 365,23 päivää. Maan pyörimisakseli on kallistunut 23,4 astetta, ja juuri tämä kallistus antaa meille vuodenaikojen vaihtelut joka vuosi.

Rakenne ja pinta:

Maa koostuu neljästä pääkerroksesta, jotka alkavat planeetan sisäisestä ytimestä, jota ympäröi ulkoinen ydin, sitten vaippa ja lopuksi kuori. Sisäisen ytimen säde on noin 759 mi/1 221 km ja se on kiinteä pallo, joka koostuu nikkeli- ja rautametalleista.

Sisäisen ytimen lämpötila on jopa 9 800 astetta F/5 400 astetta C. Sisäistä ydintä ympäröi ulompi ydin, joka on 1 400 mi/2 300 km paksu. Ulkoydin koostuu rauta- ja nikkelinesteistä.

Uloisemman ytimen ja kuoren välissä on vaippa, joka on kaikista kerroksista paksuin. Se on kuuma, paksu sulan kiven seos, jolla on karamellin konsistenssi, ja sen paksuus on noin 1 800 mi/2 900 km.

Maankuori on uloin kerros, ja se on keskimäärin noin 19 mi/30 km syvällä maalla. Valtamerten pohjalla on ohuempi kuori ja se ulottuu noin 3 mi/5 km merenpohjasta vaipan yläosaan.

Venuksen ja Marsin tavoin Maassa on vuoria, tulivuoria ja laaksoja. Maan ”litosfääriin” kuuluu sekä valtamerten että mantereiden kuori ja ylempi vaippa.

Se on jaettu valtaviin levyihin, joita kutsutaan ”tektonisiksi laatoiksi” ja jotka ovat jatkuvasti liikkeessä. Tämä liike saa levyt törmäämään toisiinsa ja synnyttämään vuoria, halkeamaan tai erkanemaan toisistaan tai hankautumaan toisiaan vasten ja synnyttämään maanjäristyksiä.

Maailmassa on valtameri, joka peittää lähes 70 % planeetan pinnasta. Valtameren keskisyvyys on noin 2,5 mailia/4 kilometriä, ja se sisältää 97 % maapallon vedestä.

Melkein jokainen maapallon tulivuorista on piilossa näiden valtamerten alla. Havaijilla sijaitseva Mauna Kea -tulivuori on tyvestä huipulle korkeampi kuin Mount Everest, mutta suurin osa tulivuoresta on veden alla.

Maailman pisin vuorijono on myös veden alla, Atlantin ja Jäämeren pohjalla. Tämä vuorijono on neljä kertaa pidempi kuin Kalliovuoret, Andit ja Himalajan vuoristo yhteensä.

Maa-alueita, jotka muodostavat 30 prosenttia maapallon pinnasta, on uskomattoman monenlaisia. Maalla on mantereita, saaria ja muita maamassoja sekä makean veden lähteitä.

Monet tiedemiehet uskovat, että komeetat ja asteroidit ovat tuoneet vettä Maahan sen muodostuessa ja että suuri osa vedestä on ollut planeetan sisällä ja noussut sitten pinnalle tulivuoritoiminnan aikana.

Ilmakehä. Magnetosfääri ja Kuun tila:

Maan ilmakehä koostuu 78 % typestä, 21 % hapesta ja pienistä määristä muita kaasuja, kuten hiilidioksidia, argonia ja neonia. Annamme maapallon kasvien ansioksi suuren happimäärän tuottamisen.

Fotosynteesin aikana kasvit kuluttavat hiilidioksidia ja luovuttavat happea. Maapallon otsonikerros koostuu erityisestä hapesta, joka auttaa imemään auringon haitallisia UV-säteitä.

Otsonikerros suojaa maapalloa ja elämää auringon ääri-ilmiöiltä. Ilmakehämme on myös vastuussa sekä lyhyen että pitkän aikavälin säävaikutuksista maapallolla.

Kosmetiikka toimii suojamuurina, joka suojaa maapalloa meteoroidien törmäyksiltä, sillä monet niistä palavat ennen kuin ehtivät osua maan pintaan.

