Aeneas oli roomalainen puolijumala, Venuksen ja troijalaisen prinssin Anchisesin poika. Hän on Vergiliuksen eeppisen runon Aeneiksen samanniminen sankari sekä Rooman kantaisä, sillä hän on Rooman perustajan ja ensimmäisen kuninkaan Romuluksen esi-isä.
Historia
Aeneas syntyi puolijumalaksi, Afroditen (roomalaisen Venuksen) ja kuolevaisen paimenen nimeltä Anchisesin pojaksi. Hän sai alkunsa, kun Afrodite, jonka Zeus oli hurmannut himollaan kuolevaiseen mieheen, laskeutui maan päälle makaamaan Anchisesin kanssa. Jotta Afrodite ei herättäisi epäilyksiä, hän naamioitui kauniiksi neidoksi, lähestyi nuorta paimenta ja kertoi olevansa fyrgialainen prinsessa. Anchiksen valepuku hämäsi häntä, ja hän vei jumalattaren takaisin kotiinsa Ida-vuorelle, jossa hän makasi tämän kanssa. Seuraavana aamuna Afrodite heräsi ja riisui valepukunsa, kun Anchises sai pelon valtaan paljastettuaan ”neidon” todellisen henkilöllisyyden. Jumalatar rauhoitteli Anchisesia ja ilmoitti hänelle, että hän synnyttäisi pojan ja että Idan vuoren nymfit kasvattaisivat hänet, minkä jälkeen hän toisi pojan hänen luokseen. Lisäksi hän neuvoo Anchisesia sanomalla, että jos joku kysyy häneltä, kuka pojan äiti on, hänen on kerrottava, että se on joku Idan nymfeistä, sillä Zeus lyö hänet maahan, jos hän paljastaa, että se on Afrodite. Näin sanottuaan Afrodite lähti ja palasi takaisin Olympokselle.
Ankises piti sanansa, ja hän kasvatti heidän poikansa, jonka nimi oli Aeneas, mahtavaksi soturiksi. Troijan sodan aikana Aeneas taisteli urheasti troijalaisten puolella, sillä hän johti dardanialaiset (troijalaisten kanssa liittoutunut heimo) taisteluun kreikkalaisia vastaan. Kun Troija kaatui, Aeneas sai jumalilta käskyn paeta, ja niinpä hän kokosi perheensä, ystävänsä ja Troijan kotijumalien patsaat ja purjehti pois. Kohtalona oli, että Aeneas löytäisi kansalleen uuden kodin, josta lopulta kasvaisi mahtava valtakunta, joka valloittaisi puolet tunnetusta maailmasta; tarina hänen matkastaan kerrotaan Aeneiksessa, jonka roomalainen runoilija Vergilius kirjoitti Rooman ensimmäisen keisarin Augustuksen aikana. Ensimmäisessä kappaleessa Vergilius kuvailee ”dum conderet urbem, īnferretque deōs Latiō, genus unde Latīnum, Albānīque patrēs, atque altae moenia Rōmae”, joka käännetään karkeasti seuraavasti: ”Kunnes perustaisi kaupungin, toisi jumalat Latiumiin, mistä latinalaislaji, albanialaiset isät ja ylevän Rooman muurit” (5-7).
Matkoillaan hän tapasi tai ohitti monia Odysseuksen kohtaamia koettelemuksia, kuten Polyfemoksen ja Circen, mutta hän tapasi myös uusia hahmoja, kuten Didon, Karthagon kuningattaren, ja Glaukoksen tyttären Deiphobin (joka oli myös Kumaian Sibylli). Hän meni myös Tuonelaan nähdäkseen isänsä hengen Elysiumissa. Hän vietti suuren osan tehtävästään ystävällismielisellä saarella tai ystävällismielisissä kaupungeissa, erityisesti Karthagossa, kaupungissa, josta joitakin vuosikymmeniä myöhemmin tulisi Rooman suurin vihollinen. Aeneas ei suoraan perustanut Roomaa, mutta oli Romuluksen ja Remuksen edeltäjä. Sen sijaan hän perusti kaupungin, joka kolme vuosisataa myöhemmin auttaisi Rooman perustamisessa.
