Anafaasille on ominaista kaksi erilaista liikettä. Ensimmäinen näistä, anafaasi A, siirtää kromosomit jakautuvan solun kumpaankin napaan (joita merkitsevät sentrosomit, joista mitoottiset mikrotubulukset syntyvät ja järjestäytyvät). Liike tähän syntyy pääasiassa kinetokorien ja kinetokorimikrotubuluksiksi kutsutun mikrotubulusten alaluokan vaikutuksesta.
Toisessa liikkeessä, anafaasi B:ssä, nämä navat erotetaan toisistaan. Liike tähän syntyy pääasiassa interpolaaristen mikrotubulusten ja astraalisten mikrotubulusten vaikutuksesta.
Anafaasi AEdit
Anafaasi A:ssa kromatideihin on havaittu vaikuttavan erilaisten voimien yhdistelmä, mutta ensisijainen voima kohdistuu keskitetysti. Mikrotubulukset kiinnittyvät kromosomien keskikohtaan (sentromeeri) proteiinikompleksien (kinetokorien) avulla. Kiinnittyneet mikrotubulukset depolymerisoituvat ja lyhenevät, mikä yhdessä moottoriproteiinien kanssa saa aikaan liikkeen, joka vetää kromosomeja kohti sentrosomeja, jotka sijaitsevat solun kummassakin navassa.
Anafaasi BEdit
Anafaasin toista osaa ohjaavat omat erilliset mekanisminsa. Voima syntyy useista eri toimista. Interpolaariset mikrotubulukset alkavat jokaisesta sentrosomista ja yhtyvät jakautuvan solun ekvaattorissa. Ne työntävät toisiaan vasten, jolloin kukin sentrosomi siirtyy kauemmas toisistaan. Samaan aikaan astraaliset mikrotubulukset alkavat kustakin sentrosomista ja liittyvät solukalvoon. Näin ne voivat vetää kutakin sentrosomia lähemmäs solukalvoa. Näiden mikrotubulusten luoma liike syntyy mikrotubulusten kasvun tai kutistumisen ja motoristen proteiinien, kuten dyneiinien tai kinesiinien, yhdistelmällä.