Maailman magneettikenttä on uskomattoman voimakas, ja sillä on myös suuri merkitys planeettamme suojaamisessa aurinkotuulen vaikutuksilta. Maan magneettikenttä tosin johtuu planeetan ytimestä, joka koostuu nikkeli-raudasta, yhdistettynä Maan nopeaan pyörimiseen.

On tärkeää ymmärtää, että Maan pyöriminen hidastuu lähes 17 millisekuntia 100 vuoden välein. Hidastumisprosessi vaikuttaa päiviemme pituuteen, mutta kestää kuitenkin noin 140 miljoonaa vuotta ennen kuin näemme päivän muuttuvan 24 tunnista 25 tunniksi.

Aurinkotuuli vääristää magneettikenttää niin, että jos sitä katsoisi avaruudesta, se olisi pisaran muotoinen. Aurinkotuuli on jatkuva varattujen hiukkasten virta, jonka aurinko heittää ulos.

Kun nämä hiukkaset jäävät loukkuun Maan magneettikenttään, ne törmäävät Maan magneettisten napojen yläpuolella olevan ilman molekyyleihin. Tämä törmäys saa ilmassa olevat molekyylit hehkumaan, ja tämä tunnetaan nimellä Aurora Borealis eli revontulet ja etelänvalot.

Se on Maan magneettikenttä, joka saa kompassineulat osoittamaan pohjoisnavalle riippumatta siitä, mihin suuntaan käännytään. Maan magneettinen napaisuus ei kuitenkaan pysy aina samana, vaan magneettikenttä voi kääntyä.

Tutkijat, jotka tutkivat geologisia tallenteita, ovat havainneet, että magneettikäänne tapahtuu noin 400 000 vuoden välein. Sikäli kuin kukaan tietää, tämä kääntö ei ole aiheuttanut haittaa maapallon elämälle, eikä uutta kääntöä todennäköisesti tapahdu ainakaan seuraavaan tuhanteen vuoteen.

On arveltu, että kun kääntö tapahtuu, kompassineulat osoittavat moniin eri suuntiin muutaman vuosisadan ajan, kunnes kaikki tasaantuu; ja sitten kompassit osoittavat pohjoisen sijasta etelään.

Planeetalla on yksi kuu eikä renkaita.

Voisiko elämää olla olemassa?

Jos katsot maapallollamme ympärillesi, huomaat, että meillä on uskomattoman paljon elämää sekä maalla että vesistöissä ja merissä. Tutkijat ovat aina perustaneet määritelmämme ”elämästä” hiilipohjaiseen tyyppiin, jota on ympärillämme, meidät itsemme mukaan lukien.

He määrittelivät kolme sääntöä, joita elämä vaatii: nestemäistä vettä, jonkinlainen energianlähde, kuten aurinkomme, ja ravinnonlähde. Viime vuosina asiantuntijat ovat kuitenkin löytäneet maapallon elämänmuotoja, jotka elävät näiden ajatusten ulkopuolella.

Nämä elämänmuodot elävät olosuhteissa, joita aiemmin pidettiin asumiskelvottomina, ja niitä kutsutaan extremofiileiksi.”

Tutkijat uskovat, että elämä ei vain kehittynyt, vaan sopeutui ja kukoisti Maassa ainutlaatuisen täydellisen etäisyytemme vuoksi auringosta ja kuun planeettaan kohdistamien painovoimavaikutusten vuoksi.

Maa ei ole liian kuuma eikä liian kylmä, ja tätä kutsutaan usein ”Goldilocks-etäisyydeksi”. Kuumme on synnyttänyt vuoroveden maapallolla, mikä puolestaan on auttanut elämän kehittymistä.

Kuun kierto maapallon ympäri on aiheuttanut vaikutuksen, jota kutsutaan ”vuorovesilukkiutumiseksi” niin, että kiertorata ja kiertoajat ovat samat. Tämä lukitus saa aikaan sen, että Kuu on aina samaan suuntaan Maahan päin.

Maan koko ja etäisyys auringosta ovat ratkaisevia maapallon elämän kannalta. Maa on suurin maanpäällisistä planeetoista säteeltään 3 959 mailia/6 371 kilometriä ja aurinkokuntamme viidenneksi suurin planeetta.