Kun Troija kaatui ja alkoi palaa, Aeneas pakeni isänsä Anchises selässään. He menivät rannalle ja kohtasivat muita eloonjääneitä, mukaan lukien joitakin Troijan ruhtinaita. He rakensivat pienen laivaston ja lähtivät kuukauden kuluessa rannikolta ja matkasivat Traakiaan. Siellä kaadettuaan puun he huomasivat, että maa oli kirottu hirvittävällä murhalla, joten he lähtivät niin pian kuin pystyivät. Lähdettyään Traakiasta he suuntasivat Kreetalle ja löysivät sieltä kaupungin. Muutaman kuukauden kuluttua Aeneas ja hänen isänsä kuulivat ennustuksen, jonka mukaan heidän määränpäänsä oli Italia. Niinpä he palasivat laivoihin ja suuntasivat Italiaan. Keskellä merta heihin iski myrsky, ja he matkustivat ilman kurssia kolme päivää. Kun myrsky vihdoin tyyntyi, he rantautuivat saarelle, jolla ei ilmeisesti ollut asukkaita. Mitä he eivät tienneet, oli se, että siellä asui harpioita, ja raivoisan hyökkäyksen jälkeen heidän oli pakko lähteä saarelta.
Pitkän merimatkan jälkeen he näkivät vihdoin Italian, mutta koska tuolla maalla ennustettiin alkavan sota, jos he lähtisivät laivasta, he päättivät jatkaa asuinpaikan etsimistä. Kun he saapuivat Polyfemoksen saarelle, oli yö, eivätkä he nähneet mitään. He törmäävät kreikkalaiseen sotilaaseen nimeltä Achaemenides (Odysseuksen miehistön jäsen, joka oli jäänyt saarelle), joka kertoi heille, missä he olivat, ja he lähtivät jälleen niin nopeasti kuin pystyivät. He ohittivat lähellä Karibdista, mutta selvisivät vahingoittumattomina. He saapuivat Sisiliaan muutamaa päivää myöhemmin.
Venus, hänen äitinsä
Heti kun he olivat lähteneet Sisiliasta, Juno, joka oli päättänyt olla antamatta Aeneaksen toteuttaa ennustusta, tiesi myös, että jos Aeneas saapuisi Italiaan, hänen jälkeläisensä tuhoaisivat Karthagon, niin kuin on kirjoitettu Aeneiksen I kirjassa: prōgeniem sed enim Trōiānō ā sanguine dūcī audierat, Tyriās olim quae verteret arcēs, karkeasti käännettynä ”mutta oli kuullut troijalaisesta verestä polveutuvasta suvusta, joka kääntäisi tyrialaiset linnoitukset”, lähetti myrskyn hukuttamaan heidät (houkuteltuaan Aeolosta kauniilla nymfi Deiopealla), ja he olisivat uponnut, ellei Neptunus olisi rauhoittanut meriä, joka myönsi troijalaisille turvallisen kulkureitin lähimpään kaupunkiin, Karthagoon, nuhteltuaan tuulia ja lähetettyään heidät takaisin Aeoloksen luokse varoitussanoineen, etteivät he häiritsisi hänen valtakuntaansa uudelleen (19-20). Siellä kuningatar Dido toivotti Aeneaksen ja hänen miehistönsä tervetulleeksi, ja Aeneas aloitti suhteen hänen kanssaan. Aeneas viipyi Karthagossa pari vuotta (joskus sanotaan, että kuukausia), ja kun he olivat rakastuneita, kaupungissa levisi huhu heidän olinpaikastaan ja toimistaan. Mutta saatuaan Jupiterilta käskyn, jonka Merkurius kuljetti alas, hän lähti jatkamaan matkaa Italiaan. Dido kävi hänen kanssaan pitkän syytösten ja petollisuuden julistusten vaihdon, kunnes hän lopulta purjehti pois. Sen jälkeen Dido teki itsemurhan ja poltti itsensä hautaustulella, mutta ei kuitenkaan ennen kuin hän lausui kirouksen, jonka mukaan karthagolaiset olisivat ikuisesti sodassa Aeneaksen kansaa vastaan: lītora lītoribus contrāria, flūctibus undās imprecor, arma armīs: pugnent ipsīque nepōtēsque, mikä tarkoittaa karkeasti sanottuna: ”Rukoilen, että rannat olisivat vihamielisiä , aallot aaltoja vastaan, aseet aseita vastaan: sotaisivat sekä he itseään että jälkeläisiään”. (Tämä on tarkoitettu viittaukseksi kuuluisiin Punisiin sotiin, Rooman ja Karthagon välisiin konflikteihin, joissa Rooma voitti).
