Aerobiset saostuskaivot: Miten ne toimivat, miten niitä huolletaan ja paljonko ne maksavat?
Aerobiset saostuskaivot Puhutaan niistä: Miten aerobinen saostuskaivo toimii? Miten aerobista saostuskaivoa huolletaan? Ja kuinka paljon aerobinen saostuskaivojärjestelmä maksaa?
”Joten… minkälainen saostuskaivojärjestelmä sinulla on, tai mitä tarvitsisit, jos olisit rakentamassa uutta taloa tai remontoimassa?
Ei, se ei ole juuri sellainen kysymys, joka saisi keskustelun kuohumaan vesijäähdyttimen ympärillä. Se on kuitenkin tärkeä kysymys, koska kaikki saostuskaivojärjestelmätyypit eivät ole samanarvoisia, ja tietyissä paikoissa ja tilanteissa jotkin toimivat paremmin kuin toiset.
Miten aerobinen saostuskaivo toimii?
On olemassa tavanomaisia saostuskaivojärjestelmiä ja sitten on monimutkaisempia aerobisia saostuskaivojärjestelmiä. Ero on sanalla sanoen: Happi. Kun tavanomainen saostusjärjestelmä käyttää ainoastaan saostussäiliötä kiintoaineiden, rasvojen ja rasvan erottamiseen, aerobinen käsittelyyksikkö (ATU) käyttää hapen infuusiota mädätykseen anaerobisen prosessin sijaan.
Kuten myös tavanomaisissa (tai tavanomaisissa) järjestelmissä, aerobinen saostusjärjestelmä käyttää luonnollisia prosesseja jäteveden käsittelyyn.
Aerobisen käsittelyyksikön (ATU, Aerobic Treatment Unit) sisällä hapekkaat bakteeriympäristöt työskentelevät jäteveden pilkkomiseksi ja hajottamiseksi.
Tämä käsittely tapahtuu vaiheittain:
- Edukäsittely – Tämä voi tarkoittaa sitä, että sakokaivosäiliö on porrastettu ATU-yksikön eteen, tai ATU-yksikössä voi olla laskeutumis- tai roskasäiliö osana yksikköä. Tämä esikäsittelyvaihe erottaa kiintoaineet jätevedestä.
- Aerointikammio – Pakotettu ilma sekoittuu jäteveden joukkoon joko ilmakompressorin tai puhaltimen avulla. Tämä vaihe tukee aerobista bakteerikasvua, joka auttaa jäteveden kiintoaineiden mädättämisessä.
- Desinfiointi – Tässä vaiheessa ATU:sta lähtevälle jätevedelle tehdään lisäkäsittely. Tämä voi tarkoittaa kloorin tai ultraviolettivalon käyttöä.
- Loppukäsittely Hävittäminen – ATU:sta lähtevä jätevesi johdetaan viemäriin, olipa kyseessä sitten hiekkasuodatin, imeytyskenttä tai haihdutuskenttä.
Miksi tarvitsemme aerobisen saostuskaivo- ja viemäröintijärjestelmän?
Tiedetäänpä, että haluaisit hankkia uskomattoman upean kiinteistön mökkiä varten, tietysti aivan järven rannalta. Sanotaan nyt, että tontin pinta-ala on melko pieni, mutta se sopii tarpeisiisi aivan hyvin siihen, mitä sinulla on mielessäsi.
Noh…tavanomainen septinen järjestelmä ei välttämättä toimi tämäntyyppiselle tontille, katsotaanpa miksi:
Vesistön läheisyydessä oleminen voi tarkoittaa sitä, että pohjaveden pinta on korkealla aivan pinnan alapuolella tai ainakin kausittain. Tämä merkitsisi sitä, että perinteinen painovoimainen järjestelmä toimisi heti epäkuntoon ja jätevesi alkaisi tulla takaisin.
