Bruttokansantuote (BKT) on kaikkien maassa tiettynä ajanjaksona valmistettujen lopputuotteiden ja -palvelujen rahamääräinen markkina-arvo. BKT auttaa antamaan tilannekuvan maan taloudesta, ja se voidaan laskea käyttämällä menoja, tuotantoa tai tuloja.
Maailman bruttokansantuote
Maailman bruttokansantuote on kaikkien maailman maiden bruttokansantulojen yhteenlaskettu summa. Bruttokansantulo ottaa maan BKT:n, lisää tuonnin tulojen arvon ja vähentää viennin rahan arvon. Bruttokansantulon eli BKTL:n arvo eroaa BKT:stä, koska se heijastaa kotimaisen ja kansainvälisen kaupan vaikutusta.
Kun kaikkien maailman maiden BKTL:t lasketaan yhteen, tuonnin ja viennin arvo on tasapainossa. Maailmantalous koostuu 193 taloudesta, joista Yhdysvallat on suurin.
Maailman nimellinen bruttokansantuote vuonna 2017 oli Maailmanpankin arvioiden mukaan 80 683,79 miljardia dollaria. Vuonna 2018 maailman nimellinen BKT oli 84 835,46 miljardia dollaria vuonna 2018, ja sen ennustetaan olevan 88 081,13 miljardia dollaria vuonna 2019. Vuonna 2018 maailman BKT:n kasvuvauhti oli 3,6 %.
Nimellinen BKT vs. ostovoimapariteettipohjainen BKT
Voidaksemme vertailla BKT:tä eri puolilla maailmaa, valuutat on muunnettava niin, että ne ovat yhdenmukaisia kaikissa maissa. On olemassa kaksi yleistä valuuttamuunnosjärjestelmää: nimellinen ja ostovoimapariteetti. Näillä kahdella lähestymistavalla BKT:n estimointiin on omat vahvuutensa, ja niitä käytetään yleensä eri syistä.
Nimellinen BKT on käyttökelpoinen, kun BKT:tä verrataan laajassa mittakaavassa, joko maan tai alueen osalta tai kansainvälisesti. Alueen nimellinen BKT määritetään käyttäen ajantasaisia markkinahintoja ja se muuttuu inflaation mukaan. Kun alueen inflaatioaste sisällytetään BKT:n laskentaan, nimellinen BKT voi osoittaa, milloin hinnat nousevat taloudessa. Myös talouden hintojen nousuvauhti otetaan huomioon nimellisessä bruttokansantuotteessa.
Nimellisen bruttokansantuotteen suurin haittapuoli on se, että siinä ei oteta huomioon maan elintasoa, vaan siinä keskitytään vain talouskasvuun ja suorituskykyyn. Lisäksi nimellinen bruttokansantuote voi yleisesti ottaen vaihdella merkittävästi vuodesta toiseen riippuen valuuttakurssin vaihteluista.
PPP tarkoittaa ostovoimapariteettia. Ostovoimapariteettipohjaista BKT:tä käytetään mittaamaan sekä maan talouskasvua että elintasoa, mikä tekee siitä hyödyllisen välineen maailmanlaajuisissa vertailuissa. Ostovoimapariteettipohjaisessa lähestymistavassa käytetään valuuttakursseja yhden maan valuutan muuntamiseksi toiseksi valuutaksi. Tämän jälkeen verrataan samansuuruista rahamäärää käyttäen niiden tavaroiden ja palvelujen määrää, joita voidaan ostaa eri maissa. Ostovoimapariteettimenetelmässä voidaan esimerkiksi verrata auton hintaa Ranskassa auton hintaan Japanissa (sen jälkeen kun jenit on muunnettu valuuttakurssin avulla euroiksi tai päinvastoin), jotta voidaan analysoida BKT:n ja elinkustannusten eroja näiden maiden välillä. Ostovoimapariteettipohjainen bruttokansantuote pysyy suhteellisen vakaana vuodesta toiseen, eivätkä valuuttakurssin muutokset vaikuta siihen merkittävästi.
Ostovoimapohjaista bruttokansantuotetta voidaan moittia siitä, että siinä ei oteta huomioon eri maiden tavaroiden ja palvelujen välisiä laatueroja. Yleisesti ottaen se ei ole yhtä tarkka kuin nimellinen BKT ja perustuu usein arvioihin eikä laskelmiin. Sellaisenaan nimellistä BKT:tä käytetään tyypillisesti kansantalouksien koon mittaamiseen ja vertailuun.
