Dies irae

Dies irae, (latinaksi: ”Vihan päivä”), viimeistä tuomiota käsittelevän latinankielisen hymnin alkusanat, jotka on liitetty Celanon Tuomiokirkon Tuomakselle (k. n. 1256) ja jotka kuuluivat aikoinaan vainajien vihkitoimitukseen ja requiem-messuun.

Dies irae
Quick Facts
aiheeseen liittyvät aiheet

  • Hymni
  • Viimeinen tuomio
  • .

  • Requiem mess

Celanon Tuomakselle omistettu virsi sisältää 18 riimitettyä säkeistöä (17 tertsiä, 1 nelisäe), joihin myöhempi, nimetön kirjoittaja lisäsi riimittömän parijonon, joka päättyy ”Aamen”.” Uskonnollisten teosten säveltäjät ovat 1500-luvulta lähtien käyttäneet vaikuttavaa sävelmää, johon virsi laulettiin, joko alkuperäisessä muodossaan tai moniäänisen sävellyksen pohjana. Wolfgang Amadeus Mozart ja Giuseppi Verdi kuuluivat niihin uskonnollisten teosten säveltäjiin, jotka kirjoittivat alkuperäistä musiikkia virren tekstiin.

Alkuperäisellä melodialla oli vahva vetovoima romantiikan aikana, ja sitä käytettiin, usein parodian muodossa tai viittaamaan yliluonnolliseen tai makaaberiin, monissa maallisissa sävellyksissä, joita tekivät muun muassa Hector Berlioz, Camille Saint-Saëns ja Ralph Vaughan Williams.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.