Charon, kääpiöplaneetta Pluton suurin kuu. Sen löysivät kaukoputkella 22. kesäkuuta 1978 James W. Christy ja Robert S. Harrington Yhdysvaltain laivaston observatorion asemalla Flagstaffissa Arizonassa. Sen halkaisija – 1208 kilometriä – on hieman yli puolet Pluton halkaisijasta, ja sen massa on yli kymmenesosa Pluton massasta. Charon on niin suuri ja massiivinen suhteessa Plutoon, että jotkut tutkijat pitävät näitä kahta kappaletta mieluummin kaksoisjärjestelmänä. Kuu on saanut nimensä Charonin mukaan, joka oli kreikkalaisessa mytologiassa kuolleiden sielujen lautturi Haadeksen valtakuntaan (roomalaisen jumalan Pluton kreikkalainen vastine).
NASA/Johns Hopkinsin yliopiston Applied Physics Laboratory/Southwest Research Institute
Charon kiertää Plutoa 6,3873 maapallopäivän aikana ja kulkee ympyränmuotoista rataa, jonka säde on 19 640 km. Koska näiden kahden kappaleen välinen gravitaatio- eli vuorovuorovaikutus on synkronoinut Charonin kiertoaikajakson Pluton kiertoaikajakson kanssa, Charon on aina suunnattu kohti Pluton samaa pallonpuoliskoa. Lisäksi Charon osoittaa aina samaa pallonpuoliskoa Plutoon nähden, koska (monien muiden kuiden tavoin) sen kiertoaika on sama kuin sen kiertoaika. (Lisätietoja Charonista on taulukossa.)
| nimi | keskimääräinen etäisyys Pluton keskipisteestä (kiertosäde; km) | kiertoaika (sidereaalinen aika; Earth days) | Radan kallistus planeetan päiväntasaajasta (astetta) | Radan eksentrisyys | |
|---|---|---|---|---|---|
| Charon | 17,536 | 6.387 | 0 | 0.0022 | |
| Styx | 42,000 | 20.2 | |||
| Nix | 48,708 | 24.86 | 0.195 | 0.003 | |
| Kerberos | 59,000 | 32.1 | |||
| Hydra | 64,749 | 38.2 | 0.212 | 0.0051 | |
| nimi | pyörimisjakso (Maapäiviä)* | säde tai säteittäiset mitat (km) | massa (1020 kg) | keskimääräinen tiheys (g/cm3) | |
| *Synk. = synkroninen kierto; kierto- ja kiertoaika ovat samat. | |||||
| Charon | synk. | 604 | 15 | 1.63 | |
| Styx | 10-25 | ||||
| Nix | 44 | 0.0058 | |||
| Kerberos | 13-34 | ||||
| Hydra | 36 | 0.0032 | |||
NASA/Johns Hopkinsin yliopiston Applied Physics Laboratory/Southwest Research Institute
Encyclopædia Britannica, Inc.Katso kaikki tämän artikkelin videot
Varten New Horizons -avaruusaluksen ohilentoa vuonna 2015, kaikki tieto tästä kaukaisesta järjestelmästä oli peräisin Maasta tehdyistä havainnoista. Charonista heijastuneen valon spektrianalyysi paljastaa, että sen pintaa peittää pääasiassa vesijää, mikä on jyrkkä vastakohta Pluton jäätyneelle metaanille. Charonin suhteellisen alhainen heijastuskyky (keskimääräinen albedo noin 0,35) viittaa siihen, että siellä on oltava myös muita, tummempia materiaaleja, kuten komeetan pölyä. 1990-luvulta lähtien Plutoa ja Charonia on alettu pitää Kuiperin vyön jättiläisjäseninä, joka on Neptunuksen radan takana oleva jäisten komeettakappaleiden rengas.
Charon oli Pluton ainoa tunnettu kuu vuoteen 2005 asti, jolloin Hubble-avaruusteleskooppia käyttäneet tähtitieteilijät löysivät kaksi verrattain pientä kohdetta, jotka pyörivät Pluton ympärillä Charonin radan ulkopuolella.
HST Pluto Companion Search/ESA/NASA