Nyt jos otamme käyttöön aerobisen puhdistusyksikön, järjestelmästä lähtevä jätevesi on niin sanottua tyypin 2 jätevesiä. Tämä jätevesi käsitellään nyt korkeammassa asteessa… hapella… Kyllä, tiedätte sen, hapella!
Tämän ansiosta järjestelmäsuunnittelijat voivat keksiä hyvän ratkaisun kiinteistöllenne silloin, kun perinteinen painovoimainen saostuskaivojärjestelmä ei toimisi tai sitä ei sallittaisi standardiemme mukaisesti.
10 Aerobisen saostusjärjestelmän edut & Negatiiviset
Hyödyt
- Korkeampi jäteveden käsittelyn taso
- Käytettävissä huonoilla maaperätyypeillä
- Käytetään haastaviin tonttipaikkoihin ja rajoittavaan pinnanmuodostukseen
- Käytettävissä kiinteistörajoihin nähden rajoittuvissa takaiskuissa, avoimiin vesilähteisiin, pohjavesialueille
- Vaikuttaa ympäristöystävällisemmältä – käyttää pienempiä salaojakenttien pohjapinta-aloja
- Pidentää todistetusti salaojakenttien käyttöikää
- Vähentää huomattavasti salaojakenttien tukkeutumista
- Hyvä vesiensuojelun kannalta, monet osavaltiot sallivat kastelun
- Vähentää typpeä
- Vähentää alkukustannuksia pidentämällä järjestelmän kokonaissuorituskykyä ja pitkäikäisyyttä
Negatiiviset puolet
- Puhaltimen melu
- Hieman hajua, jos ei ole tuuletettu kunnolla
- Vetää enemmän tehoa
- Huolto ei ole vaihtoehto
- Korkeammat alkuasennuskustannukset
- Puutteellisesti huolletut järjestelmät voivat aiheuttaa likaantumista
- Liian suuri vesimäärä voi kuormittaa järjestelmää liikaa
- Kylmällä säällä voi olla haittavaikutuksia, on eristettävä.
Yksi… sanotaan, että sinulla on perinteinen järjestelmä
Tällaisessa järjestelmässä kiinteä jäte tulee saostussäiliöön ja laskeutuu pohjalle. Tämä muuttuu ajan myötä lietteeksi. Samaan aikaan nestemäinen jäte, joka päätyy saostussäiliöön, nousee ylöspäin.
Tulevat pikku kaverisi, anaerobiset mikrobit, jotka elävät säiliössäsi. Nämä pienet kaverit ryhtyvät töihin ja auttavat hajottamaan nestemäisen ja kiinteän jätteen prosessissa, joka tuottaa jätevettä. (Joissakin tapauksissa tämä jätevesi kulkee loppukäsittelysäiliön läpi).
Mutta kaiken kaikkiaan se on siinä – perinteisen saostussäiliön työ on juuri ja juuri tehty. Nyt tarvitsee vain ohjata jätevesi salaojakenttään, jonka olet valmistellut aiemmin ja hyvin varovaisesti. Sinun on pitänyt varmistaa, että maaperä on läpäisevää, että jätevesi ei kyllästä läheisiä pohjavedenottamoita ja että jäteveden imeytyminen maaperään ei esty tai poikkea rajoituksista, kuten kallioperästä.
Nyt sanotaan, että olet vaihtanut tavanomaisen järjestelmäsi aerobiseen järjestelmään.
Kuten mainittiin, aerobiset saostuskaivojärjestelmät eroavat tavanomaisista järjestelmistä, koska aerobinen käsittelyprosessi edellyttää ilman ruiskuttamista ja kierrättämistä käsittelysäiliön sisällä. Näin ollen aerobinen saostusjärjestelmä koostuu suuremmasta määrästä osia kuin tavanomainen järjestelmä, mukaan lukien sähkökomponentit ja ylimääräiset säiliöt. Järjestelmässäsi on erityisesti jätesäiliö (on yksi), aerobinen käsittelyyksikkö (punkki) ja pumppusäiliö (kyllä, siinä se on). Ilmakompressori syöttää käsittelyyksikköön ilmaa säiliössä olevien diffuusorien kautta, ja kierto alkaa.
