Glukoneogeneesi laktaatista on erityisen tärkeää voimakkaan fyysisen aktiivisuuden aikana. Kuten edellä käsiteltiin, kun hapensaanti on riittämätöntä, tyypillisesti voimakkaan lihastoiminnan aikana, glykolyysin aikana syntyvä pyruvaatti muuttuu maitohapoksi laktaattidehydrogenaasin avulla. Sen sijaan, että anaerobisessa fermentaatiossa syntyvä laktaatti kerääntyisi lihassolujen sisälle, se päätyy maksaan. Tämä käynnistää Corin syklin toisen puoliskon. Maksassa tapahtuu glukoneogeneesi.
Siten glykolyysi lihaksessa ja glukoneogeneesi maksassa näyttäisivät olevan syklisiä (ks. kuva alla). Itse asiassa tämän ilmeisen syklin tunnistivat Carl ja Gerti Cori, jotka jakoivat vuoden 1947 lääketieteen tai fysiologian Nobel-palkinnon Bernardo Houssayn kanssa siitä, että he löysivät, miten glykogeeni hajoaa lihassoluissa (itse asiassa useimmissa) pyruvaatiksi, jota voidaan sitten käyttää glukoosin uudelleensynteesiin maksasoluissa. Corin mukaan nimetty Cori-sykli, joka on esitetty alla, tunnustaa maksan ja lihasten keskinäisen riippuvuuden glukoosin hajoamisessa ja uudelleen syntetisoinnissa. Maksassa tuotettu glukoosi voi kulkeutua verenkiertoon ja sitä voidaan käyttää lihaksissa fyysisen aktiivisuuden tukemiseen.
