Carbohydrates in Cell Surfaces1

Solupintojen hiilihydraattikomponentit esiintyvät rakenteissa, jotka ovat vapaita reagoimaan solun ulkoisen ympäristön aineiden kanssa, kuten antigeenireaktioissa, joissa ne ovat mukana. Hiilihydraatit soveltuvat hyvin stereospesifisten rakenteiden muodostamiseen. Ne ovat suhteellisen jäykkiä molekyylejä, joissa on paljon ryhmiä vetysidoksia ja lipofiilistä vuorovaikutusta varten. Molekyylin muoto ja reaktiivisten ryhmien sijainti voivat vaihdella huomattavasti riippuen mukana olevista sokereista, hydroksyyliasemasta, johon pelkistymätön sokeri on sitoutunut, ja glykosidisidoksen α- tai β-konfiguraatiosta. Glukoosi on harvoin glykoproteiinien tai glykolipidien sokerien uloimmassa rivissä. Tämä on sopusoinnussa tunnistuskohdehypoteesin kanssa, koska vapaa glukoosi elimistön nesteissä voisi muuten estää erityisten sitoutumis- tai reseptoripaikkojen tunnistamisen. Sialoglykoproteiinit ovat yleensä huonoja antigeenejä, ja glykoproteiineja vastaan suunnatut vasta-aineet kohdistuvat harvoin sialiinihappoihin, vaikka ne ovat glykoproteiinien ja glykolipidien terminaalisia sokereita.