Dana Point Harbor Fishing Pier

Julkinen laituri – kalastuslupaa ei vaadita

Jos etsit paikkaa, jonne voit viedä lapset kalastamaan, tämä pieni laituri on hyvä paikka aloittaa. Laituri sijaitsee miellyttävässä ympäristössä Dana Harborissa, ja laiturin lähellä sijaitsee puisto ja matalan veden ranta nimeltä Baby Beach. Valitettavasti tuo ranta antaa fontin yhdelle vähemmän toivottavalle lempinimelle laiturille – Baby Beach Pier – mutta nimi antaa kuitenkin viitteitä rannan turvallisesta luonteesta siltä varalta, että haluat käydä siellä pienten lasten kanssa.

Kalastajat voivat kalastaa ylhäältä tai alhaalta kellukkeella

Turvallista siis niin kauan kuin jätät huomioimatta rannan vuotuisen listauksen, jonka mukaan ranta on yksi osavaltion saastuneimmista (bakteereilla). Piirikunta on kuitenkin sitoutunut etsimään ongelman syyt ja korjaamaan ne; ei ole ihan sellaista julkisuutta mitä lapsille tarkoitettu ranta kaipaa! He tarkistavat lintuja, veneitä ja sadevesiviemäreitä, joten toivottavasti ongelma poistuu. Mielenkiintoista on se, että ennen sataman rakentamista rannan paikka oli kivinen vuorovesiranta, jossa oli vain vähän hiekkaa. Rannan tekemiseksi tuotiin hiekkaa, ja uutta hiekkaa lisätään noin viiden vuoden välein.

Baby Beach sijaitsee laiturin puolella

Baby Beachin itäpuolella sijaitsee päävenesatama-alue sekä erilaisia kauppoja, ravintoloita ja ulkoiluun liittyviä yrityksiä. Itse laituri on viehättävä ja hyvin hoidettu, ja sitä käytetään paljon, kun otetaan huomioon sen pieni 150 jalan pituus. Vaikka kalastus on yleensä vain kohtalaista, se on toisinaan erinomaista.

Pilgrim

Kiinnostava nähtävyys vain lyhyen heittomatkan päässä laiturista on 130-jalkainen jäljennös priki Pilgrimistä, neliölaivasta, jolla Richard Henry Dana purjehti. Alkuperäinen laiva oli Danan koti poissa kotoa, kun hän vieraili alueella vuonna 1835; siitä tuli kuuluisa, kun hän julkaisi kirjan ”Kaksi vuotta ennen mastoa”. Nykyään sen kopio toimii opiskelijakierroksilla (ole siis varovainen, ettet lähetä lyijynielua luistamaan Pilgrimin kannelle).

Pilgrimin vieressä ja aivan sen vieressä sijaitsee Orange County Ocean Institute, joka on merestä kiinnostuneiden nähtävyys, jota ei kannata jättää väliin. Vieraile instituutissa, käy laivalla (sunnuntaisin), tee tauko pienelle lounaalle ja vie sitten lapset kalastamaan laiturille. Tehkää kaikkenne saadaksenne lapset pois televisiosta ja videopeleistä ja ottaaksenne samalla hengähdystauon elämän normaalista lenkkipolusta.

Loppuhuomautus: useaan otteeseen vuosien varrella tehdessäni laiturihyppelyretkiäni pitkin rannikkoa olen saapunut San Clementen laiturille ja havainnut, että pysäköintipaikan löytäminen on mahdoton tehtävä (erityisesti keskipäivällä kesäisin viikonloppuisin). Riippuen vuorokaudenajasta, yksi ratkaisu oli suunnata tälle laiturille ja kalastaa muutama tunti; myöhään iltapäivällä ihmiset olivat menossa kotiin ja pysäköinti oli mahdollista San Clementessä.