Nimellisen BKT:n sijoittuminen maittain
Mitkä ovat maailman suurimmat taloudet? Kansainvälisen valuuttarahaston mukaan nämä ovat nimellisellä BKT:llä mitattuna maailman suurimmat maat:
Maailman suurimmat taloudet
Nimellisellä BKT:llä mitattuna maailman kolme suurinta taloutta ovat Yhdysvallat, Kiina ja Japani. Talouskasvuun ja vaurauteen vaikuttavat monet eri tekijät, nimittäin investoinnit työvoiman koulutukseen, tuotantotuotos (joka määräytyy fyysiseen pääomaan tehtyjen investointien perusteella), luonnonvarat ja yrittäjyys. Yhdysvaltojen, Kiinan ja Japanin talouksissa on kaikissa ainutlaatuinen yhdistelmä näitä tekijöitä, jotka ovat johtaneet talouskasvuun ajan mittaan, kuten jäljempänä esitetään.
Yhdysvallat
Yhdysvallat on ollut maailman suurin talous vuodesta 1871 lähtien. Yhdysvaltojen nimellinen BKT on 21,44 biljoonaa dollaria. Yhdysvaltain bruttokansantuote (ostovoimapariteetti) on myös 21,44 biljoonaa dollaria. Lisäksi Yhdysvallat on maailman toiseksi suurin luonnonvarojen arvioitu arvo. Vuonna 2016 Yhdysvaltojen luonnonvarojen arvoksi arvioitiin 45 biljoonaa dollaria.
Yhdysvaltojen voimakkaaseen talouteen vaikuttavat useat tekijät. Yhdysvallat tunnetaan maailmanlaajuisesti siitä, että se viljelee yhteiskuntaa, joka tukee ja kannustaa yrittäjyyttä, mikä edistää innovointia ja johtaa puolestaan talouskasvuun. Yhdysvaltojen kasvava väestö on auttanut monipuolistamaan työvoimaa. Yhdysvallat on myös yksi maailman johtavista teollisuusmaista, ja se on toiseksi suurin teollisuusmaa Kiinan jälkeen. Yhdysvaltain dollari on myös yleisimmin käytetty valuutta maailmanlaajuisissa liiketoimissa.
Kiina
Kiina on maailman toiseksi suurin talous, ja sen keskimääräinen kasvuvauhti on ollut 9,52 prosenttia vuosina 1989-2019. Kiina on toiseksi suurin talous nimellisellä BKT:llä mitattuna, 14,14 biljoonaa dollaria, ja suurin BKT:llä (ostovoimapariteetti) mitattuna, joka on 27,31 biljoonaa dollaria. Kiinalla on noin 23 biljoonan dollarin arvosta luonnonvaroja, joista 90 prosenttia on harvinaisia maametalleja ja hiiltä.
Kiinan vuoden 1978 talousuudistusohjelma oli suuri menestys ja johti keskimääräisen talouskasvun nousuun 6 prosentista yli 9 prosenttiin. Uudistusohjelmassa painotettiin yksityisten ja maaseudun yritysten perustamista, valtion hintasäännösten lieventämistä sekä investointeja työvoiman koulutukseen ja teollisuustuotantoon. Toinen Kiinan talouden kasvun liikkeelle paneva voima on työntekijöiden tehokkuus.
Japani
Japanilla on maailman kolmanneksi suurin talous 5,15 biljoonan dollarin bruttokansantuotteella. Japanin BKT (ostovoimapariteetti) on 5,75 biljoonaa dollaria. Japanin talous on markkinavetoinen, joten yritykset, tuotanto ja hinnat muuttuvat kuluttajien kysynnän, ei hallituksen toimien mukaan. Vaikka vuoden 2008 finanssikriisi iski Japanin talouteen ja on sittemmin hidastanut sen kasvua, vuoden 2020 olympialaisten odotetaan antavan sille vauhtia.
Japanin talouden vahvuus tulee sen elektroniikkateollisuudesta, joka on maailman suurin, ja sen autoteollisuudesta, joka on maailman kolmanneksi suurin. Tulevaisuudessa Japanin taloudella on edessään suuria haasteita, kuten vähenevä väestö ja jatkuvasti kasvava velka, joka vuonna 2017 on 236 prosenttia sen BKT:sta.
Saksa
Saksan talous on maailman neljänneksi suurin 4,0 biljoonan dollarin BKT:llä. Saksan bruttokansantuote (ostovoimapariteetti) on 4,44 biljoonaa dollaria ja bruttokansantuote asukasta kohden 46 560 dollaria, joka on 18. korkein maailmassa. Saksan pitkälle kehittynyt sosiaalinen markkinatalous on Euroopan suurin ja vahvin talous, ja sillä on yksi ammattitaitoisimmista työvoimoista. Kansainvälisen valuuttarahaston mukaan Saksan osuus euroalueen taloudesta on 28 prosenttia.
