Keskimääräistä heikomman ÄO:n omaavien nuorten koulutus- ja ammatillista urakehitystä tutkittiin vuonna 1955 syntyneistä ruotsalaisista nuorista koostuvassa otoksessa (N = 1326), jota seurattiin varhaisnuoruudesta keski-ikään. Keskimääräisen älykkyysosamäärän omaaviin nuoriin verrattuna alle keskimääräisen älykkyysosamäärän omaavien nuorten koulutustaso ja ammattiasema olivat yleensä huomattavasti alhaisemmat. Näin oli erityisesti alhaisimman älykkyysosamäärän ryhmään kuuluvien naisten kohdalla. Vanhempien sosioekonomisen aseman ja koulutustason, tulojen tai ammattiaseman välillä ei havaittu merkitseviä yhteyksiä keski-iässä nuorilla, joiden ÄO oli alhainen (alin 20 %). Kun koulutus- tai ammattiuralla menestyneitä verrattiin muihin useiden pätevyystekijöiden osalta, omat koulutuspyrkimykset nousivat esiin tekijänä, joka erosi eniten kussakin ÄO-ryhmässä menestyneiden ja menestymättömien välillä. Erot olivat suurimmat alhaisen älykkyysosamäärän omaavilla (efektikoko 0,4-1,6). Nämä havainnot olivat yhdenmukaisia moninkertaisten regressioanalyysien tulosten kanssa, jotka esimerkiksi osoittivat, että alhaisen ÄO:n ryhmässä ja sekoittavien tekijöiden kontrolloinnin jälkeen ainoa merkittävä uratulosten ennustaja oli koulutuspyrkimykset.
Arquidia Mantina
Artigos
Arquidia Mantina
Artigos