Valmiina? Mennään. Kiinteä jäte ja nestemäinen jäte tulevat roskasäiliöön, jossa, kuten tavallisessa saostussäiliössä, jäte erottuu pohjassa olevaan kiinteään jätteeseen ja yläosassa olevaan nesteeseen. Ja juuri tähän, roskasäiliön sisälle, loppuvat uuden aerobisen saostuskaivojärjestelmän ja vanhan perinteisen järjestelmän yhtäläisyydet.
Jätevesi virtaa roskasäiliöstä aerobiseen käsittelyyksikköön. Täällä tapahtuu suurin osa käsittelystä (tai uudelleen sanottuna epävirallisen aerobisen saostuskaivojärjestelmän omistajalle: täällä tapahtuu hienoja juttuja). Vaikka aerobisia käsittelyyksiköitä on monenlaisia, niiden tehtävä on yksinkertainen: niissä on ilmastin, joka kierrättää happikuplia jäteveden läpi akvaarion pumpun tapaan. Tämä lisähappi tarjoaa vakaan ympäristön aerobisille mikrobeille.
Nyt, jos anaerobiset mikrobit olivat kavereitasi, aerobiset mikrobit ovat tovereitasi – sellaisia, jotka tulisivat apuun taistelussa, jos taistelu tosiaan olisi meneillään ja ne olisivat hieman… suurempia. Olet hyvin kiintynyt toveriisi, näihin aerobisiin mikrobeihin, koska ne hajottavat jäteveden paljon nopeammin ja tehokkaammin kuin vahvinkaan anaerobinen mikrobi pystyisi.
Kun toverisi ovat tehneet työnsä, nesteet virtaavat pumppusäiliöön. Jos käytät tippukastelua, pumppusäiliö voi alkaa päästää vettä heti. Jos annostelet vettä ruiskutuksena, suoritetaan loppukäsittely ennen veden pääsyä pumppusäiliöön(yleisesti tabletti- tai nestekloorauslaitteilla) tai yksittäiseen säiliöön juuri ennen pumppusäiliötä veden klooraus, jotta jäljellä olevat taudinaiheuttajat saadaan poistettua. Nyt ympäristölle turvallinen vesi kulkeutuu pumppusäiliöön, jossa pumppu ryhtyy työhön ja ohjaa veden ruiskutuspäihin nurmikon tai kasvillisuuden ympärille.
Loppuvaiheessa vesi imeytyy maaperään.
Aerobisen saostusjärjestelmän huolto: mitä siihen kuuluu?
Aerobiset saostusjärjestelmät ovat yksi monimutkaisimmista ja edistyksellisimmistä jätteiden käsittelyjärjestelmistä – ja nyt tiedämme, miten se toimii ja miten sitä verrataan perinteiseen saostusjärjestelmään. Mutta mitä aerobisen saostuskaivojärjestelmän ylläpitoon kuuluu?
Ensin on tärkeää tietää, miten järjestelmään päästään käsiksi, jotta voidaan tehdä asianmukaiset tarkastukset.
Järjestelmäsi kulkuaukot ovat yleensä kolmen metrin etäisyydellä talostasi, maanpinnan tasolla. Pääsyporttien kansien tulisi olla ruuvattu kiinni. Jos ne ovat halkeilleet tai värjäytyneet, se on hyvä merkki siitä, että ne on aika vaihtaa.
Kierrä ja avaa kannet varoen – septiset järjestelmät tuottavat rikkivetykaasua, joka voi olla haitallista hengitettynä. Varmista siis, että kaasun annetaan poistua ennen säiliön tarkistamista.