Katsoen Baby Beachilta kohti laituria ja Pilgrimiä

Ympäristö. Laituri sijaitsee Dana Cove Parkin alueella ulkosataman luoteiskulmassa. Vesi on melko matalaa, vuoroveden virtaus on lievä, pohja on pääasiassa hiekkaa, ja laiturin vasemmalla puolella näyttää olevan ruohoa lyhyen heiton sisällä. Valitettavasti betonipaaluilla on yleensä vain kohtalaista kaloja houkuttelevaa kasvustoa; tavallisesti niissä on jonkin verran simpukoita, mutta ei aina simpukoita.

Dana Harbor

Vauhdikkaana satamana moottoriveneiden ja purjeveneiden aiheuttama liikenne voi olla huomattavaa etenkin viikonloppupäivinä. Laiturin pohjoispuolella on myös pieni lastauslaituri, mikä tarkoittaa, että voit kalastaa alhaalla paalujen ympärillä. Laituri tarkoittaa kuitenkin myös sitä, että veneet voivat lastata ja purkaa ihmisiä, mikä voi tehdä tilasta hieman ahtaan ja kalastuksesta hieman vaikeaa. Yksi tapa välttää veneitä on kalastaa aikaisin tai myöhään ja jättää keskipäivän aurinko lapsille. Itse rantaviiva on kivien peittämä, joten kallioilla viihtyviä lajeja esiintyy, mutta yleisesti ottaen toiminta on hidasta.

Kala- ja kalastusvinkkejä. Yleisimmät lajit täällä ovat tyypillisiä lahden kaloja: topsmelt, jackmelt, shinerperch, silakka (queenfish), tom turska (white croaker), yellowfin croaker, spotfin croaker, sargo, opaleye, black seaperch (musta meriahven), white seaperch (valkoinen meriahven), rubberlip seaperch (kumilipsi meriahven), pileperch (pileperch), small kelp bass (pieni kelpahven), sand bass (hiekkakalamppu), spotted sand bass (täplikäs hiekkakalamppu), California halibut (kalifornianpallakset), timanttipallaksen (timanttipallaksen), Pacific mackerel (tyynenmerenmakrilli), haita (sharks) ja rauskuja (rays). Kuten tavallista, useimmat hait ja rauskut pyydetään yöllä. Yöaikaan saattaa myös mustekala tarttua syöttiisi tai satunnaisesti muraali, kaikkien mustekalojen vannoutunut vihollinen.

Keltaevätkatkarapu

Usein näet melko suuria kaloja hyppimässä matalissa vesissä lähellä viereistä rantaa. Useimmat näistä ovat mulletteja, joskus yli metrin pituisia; valitettavasti niitä on lähes mahdotonta saada koukkuun. Joskus näkee myös neulakaloja uiskentelemassa lähellä pintaa, ja kuten mulletitkin; niitä on todella vaikea saada koukkuun. Harvinaisia laiturilta pyydettyjä kaloja ovat olleet muun muassa luukalat ja melkoinen määrä keltaisia käärmeankeriaita.

En ole varma, onko laiturilla ”parasta” paikkaa, olen saanut kaloja heittämällä pois laiturilta, kalastamalla alhaalla paalujen luona ja kalastamalla laiturin ja Pilgrimin välisessä kanavassa. Jokaisesta paikasta on saatu kalaa, vaikkakin yleensä vain vähäisellä menestyksellä. Eri paikat tuottavat kuitenkin erilaista kalaa.