Aeneas miehineen saapui Italiaan, Latiumin läntiselle keskiosalle, ja löysi turvapaikan latinalaisten kuninkaan Latinuksen hovista, joka antoi tyttärensä Lavinian Aeneakselle tämän vaimoksi. (Latinus oli saanut näyn, jossa hänelle kerrottiin, että hänen tyttärensä tulisi kihlata toisesta maasta kotoisin oleva henkilö, joka saapuu ensimmäisenä hänen rannoilleen). Tämä teko johti kuitenkin lopulta sotaan, sillä Lavinia oli jo luvattu Turnukselle, Rutulien kuninkaalle. Seuraavat tapahtumat kuvaa Livy kirjassaan Ab Urbe Conditā (Rooman historiaa käsittelevä kirja), bellō deinde Aborīginēs Trōiānīque simul petītī. Turnus rēx Rutulōrum, cui pācta Lāvīnia ante adventum Aenēae fuerat, praelātum sibi advenam aegrē patiēns simul Aenēae Latīnōque bellum intulerat, joka käännetään karkeasti seuraavasti: ”Silloin aboriginaalit ja troijalaiset pyrkivät yhtä aikaa sotaan”. Rutulien kuningas Turnus, jonka kanssa Lavinia oli kihlattu ennen Aeneaksen saapumista, tuskin sietäen sitä, että muukalaista arvostettaisiin ennen häntä itseään, kävi samanaikaisesti sotaa Aeneasta ja Latinusta vastaan”. Nämä kaksi heimoa ottivat pian yhteen, ja vaikka Juno auttoi Rutuleita, ne kukistettiin muutamassa päivässä, kun Aeneas oli surmannut Turnuksen (tähän päättyy Aeneis).
Tämän jälkeen Aeneas ja Lavinia asettuivat aloilleen, ja jälkimmäinen perusti uuden kaupungin, joka nimettiin vaimonsa kunniaksi Laviniumiksi. Aeneas osoittautui viisaaksi ja oikeudenmukaiseksi kuninkaaksi ja hallitsi monta vuotta kuolemaansa saakka, jolloin hänen vanhin poikansa Ascanius (tunnetaan myös nimellä Iulus), joka oli Aeneaksen ja tämän vaimon Creusan poika, nousi Laviniumin kuninkaaksi. Ascanius luopui lopulta Laviniumin hallinnasta ja perusti Alba Longan kaupungin, jolla oli myöhemmin suuri merkitys Rooman perustamisen kannalta, sillä se voitti sen lopulta.
Percy Jackson ja olympialaiset
Hirviöiden meri
Annabeth Chase mainitsi Aeneaksen luetellessaan esimerkkejä sankareista, jotka matkasivat hirviöiden meren halki tehtäviensä aikana.
Olympoksen sankarit
Kadonnut sankari
Aeneaksen mainitsi Afrodite univiestissään Piper McLeanille sekä Aeolus puhuessaan roomalaisista puolijumalista. Klovis mainitsi myös, että hänen isänsä roomalainen muoto, Somnus, tappoi Aeneaksen ruorimiehen, kun he olivat purjehtimassa Troijasta, koska ruorimies nukahti työvuorossa.