Useimmissa järjestelmissä on hälytysvalo, joka ilmoittaa ongelmasta.
Tarkkaile tätä, sillä ongelman löytäminen ja korjaaminen, kun se on vielä vähäinen, on ehdottomasti ihanteellisempaa kuin järjestelmän laiminlyöminen ja ongelman antaminen hautua niin kauan, että se vaurioittaa laitteita.
Lisää klooria säiliöösi.
Tämän voit tehdä helposti itse, kunhan olet tarkistanut tiettyyn järjestelmääsi liitetyssä käyttöoppaassa määritellyn käyttötiheyden ja -annokset. Älä käytä allasklooria, sillä se ei desinfioi jätevettä. Se kuitenkin tappaa ruohon tai kasvillisuuden.
Poista aerobisen saostuskaivojärjestelmän kansi, lisää suositeltu määrä saostuskaivoystävällistä klooria ja ruuvaa kansi takaisin paikalleen.
Pitäkää ruiskutuskenttiä silmällä.
Jälleen kerran kyse on pienten ongelmien huomaamisesta ennen kuin niistä tulee suuria. Suihkupäät, jotka ovat rikki tai jotka eivät suihkuta oikein, on vaihdettava kunnollisiin saostussuihkupäätteisiin. Älä käytä kastelusumuttimia, sillä ne eivät ole yhteensopivia septisen järjestelmän toiminnan kanssa.
Jos suihkupäät ovat jatkuvasti päällä, jos huomaat vesilätäköitä tai jos septisestä järjestelmästäsi tulee pahanhajuista hajua, saattaa olla aika kutsua huoltoasiantuntija.
Hyvä tapa pitää kirjaa koko aerobisesta septisestä järjestelmästäsi aina kulkuaukoista suihkupäätyihin asti on kartta järjestelmästä ja suihkukentästä. Tämä auttaa sinua paikallistamaan vialliset tai puuttuvat suihkupäät ja tekemään turvallisia päätöksiä, jos suunnittelet kodin kunnostusta tai laajennusta.
Pitäkää huoltokirjaa.
Mallin nimen, kapasiteetin, osavaltiossa myönnetyn toimiluvan ja päivämäärän, jolloin järjestelmäsi on asennettu, säilyttäminen auttaa sinua tunnistamaan, mikä järjestelmäsi on kyseessä, ja tunnistamaan järjestelmäkohtaiset huoltovaatimukset. Kaikkien järjestelmällesi tehtyjen huoltojen ja testien päivämäärien dokumentointi auttaa sinua pitämään kirjaa siitä, mitä milloin tapahtui. Tiedät esimerkiksi tarkasti mahdollisten korjausten tyypin ja päivämäärän, milloin klooria on lisättävä, vapaan kloorin jäännöspitoisuuden ja kirkkaustestien tulokset ja milloin roskasäiliö ja aerobinen käsittelyyksikkö on pumpattava.
Varmista, että vähintään kuuden kuukauden välein: pumppusäiliössä olevan jäteveden vapaan kloorin jäännös testataan ja kirjataan ylös; roskasäiliössä olevan lietteen syvyys mitataan ja kirjataan ylös; aerobisessa käsittelyyksikössä olevan lietteen tilavuus mitataan ja kirjataan ylös; ja; tehdään selkeyskoe ja kirjataan ylös tämän testin tulokset (läpäisy tai hylkääminen).
Ja muista: jos se menee viemäriin alaspäin, se päätyy saostussäiliöönne.
Joitakin valitettavia asioita, jotka päätyvät kotitalousvessojen kautta saostuskaivoihin, ovat hammaslanka, sidetarpeet, kondomit, naisten hygieniatuotteet, tupakantumpit ja kissanpentu. Mikään näistä asioista ei ole terveellistä aerobisen saostuskaivon toiminnan kannalta.