Saksan tärkeimmät teollisuudenalat ovat autonvalmistus, koneet, kodinkoneet ja kemikaalit. Koska Saksa on riippuvainen pääomahyödykkeiden viennistä, sen talous koki merkittävän takaiskun vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen. Saksan talous on tällä hetkellä keskellä neljättä teollista vallankumousta, joka johtuu internetistä ja digitaalisesta aikakaudesta. Teollisuus 4.0 on termi, jota käytetään tästä muutoksesta, joka kattaa ratkaisut, prosessit ja teknologiat ja kuvaa tietotekniikan käyttöä ja korkeaa järjestelmien verkottumisen astetta tehtaissa.
Intia
Intian talous on maailman viidenneksi suurin 2,94 biljoonan dollarin bruttokansantuotteella, ja se ohittaa vuonna 2019 Ison-Britannian ja Ranskan nousten viidenneksi. Intian bruttokansantuote (ostovoimapariteetti) on 10,51 biljoonaa dollaria, mikä ylittää Japanin ja Saksan BKT:n. Intian suuren väkiluvun vuoksi Intian BKT asukasta kohden on 2170 dollaria (vertailun vuoksi USA:n BKT on 62 794 dollaria). Intian BKT:n reaalikasvun odotetaan kuitenkin heikkenevän kolmatta vuotta peräkkäin 7,5 prosentista 5 prosenttiin.
Intia on kehittymässä avoimeksi markkinataloudeksi aiemmasta autarkisesta politiikasta. Intian talouden vapauttaminen alkoi 1990-luvun alussa, ja siihen kuului teollisuuden sääntelyn purkaminen, ulkomaankaupan ja investointien valvonnan vähentäminen sekä valtionyhtiöiden yksityistäminen. Nämä toimenpiteet ovat auttaneet Intiaa nopeuttamaan talouskasvua. Intian palvelusektori on maailman nopeimmin kasvava sektori, jonka osuus taloudesta on 60 prosenttia ja työllisyydestä 28 prosenttia. Teollisuus ja maatalous ovat kaksi muuta merkittävää talouden sektoria.
Yhdistynyt kuningaskunta
Yhdistynyt kuningaskunta, jonka BKT on 2,83 biljoonaa dollaria, on maailman kuudenneksi suurin talous. BKT:n ostovoimapariteetilla mitattuna Yhdistynyt kuningaskunta on yhdeksännellä sijalla BKT:n (ostovoimapariteetti) ollessa Yhdistynyt kuningaskunta on 23. sijalla BKT:n osalta asukasta kohden, joka on 42 558 dollaria. Yhdistyneen kuningaskunnan odotetaan putoavan seitsemänneksi suurimmaksi taloudeksi vuoteen 2023 mennessä BKT:n ollessa 3,27 biljoonaa dollaria. Vuonna 2016 Yhdistynyt kuningaskunta oli maailman kymmenenneksi suurin tavaraviejä, joka vei tavaroita 160 maahan maailmanlaajuisesti. Yhdistynyt kuningaskunta oli 1700-luvulla ensimmäinen maa, joka teollistui.
Palvelusektori hallitsee Ison-Britannian taloutta, ja sen osuus bruttokansantuotteesta on noin 80 prosenttia, erityisesti rahoituspalveluala. Lontoo on maailman toiseksi suurin rahoituskeskus. Teollisuus ja maatalous ovat Yhdistyneen kuningaskunnan toiseksi ja kolmanneksi suurimmat alat. Britannian ilmailu- ja avaruusteollisuus on maailman toiseksi suurin ja lääketeollisuus kymmenenneksi suurin.
Ranska
Ranska on Euroopan kolmanneksi suurin talous (Saksan ja Yhdistyneen kuningaskunnan jälkeen) ja maailman seitsemänneksi suurin talous. Ranskan nimellinen BKT on 2,71 biljoonaa dollaria. Ranskan bruttokansantuote henkeä kohti on 42 877,56 dollaria, joka on maailman 19. korkein, ja bruttokansantuote (ostovoimapariteetti) on 2,96 biljoonaa dollaria. Maailmanpankin mukaan Ranskassa on valitettavasti ollut viime vuosina korkea työttömyysaste: vuosina 2014, 2015 ja 2016 työttömyysaste oli 10 prosenttia, ja se laski 9,681 prosenttiin vuonna 2017.
