| MOLEKYYLIT, JOTKA RAKENTAVAT JA SAAVAT SINUT NUKAHTAMAAN |
|
Kun jokainen päivä lähestyy loppuaan, tunnet tarvetta maata ja mennä nukkumaan. Unen alkaminen, joka käyttäytymisen näkökulmasta vaikuttaa niin yksinkertaiselta ilmiöltä, on itse asiassa varsin monimutkainen molekyylien näkökulmasta.
Ranskalainen psykologi Henri Piéron esitti 1900-luvun alussa hypoteesin, jonka mukaan pitkittynyt valveillaolo aiheuttaa ”unimyrkyn” kertymisen, joka myöhemmin hajoaa unen aikana. Hypoteesinsa testaamiseksi Piéron ulkoilutti koiria yöllä Pariisissa estääkseen niitä nukkumasta. Sitten hän ruiskutti niiden aivo-selkäydinnestettä toisten koirien aivoihin. Hän havaitsi, että nämä toiset koirat nukkuivat sen jälkeen tavallista pidempään ja syvemmin.
Me tiedämme nyt, että Piéronin hypoteesin mukaiset ”hypnogeeniset” (unta aiheuttavat) aineet ovat todellakin olemassa. Osa niistä on pieniä proteiinimolekyylejä, joita aivorakenteet, kuten hypotalamus, tuottavat ja jotka estävät valvejärjestelmän neuroneja.
Mutta nämä proteiinit eivät ole ainoita hypnogeenisiä molekyylejä. Serotoniinin kertyminen tiettyihin aivojen osiin valveillaoloaikana myötävaikuttaa myös unen alkamiseen. Serotoniinitaso tietyillä aivoalueilla vaikuttaa myös mielialaan. Siksi jotkut ongelmat, kuten masennus ja ahdistuneisuus, johtavat usein unihäiriöihin. Ihmisillä, joilla on alhainen serotoniinitaso, on myös taipumus viettää yön aikana vähemmän aikaa palauttavassa ei-REM-unessa.
| Serotoniinilla on myös tärkeä rooli unessa, koska elimistö käyttää sitä melatoniinin syntetisointiin. Melatoniinia tuotetaan yöllä, ja sillä on perustavanlaatuinen rooli kehon biologisen kellon säätelyssä. Itse asiassa melatoniini säätelee koko uni-valve-sykliä, kun taas serotoniini osallistuu erityisemmin heräämiseen, unen käynnistämiseen ja REM-uneen. |
 Diagrammi melatoniinimolekyylistä (Atomit: vaaleansininen = hiili, tummansininen = typpi, punainen = happi, valkoinen = vety) |
Nukkuminen laukaistaan siis kahdella toisiinsa liittyvällä prosessilla: hypnogeenisten aineiden tuotanto ja kertyminen elimistöön hereillä ollessamme sekä elimistön biologiseen kelloon liittyvien aineiden, kuten melatoniinin, sykliset vaihtelut.
Hypnogeenisistä aineista, joita kertyy hereillä ollessamme, adenosiini, on ollut paljon keskustelun kohteena 1990-luvun puolivälistä lähtien.
Hypnogeenisistä aineista, joita kertyy hereillä ollessamme, adenosiini on ollut paljon keskustelun kohteena 1990-luvun puolivälistä lähtien.