Kannattaa muistaa, että siellä on tovereitaan: myrkyllisten kemikaalien ja puhdistusaineiden kaataminen viemäriin voi tappaa järjestelmässä elävät mikrobit ja bakteerit, jotka käsittelevät jätevesiä. Nämä kemikaalit kulkeutuvat myös sakokaivosi läpi viemäriin, jossa ihmiset tai eläimet voivat joutua kosketuksiin myrkkyjen kanssa. Älä siis kaada viemäriin nesteitä, kuten viemäripuhdistusaineita, torjunta-aineita, lakkoja, ohentimia tai maaleja.
Jätteenkäsittelylaitteita käytettäessä tarkista tavarantoimittajalta tai huoltoalan ammattilaiselta, voiko aerobinen saostuskaivojärjestelmäsi ottaa vastaan tätä ylimääräistä jätettä.
Viimeiseksi, tiedä, milloin kutsua huoltoalan ammattilainen.
Aerobisen saostusjärjestelmän huolto ei ole paras paikka aloittaa, jos kokeilet tee-se-itse-taitojasi. Hyvin toimiva saostuskaivojärjestelmä pitää kotisi toimivana ja perheesi terveenä.
Tehokkain ja tehokkain tapa ylläpitää aerobista saostuskaivojärjestelmääsi on pitää huoltopalvelun tarjoajan tiedot käsillä hätätilanteita varten ja antaa ammattilaisen tehdä asianmukaiset järjestelmän tarkastukset ja puhdistukset niin säännöllisesti kuin huolto-ohjelmassa suositellaan.
Paljonko aerobinen saostuskaivojärjestelmä maksaa?
Aerobiset saostuskaivojärjestelmät ovat monimutkaisempia kuin tavalliset järjestelmät, minkä vuoksi ne ovat myös kalliimpia. Arvo piilee nopeudessa ja kehittyneessä käsittelytasossa, jota voit odottaa aerobiselta saostuskaivojärjestelmältä.
Tässä on erittely järjestelmiemme ja palveluidemme arvioiduista kustannuksista:
Täällä Brittiläisessä Kolumbiassa, Kanadassa voimme arvioida kustannuksia muutamien järjestelmien perusteella:
Tyypin 2 saostuskaivojen kustannukset käyttäen ATU:ta, jossa on ilmastusta ja salaojapelto:
- Gravitaatio- tai tavanomaiset saostuskaivojen järjestelmät tai käyttämällä tasaista jakaumaa yhdessä salaojapeltotekniikan käyttämisen kanssa, jota käytetään tyypin 2 järjestelmän aikaansaamiseksi, voivat maksaa välillä $20 000 – $30 000.
- Käyttämällä ATU (Aeration Treatment Unit) -saostusjärjestelmän asennusta tyypin 2 saavuttamiseksi voi olla 25 000 – 35 000 dollaria
- Käyttämällä ATU:ta, jossa on maanalainen tippulinja, voi olla 25 000 – 35 000 dollaria topografiasta riippuen
- Käyttämällä ATU:ta, jossa on evotranspiraatiopeti, voi maksaa 25 000 – 35 000 dollaria,000 – 40 000 dollaria kodista riippuen
Kun käytetään insinööriä suunnittelemaan tyypin 3 septinen järjestelmä, joka vaatii ilmastusyksikköön lisättyä desinfiointia, voimme arvioida lisäkustannuksiksi 10 000 – 15 000 dollaria enemmän kuin edellä arvioidut kustannuspisteet.
Tässä on lisätietoja siitä, miten septisen järjestelmän kustannukset arvioidaan: Septisen järjestelmän kustannuslaskenta
Suunnittelupalvelut ovat tyypillisesti 2000 dollaria tyypin 1 painovoimaisille järjestelmille ja 2500 dollaria tyypin 2 painovoimaisille järjestelmille ja painejärjestelmille.
Yhteenvetovideo
.