Asteekkien kalenterikivi eli atsteekkien aurinkokivikalenteri on basaltista veistetty, halkaisijaltaan 3,6 metriä ja painaa noin 24 tonnia. Kivi sisältää kuvia, jotka edustavat atsteekkien mittaamia päiviä, kuukausia ja kosmisia syklejä, ja se valmistui 52 vuoden aikana vuosina 1427-1479 jKr. Se oli alun perin sijoitettu atsteekkien valtakunnan pääkaupungin Tenochtitlanin päätemppelin huipulle etelään päin pystysuoraan asentoon, ja se oli maalattu elinvoimaisella punaisella, sinisellä, keltaisella ja valkoisella.
Kun espanjalaiset valloittivat Tenochtitlanin vuonna 1521, he hautasivat kiven ja rakensivat paikalle Meksiko Cityn katedraalin. Kivi oli kadoksissa yli 250 vuotta, kunnes se kaivettiin joulukuussa 1790 vahingossa esiin katedraalin korjaustöiden yhteydessä. Nykyään se sijaitsee Museo Nacional de Antropologia -museossa Mexico Cityssä.
”Kiven kuvasi ensimmäisen kerran meksikolainen tähtitieteilijä, antropologi ja kirjailija Antonio de León y Gama teoksessa Descripción histórica y cronológica de las dos piedras: que con ocasión del empedrado que se está formando en la plaza Principal de México, se hallaron en ella el año de 1790. Impr. de F. de Zúñiga y Ontiveros, 1792. ”Siinä Leon y Gama kuvaili, kuinka hän löysi vuonna 1790 Meksikon kaupungin pääaukiolta, Zócalosta, kaksi tärkeintä atsteekkien taideteosta: aurinkokiven ja atsteekkien jumalatar Coatlicuen patsaan. Leon y Gama sisällytti siihen myös suurimman osan tiedoistaan ja teorioistaan siitä, miten atsteekit mittasivat aikaa. Toisin kuin aiempien vuosisatojen kirjailijat, teos ylistää atsteekkien yhteiskuntaa ja heidän tieteellisiä ja taiteellisia saavutuksiaan 1700-luvun lopun kasvavan meksikolaisen nationalismin mukaisesti. Teoksen julkaisi Felipe de Zúñiga y Ontiveros, joka omisti tuolloin yhden Amerikan tärkeimmistä kirjapainoista. Kirjassa oli painotuotteiden lisäksi kolme taitettua käsikirjoitettua akvarellipiirrosta Kirjan julkaisemisen ansiosta Leon y Gamaa pidetään monien mielestä ensimmäisenä meksikolaisena arkeologina.” (Wikipedian artikkeli Antonio de León y Gamasta, viitattu 01-01-2010).