Trivia
- Nimi Aeneas on peräisin kreikan sanasta ainos (”kauhea, kauhea”), sillä Afrodite häpesi sitä, että oli maannut kuolevaisen miehen kanssa, ja pelkäsi sitä, että hänen poikansa kuolevaisena vanhenisi ja kuolisi.
- Hän oli Romuluksen ja Remuksen esi-isä heidän äitinsä Rhea Silvian kautta, joka oli albanialaisten kuninkaiden pitkän linjan jälkeläinen, joista ensimmäinen oli Aeneaksen poika Ascanius. Näin ollen Romulus ja Remus olisivat Venuksen perillisiä sekä Marsin puolijumalan poikia.
| Olympoksen sankarit | |
| Ydinsarja: | Kadonnut sankari | Neptunuksen poika | Athenen merkki | Haadeksen talo | Olympoksen veri |
| Päähenkilöt: | Jason Grace | Piper McLean | Leo Valdez | Percy Jackson | Frank Zhang | Hazel Levesque | Annabeth Chase | Reyna Ramírez-Arellano | Nico di Angelo | Gleeson Hedge |
| Sivuhahmot: | Hylla Ramírez-Arellano | Dakota | Tyson | Ella | Octavian | Halcyon Green | Tri. Howard Claymore | Alabaster C. Torrington | Lamia | Iapetus/Bob |
| Sivuhahmot: | Rachel Elizabeth Dare | Grover Underwood | Thalia Grace | Fleecy | Mrs. O’Leary | Kinzie | Arion | Calypso | Lou Ellen Blackstone | Chiron | Will Solace | Tristan McLean | Don | Julia | Jacob | Michael Varus | Burly Black |
| Olympian jumalat: |
|
| Roomalaiset jumalat: | Jupiter | Juno | Neptunus | Pluto | Mars | Minerva | Ceres | Lupa | Bellona | Fortuna | Janus | Terminus | Vulcanus | Merkurius | Apollo (roomalainen) | Diana | Venus | Bacchus | Pomona | Aquilon | Hercules | Cupido | Auster | Favonius | Letus | Victoria |
| Jättiläiset: | Enceladus | Porphyrion | Alcyoneus | Polybotes | Ephialtes | Otis | Damasen | Clytius | Mimas | Orion | Hippolytos | Thoon | Periboia |
| Kuolleet: | Medeia | Midas | Lityerses | Gray | Phineas | Otrera | Echo | Narcissus | Sciron | Pasiphaë | Pasiphaë |
| Primordial Gods: | Gaea | Tartarus | Ourae | Nyx | Chaos | Ouranos | Akhlys | Hemera | Elpis | Spes |
| Hirviöt ja maagiset olennot: | Cynocephali | Gorgon | Gryphon | Harpy | Basilisk | Lycanthrope | Gegeines | Cyclops | Katobleps | Unicorn | Giant Eagle | Ichthyocentaur | Satyr/Faun | Storm Spirit | Laistrygonian Giant | Lares |
| Related Content: | Rick Riordan | Haley Riordan | Percy Jackson ja olympialaiset | Percy Jackson ja olympialaiset: Percy Jacksonin kreikkalaiset jumalat | Percy Jacksonin kreikkalaiset sankarit | Percy Jacksonin kreikkalaiset sankarit | Percy Jacksonin kreikkalaiset sankarit | Ptolemaioksen kruunu | Ptolemaioksen kruunu | Ptolemaioksen kruunu | Ptolemaioksen kruunu | Ptolemaioksen kruunu | Ptolemaioksen kruunu | Ptolemaioksen kruunu | Ptolemaioksen kruunu | Ptolemaioksen kruunu | Ptolemaioksen kruunu | Ptolemaioksen kruunu | Ptolemaioksen kruunu | Ptolemaioksen kruunu | Ptolemaioksen kruunu | Ptolemaioksen kruunu |