Maa on keskimäärin 93 miljoonan mailin/150 miljoonan kilometrin etäisyydellä Auringosta eli yhden AU:n (astronominen yksikkö) päässä. AU on etäisyys Auringosta Maahan. Auringosta lähtevän valon saapuminen Maahan kestää noin kahdeksan minuuttia.

Avaruusvierailut:

Meillä on tuhansia satelliitteja, jotka kiertävät Maata tutkiakseen tiettyjä alueita sekä koko Maata kokonaisuutena. Nämä satelliitit tarkkailevat ilmakehää, jäätiköitä, valtameriä ja kiinteää maapalloa.

Monet näistä satelliiteista ovat myös tietoliikennesatelliitteja, jotka tuovat meille kaapelitelevisiomme ja matkapuhelinpalvelumme.

Faktoja maapallosta lapsille:

• Maailman muoto on itse asiassa lähempänä litistettyä palloa. Se on paksumpi keskellä lähellä päiväntasaajaa, jonne painovoima työntyy muodostaen pullistuman.
• Vaikka luuletkin seisovasi paikallasi, maapallo pyörii. Nopeus päiväntasaajalla on noin 1 000 mailia tunnissa.
• Maa liikkuu myös aurinkokunnan läpi noin 67 000 mailia tunnissa/107 826 km/h.
• Maa kierrättää jatkuvasti ainettaan tektonisen liikkeen kautta, joka vetää pintakiviä takaisin pinnan alapuolelle magmaksi, joka sitten purkautuu ulos tulivuorista.
• Maa-järistykset ovat seurausta planeetan mannerlaattojen liikkeistä. Suurin Yhdysvalloissa mitattu maanjäristys oli vuonna 2016 Alaskassa, ja sen voimakkuus oli 9,2 Richterin asteikolla; suurin maailmanlaajuinen maanjäristys mitattiin vuonna 1960 Chilessä, ja sen voimakkuus oli 9,5 Richterin asteikolla.
• Maailman kuumin mitattu lämpötilapaikka on El Aziziassa, Libyassa, ja sen lämpötila on noussut 136 asteeseen F/57.8 astetta C vuonna 1922.
• Kylmin lämpötilapaikka on Etelämantereella, jossa lämpötila oli -100 astetta F/-73 astetta

Pop-kulttuuri:

Kotiplaneettamme luontoa on käsitelty monissa kirjoissa, elokuvissa ja televisio-ohjelmissa.

Tuttu elokuva (ja sen jatko-osat) ”Apinoiden planeetta” sijoittuu tulevaisuuteen, jossa astronauttimme huomaavat, että älykkäät apinat ovat vallanneet maailman ja alkukantaiset eläimet ovat ihmisiä.

Pitkään jatkuneessa televisiosarjassa ja sen uusintaversiossa ”Battlestar Galactica” on mukana joukko, joka käy sotaa pitkälle kehittyneitä cylon-robotteja vastaan etsiessään kauan kadoksissa ollutta Maan siirtokuntaa.

Monissa tarinoissa kirjailijat ovat jättäneet Maan tuhoutuneeksi tai hylätyksi. Televisiosarja ”Firefly” ja kirja- ja elokuvasovitus ”The Hitchhiker’s Guide to the Galaxy” ovat kaksi tällaista tarinaa. Animaatioelokuvassa ”Titan A.E.” Maa tuhoutuu muukalaislajin toimesta, mutta hyvin sijoitettu planeetanrakentaja luo sen jälkeen planeetan ja kaikki sillä elävät lajit uudelleen.

Maa on jäänyt tukikohdaksi muillekin avaruusmatkailutarinoille, kuten ikoniselle ”Star Trek”-sarjalle. Alun perin Gene Roddenberryn luoma Star Trek käyttää Maata Planeettojen Liiton johtavana jäsenenä ja monissa avaruusaluksissa, jotka lähtevät tutkimaan galakseja ja niiden ulkopuolelle.

https://solarsystem.nasa.gov/planets/earth/overview/

https://www.livescience.com/19102-amazing-facts-earth.html