Ranskan talous on monipuolinen vapaaseen markkinatalouteen suuntautunut talous. Kemianteollisuus on Ranskalle keskeinen ala, samoin kuin maatalous ja matkailu. Ranskan osuus Euroopan unionin maatalousmaasta on noin kolmannes, ja se on maailman kuudenneksi suurin maataloustuottaja ja toiseksi suurin maataloustuotteiden viejä Yhdysvaltojen jälkeen. Ranska on maailman suosituin matkailukohde. Lisäksi Ranska on Fortune Global 500 -listalla viidennellä sijalla Yhdysvaltojen, Kiinan, Japanin ja Saksan jälkeen, ja siellä on 28 yritystä 500 suurimmasta yrityksestä.
Italia
Italia on 1,99 biljoonan dollarin nimellisellä BKT:llä maailman kahdeksanneksi suurin talous. Bruttokansantuotteena (ostovoimapariteetti) mitattuna Italian talouden arvo on 2,40 biljoonaa dollaria ja bruttokansantuote asukasta kohden 34 260,34 dollaria. Italian talouden odotetaan kasvavan 2,26 biljoonaan dollariin vuoteen 2023 mennessä. Valitettavasti Italian työttömyysaste on suhteellisen korkea, 9,7 prosenttia, ja velka on 132 prosenttia suhteessa BKT:hen.
Italian vienti auttaa onneksi elvyttämään taloutta. Italia on maailman kahdeksanneksi suurin viejä, ja se käy 59 prosenttia kaupastaan muiden Euroopan unionin maiden kanssa. Ennen toista maailmansotaa Italia oli lähinnä maataloustalous ja on nyt muuttunut yhdeksi maailman kehittyneimmistä valtioista. Italia on Euroopan unionin toiseksi suurin viejä Saksan jälkeen, ja sillä on merkittävä kauppataseen ylijäämä koneiden, ajoneuvojen, elintarvikkeiden, vaatteiden, ylellisyystavaroiden ja muiden tuotteiden viennistä.
Brasilia
Brasilian talous on maailman yhdeksänneksi suurin ja Latinalaisen Amerikan suurin nimellisellä BKT:llä, joka on 1,85 biljoonaa dollaria. Brasilia on myös Latinalaisen Amerikan suurin ja väkirikkain valtio. Brasilialla on maailman 73. korkein bruttokansantuote henkeä kohti, 8 967 dollaria, ja bruttokansantuote (ostovoimapariteetti) on 2,40 biljoonaa dollaria. Maalla on arviolta 21,8 biljoonan dollarin arvosta luonnonvaroja, joihin sisältyy valtavia määriä puuta, uraania, kultaa ja rautaa.
Brasilia on kehittyvä vapaa markkinatalous. Vuosina 2000-2012 Brasilia oli yksi maailman nopeimmin kasvavista suurista talouksista. Brasilia on kuitenkin yksi maailman epätasa-arvoisimmista talouksista. Vuonna 2017 talouskriisi, korruptio ja julkisen politiikan puute lisäsivät köyhyyttä ja monet jäivät kodittomiksi. Pelkästään kuusi brasilialaista miljardööriä on rikkaampia kuin yli 100 miljoonaa köyhintä brasilialaista.
Kanada
Kanada on maailman kymmenenneksi suurin talous 1,73 biljoonan dollarin nimellisellä bruttokansantuotteella. Kanadan bruttokansantuote henkeä kohti on 46 260,71 dollaria ja sijoittuu maailmanlaajuisesti 20. sijalle, kun taas Kanadan bruttokansantuote (ostovoimapariteetti) on 1,84 biljoonaa dollaria ja sijoittuu maailmanlaajuisesti 17. sijalle. Kanadan BKT:n odotetaan nousevan 2,13 biljoonaan dollariin vuoteen 2023 mennessä.
Kanadalla on neljänneksi korkein luonnonvarojen arvioitu arvo, 33,2 biljoonaa dollaria. Kanadaa pidetään energiasuurvaltana sen runsaiden luonnonvarojen, kuten öljyn ja maakaasun, vuoksi. Corruption Perceptions Indexin mukaan Kanada on yksi maailman vähiten korruptoituneista maista ja yksi maailman kymmenestä eniten kauppaa käyvästä maasta. Kanada sijoittuu taloudellisen vapauden indeksissä Yhdysvaltojen yläpuolelle, ja sen tuloerot ovat suhteellisen pienet.
IMF:n tiedot IMF:n huhtikuun 2018 World Economic Outlook -tietokannasta.
YK:n tiedot heinäkuun 2018 World Development Indicators -tietokannasta.
BKT on triljoonina Yhdysvaltain dollareina.