Hiekkasärkikalat

Laiturin vasemmalta puolelta lähtevät tasangot tuottavat pääasiassa sekoitusta tavallisista lahden lajeista – ahvenia, krokotiilejä, sarkoja ja ahvenia. Valkoiset ahvenet ja mustat ahvenet lankeavat korkealle/matalalle takilalle, joka on syötetty verimadoilla, tuoreilla simpukoilla tai pienillä markkinakatkaravun paloilla 6-4-kokoiseen koukkuun; jos sinulla on eläviä haamukatkarapuja, käytä 4-kokoista Kahle-koukkua. Sama koskee aluetta, takilointia ja syöttiä keltasimpukoille, täpläsimpukoille ja ahvenille, vaikka koukut voivat olla hieman suurempia, kokoa 4-2. Muuten, jos sinulla on valinnanvaraa, osta/käytä pieniä haamukatkarapuja ahvenille, keskikokoisia haamukatkarapuja krokotiileille ja keskikokoisia/suuria haamukatkarapuja ahvenille. Jos haet ahvenia, käytä mielellään leikattuja anjoviksia ja makrilli- tai kalmarisuikaleita. Vaikka suurin osa ahvenista on melko pieniä, syyskuussa 2008 saatiin neljä ja puoli kiloa painava calico (kelp) -ahven, joka on hyvän kokoinen ahven laiturille tai veneeseen. Bloodworms (tai lugworms) bobberin alla tuottaa joskus isoja jackmelttejä, jotka voivat yllättää sinut taistelullaan. Muita kaloja, jotka voivat yllättää sinut näillä virityksillä ja syötteillä, ovat timanttikampela ja kiinankatkarapu (black croaker). Oletan, että 18-metrinen valkohai voisi jopa yllättää sinut. 18-jalkainen valkohai yllättäisi varmasti minutkin!

Koska vesi on lähellä (vielä lähempänä, jos seisoo pienellä laiturilla), se on hyvä paikka kokeilla tekovieheitä ahvenen kalastukseen. Kokeile pehmeitä muoveja kuten 3-4 tuuman Big Hammers, Fish Traps, Scampis, Scroungers tai Berkeley Power Sand Worms. Yksi vinkki on käyttää makean veden jigipäitä uintisyöttien kanssa; niissä on pienempi koukun halkaisija ja ne ovat terävämpiä. Yöllä kokeile Strike Litejä uintisyötin kanssa ahvenille, minulle on kerrottu, että se voi auttaa.

Hieno barred sand bass

Jos olet onnekas, keinotekoiset vieheet saattavat houkutella myös ruijanpallasta. Useimmat kalastajat käyttävät elävää syöttiä (pientä smelttiä, queenfishiä tai shinerperchiä) Carolina-koukussa hammasmäisiä flatteja varten, mutta vieheet voivat usein olla yhtä tuottavia. Vaikka laituri ei olekaan tunnettu ruijanpallakoiden suosikkikohde, saaliita saadaan riittävästi, jotta se pysyy mielenkiintoisena. Itse asiassa laiturilta on saatu vahvistamaton saalis 40-kiloisesta ruijanpallaksesta.

Laiturin oikealla puolella on kapeampi vesialue – laiturin ja Pilgrimin välinen kanava, mutta se on usein ollut tuottava minulle. Olen saanut tältä alueelta useita hienoja krokotiileja, mukaan lukien pari mustaa krokotiiliä (China croaker), ja nähnyt useita halibutteja laskeutuvan täältä. Tykkään heittää lähelle laivaa tuntien, että jotkut kalat roikkuvat veneen varjossa, mutta älä tee näin, ellet todella osaa heittää. Kyseiseltä alueelta on saatu myös hienoja ahvenia.

Spotfin croaker pyydetty laiturin ja Pilgrimin välisestä kanavasta

Suoraan laiturin päädystä lähtevältä alueelta saa näitä lajeja, mutta se vaikuttaa myös jonkin verran paremmalta hai- ja rauskulajeille, erityisesti öisin. Verimakrillit ja kalmarit houkuttelevat harmaita sileähaita ja leopardihaita, kun taas lepakkorauskut näyttävät suosivan kalmareita. Isot lapahait (kitarahait) tarttuvat monenlaisiin syötteihin, mutta pitävät usein elävästä smeltistä tai pienestä kuningatarkalasta; pienet piikkirauskut ja pyöreät rauskut purevat melkein mihin tahansa syöttiin. Jos kalastat isoja lepakkorauskuja (isot ovat aina naaraita), tule valmistautuneena: täällä on pyydetty useita yli 100-kiloisia lepakkorauskuja, ja sinulla on oltava keino tuoda ne laiturille. Toivottavasti vapautat ne, joten sinulla on myös oltava keino vapauttaa ne mahdollisimman vähin traumoin.

