Abigail Adams (1744-1818) piti koko elämänsä ajan kiinni keskeisistä periaatteistaan: hän oli humanitaarinen, aktivisti ja johtaja, jolla oli terävä käsitys sekä Amerikan menestyksestä että epäonnistumisista. Adams puolusti sukupuolten tasa-arvoa julkisessa koulutuksessa ja tarvetta kiinnittää huomiota naisten sosiaalisiin, poliittisiin ja koulutuksellisiin tarpeisiin. Hän uskoi myös vakaasti siihen, että afroamerikkalaiset oli vapautettava orjuudesta, ja uskoi miehensä tavoin vakaasti poliittisen liiton purkamiseen Ison-Britannian kanssa. Yhtenä viimeisenä kapinallisena tekonaan Adams, joka oli naimisissa oleva nainen ja jonka omaisuutta hänen elossa oleva aviomiehensä hallitsi, kirjoitti testamentin ja jätti suurimman osan omaisuudestaan naispuolisille sukulaisilleen.
Hylätessään usein yksityisen ilon suuremman yleisen hyvän vuoksi Adams ilmaisi näkemyksensä paitsi näennäispoliittisissa tilanteissa – kuten nimitettäessä hänet Massachusettsin siirtokunnan yleiseen tuomioistuimeen vuonna 1775 – myös aviomiehensä lukuisissa kotimaan ja ulkomaan diplomaattisissa virkamatkoissa. Epävirallisena neuvonantajana hän antoi suurimman panoksensa Amerikan varhaiselle kansakunnalle. Abigailin ja John Adamsin uskotaan vaihtaneen yli 1 100 kirjettä aiheista, jotka vaihtelivat hallituksesta ja politiikasta naisten oikeuksiin. Hänen vakaat näkemyksensä Yhdysvaltain itsenäisyydestä ilmaistiin ytimekkäästi kirjeessä vuodelta 1775, jossa hän selitti: ”Erotkaamme toisistamme, he ovat kelvottomia olemaan veljiämme”. Luopukaamme heistä. … ”1
Abigail Adams tapasi George Washingtonin pian sen jälkeen, kun tämä oli ottanut Manner-Euroopan armeijan komennon. Adams suhtautui aluksi epäröiden Washingtoniin orjanomistajana ja Virginian viljelijäeliitin jäsenenä. Tapaamisen jälkeen Adams kuitenkin kirjoitti miehelleen, että hän oli ”vaikuttunut kenraali Washingtonista” ja että hänen nimityksensä otettiin vastaan ”yleisellä tyytyväisyydellä”. Adams selitti lisäksi, että Washingtonille oli ominaista ”arvokkuus ja helppous. …herrasmies ja sotilas näyttävät hänessä miellyttävästi sekoittuneen. ”2
Amerikan vapauden innokkaana puolestapuhujana Adams kykeni ainutlaatuisella tavalla ilmaisemaan itseään kaunopuheisesti aikana, jolloin naiset saivat vain vähän muodollista opetusta. Vuonna 1776 alkaneessa kirjesarjassa Adams puolusti rohkeasti naisten oikeuksia. Kuultuaan, että hänen miehensä tulisi toimimaan komiteassa, joka laati itsenäisyysjulistuksen, Adams varoitti häntä: ”Muista naiset… .” Vaikka John Adams ei noudattanut vaimonsa neuvoja, hänen poliittista agendaansa muokkasivat viime kädessä yhtä paljon hänen omat mielipiteensä kuin hänen arvokas keskustelunsa Abigailin kanssa.
Abigail oli Johnin kaiken kattava adjutantti, esikuntapäällikkö ja aivoriihi. Kaikki eivät kuitenkaan arvostaneet hänen vaikutusvaltaansa, varsinkaan ne, jotka kutsuivat häntä pilkallisesti ”rouva presidentiksi”. Abigail seurasi Johnia hänen diplomaattitehtäviinsä Pariisiin vuonna 1784. Vuonna 1785 hän hoiti huolellisesti Yhdysvaltain ensimmäisen Ison-Britannian ministerin vaimon monimutkaisen roolin. Myöhemmin hän oli Yhdysvaltain ensimmäisen varapresidentin vaimo ja Yhdysvaltain toisen presidentin vaimo, ja hän toimi ensimmäisenä rouvana 4. maaliskuuta 1797-4. maaliskuuta 1801.
Vallankumousta edeltävän aikakauden poliitikon John Quincyn tyttärentyttärentyttärentytär ja kongregaationistisen papin tytär Abigail avioitui John Adamsin kanssa lokakuussa 1764 yhdeksäntoista vuoden ikäisenä. Abigailin elinikäinen nautinto filosofiasta, teologiasta, muinaishistoriasta, hallituksesta ja lainsäädännöstä, jota hänen isoäitinsä ja muut sukulaisensa kannattivat, auttoi sekä Abigailia että nuorta amerikkalaista kansakuntaa hahmottamaan uutta suuntaa. Abigaililla oli elintärkeä rooli Amerikassa kuolemaansa asti vuonna 1818.
Tänäänkin ihmiset tunnustavat Abigail Adamsin ainutlaatuisen ja tärkeän roolin Amerikan historiassa, erityisesti varhaisen amerikkalaisen tasavallan perustamisvaiheessa. Häntä muistetaan Yhdysvaltain rahapajan First Spouse -kolikkosarjan kymmenen dollarin kultakolikossa. Hänet mainitaan erityisesti Bostonin naisten perintöreitillä (Boston Women’s Heritage Trail). Häntä muistetaan ”John and Abigail Adams Scholarship” -stipendillä, jonka myöntää Massachusettsin peruskoulun ja toisen asteen koulutuksen osasto. Hänestä kirjoitetaan edelleen lukuisia artikkeleita ja kirjoja.
Elizabeth Bissell Miller
University of Missouri
Notes:
1. Abigail Adams to John Adams, 12 November 1775, Founders Online, National Archives, accessed April 11, 2019, https://founders.archives.gov/documents/Adams/04-01-02-0214.
2. Abigail Adams to John Adams, 16 July 1775, Founders Online, National Archives, accessed April 11, 2019, https://founders.archives.gov/documents/Adams/04-01-02-0162.
Further Reading:
Bober, Natalie S. Abigail Adams: Witness to a Revolution. New York: Aladdin Paperbacks, 1995.
Gelles, Edith B. Abigail Adams: A Writing Life. New York: Routledge, 2002.
——. ”Abigail Adams: Abigail Adams: Domesticity and the American Revolution.” The New England Quarterly 1979, 500-521.
Holton, Woody. Abigail Adams. New York: Free Press, 2009.
Levin, Phyllis Lee. Abigail Adams: A Biography. New York: Thomas Dunne Books, 2001.
Shuffelton, Frank, ed. John ja Abigail Adamsin kirjeet. New York: Penguin Books, 2003.