Kolme muuta lajia ovat yleisimpiä yöllä. Kalifornian barrakudat, enimmäkseen sub-legal-kokoiset kalat näkyvät usein yöllä ja osuvat eläviin syötteihin tai yleisemmin lusikoihin, kuten Kastmastersiin ja Krocodilesiin. Toinen yöllinen vierailija, jota harvoin näkee päivällä, on väärin nimetty sculpin (itse asiassa kalifornialainen skorpionikala); ne suosivat kalmarikaistaletta korkealla/matalalla takilalla. Viimeisimpänä mutta ei vähäisimpänä mainittakoon räikeät keltaiset käärmeankeriaat, joiden pyynnistä on raportoitu vuosina 2002, 2006, 2007 ja 2010, joten niitä ei voi enää kutsua harvinaisiksi; harvinaisiksi kyllä, harvinaisiksi ei.

Keltainen käärmeankerias – 2006

Keltainen käärmeankerias – 2007

Vaikkei laiturissa olekaan pelagisia kaloja, laiturissa tavataan silloin tällöin hyviä saaliita Tyynenmeren makrillia, sardiineja ja joinakin vuosina jopa bonitoja. Useimmat kalastajat kalastavat makrillia joko pienillä syöttisuikaleilla (makrillia tai kalmaria) split shotin alla, parilla 4-2-kokoisella koukulla, jotka on kiinnitetty makrillipalan kanssa korkealle tai matalalle, tai syötillä. Sardiineja pyydetään viehekalastuslaitteilla; bonitoja pyydetään tyypillisesti Cast-a-Bubblen perässä vedettävällä höyhenellä tai vieheillä, kuten MegaBaitsilla.

Kalasta laiturin alta ja laiturin ympäriltä pienempiä lajeja. Sabiki-tyyppinen viehekalastus antaa usein hyviä saaliita topsmeltistä, jackmeltistä, shinerperchistä, walleye surfperchistä tai queenfishistä. Toisinaan viehekalastukseen jää koukkuun myös alamittaisia calico bass (kelp bass) ja bay bass (spotted sand bass); muista palauttaa kaikki alle 14 tuuman laillisen koon olevat bassit.

Voit myös liittyä lasten joukkoon (sekä oppia heiltä). Eräänä päivänä päätin kalastaa alhaalla veneluiskalla yhdessä useiden nuorten kalastajien kanssa. Kalastin puolitoista tuntia käyttäen ultrakevyitä pyydyksiä, 8-kokoisia koukkuja ja tuoreita simpukoita syötiksi. Tuloksena oli mustaa ahventa, opaalisilmää, meriahventa, sargoa ja merimetsoa. Useita houkuttelevan isoja (mutta laittomia) garibaldeja ja isoja (mutta laillisia) kumilapsi- ja pileperch-ahvenia kierteli hitaasti paalujen ympärillä, mutta kaikki eivät halunneet purra. Tämä toiminta on parasta keskikesän ja syksyn välisenä aikana, jos/kun paalut ovat saaneet ympärilleen hyvän houkutinkasvuston. Kun paalut ovat paljaat, kalat ovat poissa.

Hiekkasimppu – 2010

Pari harvemmin pyydettyä kalaa näkee melko usein. Neulaskalat risteilevät veden yläosissa ja niitä luullaan yleensä barrakudaksi. Niitä on vaikea pyydystää, mutta kellukkeen alla kalastettu pieni smeltti voi tuottaa hyvin taistelevia pikkukaloja. Mullet ovat vaikeammin pyydettävissä, ja ne pyydetään yleisimmin pyydystämällä. Älä tee sitä, vaan kokeile syöttinä pieniä, kokoa 14 olevia koukkuja kasvillisuudella tai taikinapalloilla. Tee se urheilullisella tavalla – vaikkei se helppoa olekaan.

Viimeisenä on laiturin sisäänkäynnin kohdalla oleva pääosin rantakivikko. Se on oikeastaan kalastettavissa vain nousuveden aikaan, mutta olen onnistunut saamaan sieltä muutaman mustakurkkuahvenen sekä eräänä yönä söpön pienen villakurkkuahvenen.

Kummallisinta on jättiläiskalmarin pyynti näillä satamavesillä, mutta se on totta. Kuten alla olevassa sähköpostiviestissä tarkemmin kerrotaan, kun ne ovat alueella, ne eivät ole vastahakoisia tarkistamaan vesiä.

The Pier Rats Speak – Somep osts to the Pier Fishing In California Message Board

Date: 5. heinäkuuta 1999; To: Laiturikalastus Kaliforniassa -viestipalstalle; From: Pier Fishing in California Message Board; From: Dana Pointin satamalaituri

Kalastin laiturin paalujen ympärillä tunnin ajan 29. päivä. Käytin kevyttä takilaa, jolla sain 3 opaalisilmää ja 2 hiekkabassia. Läheisen rannan matalassa vedessä hyppäsi isoja merikrotteja.

Päiväys: Päiväys: 5. kesäkuuta 2000; To: PFIC Message Board; From: Squidder; Aihe: Dana Point Harbor Pier

Asuttuani Orange Countyssa vuodesta 1978 kokeilin vihdoin Dana Pointin satamalaituria kaksi viikonloppua sitten. Ensimmäinen reissuni palkitsi minut pienellä calicolla. Eräs naiskalastaja sai koukkuunsa kaksi erittäin suurta täpläevätkroakeria, jotka kumpikin painoivat noin 3 – 4 paunaa. Olin vaikuttunut näiden täpläahventen koosta. Kävin viime lauantai-iltana kello 20.00-23.00 ja sain maihin yhden rausku-, yhden banjo- ja yhden härkätaimen. Useita muitakin banjoja saatiin maihin, samoin kuin joitakin pieniä calicoja ja yksi lyhyehkö halli. Aion käydä säännöllisesti tällä laiturilla, koska toiminta on sen arvoista.

Date: 19. helmikuuta 2002 ; To: Ken Jones; From: John Coll; Subject: Dana Point Harbor Pier

Kalastus on ollut hidasta Dana Pointin laiturilla. Kalastin perjantai-iltana, lauantai-iltana ja sunnuntai-iltana (lauantaina ja sunnuntaina klo 20.00-8.30) ja sain vain yhden ruijanpallaksen. Paljon syöttikalaa, jota voi pyydystää tai laittaa verkkoon, mutta ei paljon toimintaa. Menetin lauantai-iltana jättimäisen kalan, joka käytti noin 8 tuuman pituista elävää särkikalaa. Se jäi kiinni johonkin, ja lopulta sain sen irti ja taistelin kalaa vastaan, kun siima vain herpaantui. Siiman on täytynyt katketa siitä kohdasta, jossa se oli hiertynyt koukusta, koska käytin 40 paunan koetta ja olin asettanut vetokytkimen. Se ei katkennut, se vain jotenkin hajosi. Paljon kuningatarkaloja, isoja merimetsoja, neulakaloja ja niitä hemmetin mulletteja, mutta mieluummin olisin saanut turpiini kuin pyydystänyt kuningatarkaloja koko yön. Kolme viikonloppua sitten lastauslaiturin vieressä oli valtava sardelliparvi. Ne olivat kaikki hyvin pieniä, mutta sain niitä verkkoon tuhansittain. Käytin niitä syötteinä, ja sain saaliiksi vain joukon kuningatarkaloja, hyvin pienen valkoisen meriahvenen ja mustekalan.

Toivottavasti kalastus vilkastuu täällä, koska käyn täällä joka viikonloppu. Maaliskuussa on yleensä hyvä ruijanpallaksen kalastus kaikkialla laiturin ympärillä ja erityisesti aivan laiturin alkupäässä matalassa vedessä Pilgrimin puolella. Kolme vuotta sitten sain täältä 40-tuumaisen kalan, ja vesi oli varmaan korkeintaan metrin syvyistä. Luulin, että minulla oli vain koukku, kunnes se lähti lentoon. Tarinan paras osa on se, että olin erään Tahitilta kotoisin olevan naisen kanssa, ja hän itse asiassa kiipesi kaiteen yli ja meni veteen ja paini tämän otuksen irti puolestani! 1 2 3

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.